Jees but nou.Ôari kirjoitti: Ymmärsit Kari nyt hieman väärin, mutta ymmärrän kyllä mistä saattaisi johtua
En tuossa viittaa siihen että herra Niiniketo olisi ollut tuossa toiminnassa, ja sieltä ponnistanut oman lajinsa (kuten tuosta vastauksestasi taas itse vuorostani voin ymmärtää), vaan että Hokuto Ryu lienee myös kasattu eri lajien osasista, esim. nyrkkeily, karate (vai pitäisikö nämä niputtaa potkunyrkkeilyksi?), judo ja Juko Ryu.
Ellen nyt ihan väärin ole kaikkea kuulemaani, lukemaani ymmärtänyt (mikään ihme tietty olisi että näinkin olisi päässyt taas kerran käymään )...
Nappasi vaan johonkin hermooni kun aikamoni hokutoon tyytymätön ja sittemmin traditiopuolelle suunnannut nimitti metodia nyrkkeily-judoksi, tarkoittaen juurikin suoraviivaista tappelukonstien hakemista vanhankoulun portsarien lailla.
Mun kirjoittamana ei tappelu-sanan tämän kontekstin negaatiot ihan välity, mutta ois huomattava että myllyttäminen oli ja on sellanen syrjääntyönnetty aihio treenimetodien esilletuonnissa, lähinnä semmonen taustalle maalattu myrskypilvi.
Hokuto ei sillain ole metodeista kasattu järjestelmä vaan sortteerattua eurooppalaista käyttöjutsua. Karatesta ei ole vaikutteita juuri lainkaan, jollei nyt kontaktikaraten eli potkunyrkkeilyn kautta.
Mutta kyllä Hokuto ihan järjellä kasattu kokonaisuus on, Aven nyrkkeilytaustaan aina vedotaan ja toki se vaikutus näkyy mutta mielestäni ainoastaan lyöntirytmityksen fluiditeetissa, joka on tappelua ajatellen ainoastaan positiivinen asia.
Koska se on se juttu joka nyrkkeilyssä on parasta ja tarpeellisin kohta muumetodistien oppia.
Judoa hokutossa ei näy, yksittäiset tekniikat ovat juu samoja mutta judon kokonaisuus on ihanvallan toinen.
Minä yritin silloin aikanani kantaa vähäisen korteni kekoon ja antaa jutsutytöille mahdollisuutta hakea knockdown-tuntemuksia muttei ne ollu kiinnostuneita. Luupää ja muut pojat oli sellasia veikkoja etten kyllä ihmettele, parivuotta myöhemmin kun shootfightingia aloteltiin niin Kehäkarhujen eturivi tuli kokeilemaan.
Eikä meirän sälleillä ollu hätäpäivää, vaikka tatamilla koikkelehti näitä potkunyrkkeilyn EM-mitalisteja.
Josta kaikki paikallaolijat oli ihmeissään.
Saurama vaan virnisteli omilleen tyyliin mähän-sanoin.
No nyt tuli sellanen omakehuinen loppu mutta jääköön.
Kukas kissan hännän nostais jollei.