James T. Kirk käyttää muutamaan otteeseen molempia muotoja, jaksossa "Spectre of the Gun" Wyatt Earpia vastaan hyppäämällä, jaksossa "The Omega Glory" ottamalla tukea kaltereista. Batmanissa potkua nähdään muistaakseni melko säännöllisesti niin, että Batman ja Robin suorittavat s...

Taas vähän varhaista pistintekniikkaa. Selmnitz (1825) käsittelee piston aluksi ilman asetta, sitten aseen kanssa. Ilman asetta vaiheet ovat seuraavat: 1. Varoasento. (Kuva 1.) 2. Käden heittäminen eteenpäin. 3. Pisto paikalla. 4. Takajalan oikaiseminen. (Kuva 2.) 5. Syöksy. (Kuva 3.) Pisto syöksyn ...

Kiitos! Hämmennyin tietysti siitä(kin), että videossa lukee ときぶ ja tokibu, vaikka puhuja sanoo とっきぶ...

Mokujū perustuu siis Arisaka 30 -kivääriin. Ohessa kuva Wikipediasta (ilman pistintä): https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/08/30_rifle.png Mokujū taas näyttää tältä: https://cdn.shopify.com/s/files/1/0355/7890/4709/products/Mokujushiaihandle_670x.jpg?v=1631152493 Jūkendōssa aseeseen tar...

Mittojen lisäksi noissa on myös lappeessa joko veriura, harjanne tai litteä keskikohta (kuten kommissvärjassa), eli voitaneen puhua ihan eri teristä. Komentomiekkoja 1700-luvulta: https://digitaltmuseum.se/search/?q=kommendervärja&aq=time%3A%221700+TO+1799%22 Ingmar Kämpe kirjoittaa komentomieka...

Myös Heishiki Taisō löytyy digitoituna, mutta tämä painos on vuodelta 1896 ja käsittelee myös pistintaistelua. Kuvat ovat kuin suoraan eurooppalaisista ohjesäännöistä kopioitu, ja digitaatin sivulla 116 näkyy hyvin selkeä syöksy (linkki suoraan sinne):

https://dl.ndl.go.jp/info:ndljp/pid/859969/116

Eli hieman tiivistäen ranskalaiset opettivat japanilaisille florettia, sapelia ja pistintä. Floretti vaipui unholaan, ja sapelin rinnalle tuli japanilaisempi kahden käden miekka. Molempia harjoiteltiin samalla välineellä, mikäli oikein ymmärrän. Myöhemmin tulee sitten mukaan irroitettu pistin eli ta...

Kenjutsu kyōhanin vuoden 1915 painos löytyy näemmä digitoituna: https://dl.ndl.go.jp/info:ndljp/pid/936050

Ruotsalainen suora lyömämiekka todellakin jäi sivuun Pommerin sodassa, koska preussilainen ratsuväki käytti palasheja ( eli säikeen aiheeseen: miksi noitakin nimittäisi) ja hakkasivat ruotsalaiset vastineensa palasiksi. "Palassi". Eli palassilla palasiksi! Olen antanut itselleni kertoa, e...

Kiitos. Eli tuon Boskin saa, mikäli löytää Uuden Suomen sunnuntaipainoksen vuodelta 1931, ei mahdotonta. Löytyy myös vanhan kirjasuomen korpuksesta, 1600-luvun asetusteksteistä. Ja pidät sitten hullua vielä jännityksessä . Hmm. Mitkä ovat nuo kirjat? Isack Elzevierin vuonna 1619 painama Fabrisin sa...

Tilasin vähän ammattikirjallisuutta: Kirjassa ( Jukendo and Tankendo Kata ) olikin vähän juttua historiasta. Referoin tähän oleelliset seikat. Takashima-ryū hōjutsun perustaja Takashima Shūhan (1798-1866) innostui länsimaisesta sotaopista ensimmäisen oopiumisodan aikoihin. Vuonna 1841 hän järjesti ...

Ja vielä noista miekoista: Eikähän tuo ollut yleismiekka. Myös ratsuväelle.(Itse samaa asiaa fundeerannut) Käsittääkseni samalla terällä (ei jäädä terän hyvyyteen kiinni vaan ulkoisiin piirteisiin) oli, vaikka rautainen kahva oli useimilla. Drabanteilla oli sitten prossiset, tais muillakin upseerist...

Siis onko Ruotsi-Suomessa kirjoitettu miekkailuopas kymmenen vuotta ennen Porathin kirjaa? Ja vielä suomeksi? Mistä löysit? Boskin kirja ( Waanlige och i wårt käre fädernesland öflige exercitier ) ei ole miekkailuopas vaan käsittelee piikki- ja muskettiotteita. Se on sen verran harvinainen, että ed...

En nyt käsittänyt mitä Porahthin teos mielestäsi on? Viittasin humoristisesti siihen, kun hän esipuheessaan kiittelee kuningasta miekkailutaidon väärinkäytöksien hillitsemisestä (eli Duelli-Plakaatista) ja korostaa miekkailun maanpuolustuksellista merkitystä, mikä on tietysti jotenkin ristiriidassa...

Mutta mikä siis on ”laakain”?