Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Haku löysi 10 tulosta

Kari Aittomäki
syys 22, 2006, 13.07
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Kari A:lla vois olla tietoa tyypeistä joihin ottaa yhteyttä

Kyyllä Kokkolasta löytyy ilomielisiä puukottajia. Se treenaaminen taas on hankalampi järjestää; olen tilanteessa jossa ovet ovat suljettuja. Pienen kaupungin ongelmia.
Aivan juuri yritin saada muutamaa neekerivuoroa käyttööni, paikallisen "budo"seuran poijjat ilmoittivat että ei käy. Hauskinta asiassa on se että ko seura on mulle velkaa paitsi perinteisellä puolella, myös ihan rahaa.
Mutta katsellaan. Tilanne kehittyy.

Olen muuten lievästi erimieltä siitä, että hyvän opettajan tulisi olla kokenut. Toki karski kenttämies on pelottavampi ohjaaja, muttei se didaktiikkaan juuri vaikuta.
Pikemminki päinvastoin, luulenpa että VKA tai Firefighter opettavat puukkotappelutilanteen lainalaisuuksia PAREMMIN kuin Rick Hanna, jonka murhanhimo saattaa olla turhan kokkareista keittoa. Näin etenkin täkäläisin näkökulmin.
Ittelläni taas tuntuu rajoitteeksi tulevan jonkinlainen ilkeäniloinen mehevyys, joka vie treenisession jonnekin herkuttelun puolelle - kyse on kuitenkin pirullisesta tilanteesta jonka kohtaaminen ei ole leikkiä, vaikka mua aina riemastuttaakin. Eli ei välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla treenitilanteen tiedonsiirron kannalta.

Itse asiasta.
Puukon varsinainen kohtaaminen on harvinainen tilanne, suurin osa vakavista veitsihyökkäyksistä tapahtuu yllärinä tai sen yrityksinä.
Mutkin on kolme jätkää yrittänyt pussittaa, lusineita jätkiä. Selkeästi puukotusyritys hämäyksineen. Kun reagoin ennaltaehkäisevästi tuuppaamalla ja lyömällä pari pusua, sain hullun maineen ja siltä ovelta kenkää, tosin viiveellä. Eli heti kun mesta oli rauhoittunut.
Ihan turha oli esittää poisotettuja teriä.
Eli todennäköisin hyökkäys on juudasveto, pimennosta. Johon ei auta mikään muu kuin ennakointi ja pelisilmä ja kyky reagoida ilman mitään epäröintiä. Kuinka moni muuten on aidosti treenannut katseen kohdistamista ja liikkumista tilanteessa, jossa joku maalimiehistä on aseistettu? Hyvä treeni.
Puukko vs puukko-tilanne on harvinainen, mullakin vain yksi ja senkin alotin itte. Jos sen terän tai muun astalon näkee on tilanne kuitenkin verrattain yksinkertainen, ei tarvi kuin toimia opetetusti ja tilanne on hallussa. Jossa on muuten yksi jujutsun epäkohtia. Tilanne pyritään lopettamaan hallintaotteeseen, joka asia on asenteellisestikin epärealistinen vaarallisella tavalla.
Tosin, Kuunolla ei o niitä rajotteita kuten kuvasta näkyy.
Kuva



Aseella uhittelun ja käyttämisen ero on sama kuin hyökkäyskäyttäytyminen muutenkin, eli sellainen ubu-ubu-mölyapinailu on yritys pelotella. Aika harvoin mitään huutoa kummempaa tapahtuu. Poikkeuksena tietenkin eteläisempien kulttuurien vesat, joilla mölinä toimii kiihottimena erilailla, täällä kylmemmissä maissa se meuhkaaminen on usein varaventtiilimäistä.
Sen tosihyökkäyksen voi kyllä tunnistaa mutta tekstillä alkaa olla pituutta.
Ayoob näitä tunnusmerkkejä aika ansiokkaasti yhdessä artikkelissaan listasi.
Kari Aittomäki
syys 19, 2006, 22.54
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Tämä on se Vileniuksen ja myös VKA:n ja itteni korostama mindset.
Eli niinhän se menee, että sitä tuppaa reagoimaan treenatulla tavalla.
Eli kun on treenannut niitä tilanteita lajinsa antamilla kikkakkosilla, tulee turvallinen olo heti kun sitä-muistuttava tilanne saadaan aikaiseksi.
Ilkeänä esimerkkinä tuo toisaalla postattu hätäpuhelu, jossa tapettu äiti koki olevansa jotenkin selvillä vesillä kun hätäkeskus vastasi.
Jeeses kun vieläkin puistattaa.

Miksei tämä yhteiskunta ole rakennettu siten, että vahvojen velvollisuus on puolustaa heikkoja? Mulle ja Jukalle myös on tullut näitä "nyt-se-tulee-ja-tappaa"-soittoja. Omatuntoni on puhdas, en ole siirtänyt vastuuta.
Mutta pirunmoinen vaiva on muussa vastuupakoilussa. Eli yhteiskuntapaineessa.

Mutta rikulle, jep. Kyllä käy, miltei aina. Kun treenannut sälli saa haluamansa tilanteen, itsevarmuus kasvaa - kenties huolimattomuus myös. Vaikka pirun vaarallisia koulutetut ovat, omalla alueellaan etenkin.
Siksipä pitää opetella jokaisen lajin mindset.
ja muutenkin treenata. ja treenata. ja treenata. jne.
Kari Aittomäki
syys 19, 2006, 12.06
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Tässä on kouluttautumisen ja harjoittelun syvin tarkoitus.
Kokemani ja kuulemani perusteella, treenaamaton väkivallantekijä ripustautuu aseeseensä myös asenteellisesti ja jäätyy, räplää vaan sitä astaloaan ja huitoo/rätkii sinnepäin.
Joskus hyvinkin tehokkaasti, useimmiten samalla systeemillä kuin minä pelaan bilistä: Kauhea lämäri ja toivotaan että jokin pallo pussittuisi. Taktiikan nimi on Lyällujaa.

Samalla tavoin astalo toimii huomion kiinnittäjänä, olen lukenut näistä miekkailijoista jotka saattoivat vetää tillikan kesken teräsuistelun. Olenpa itsekin joskus harhauttanut jollain patukalla tai vastaavalla ja vetänyt vasurilla mukavan pikku pommin alapalloon.
Etenki ASpi toimi tässä harhautusmielessä hyvin, näyttävä kohtikävely ja patukan aukilyönti, veto taakke ja ärjäisy ja kas. Pytty on auki. PAM ja ryynit lattialle, jätkä naamalleen tuotokseen, kontrolliin ja uloppäin.

Ainoa mihin aspista oikeesti oli.
Kari Aittomäki
touko 13, 2006, 11.47
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Kyllähän se taitaa niin olla, että koettu väkivalta tuppaa jättämään perustavaa laatua olevia psykopatologisia jälkiä.
Eipä niistä nähdyistä ja tehdyistä eroon pääse, vaikka kuinka ottaisi yhteyttä ylempään lennonjohtoon tai koettaisi tunkea päänsä pulloon.
Jos jotakin olen äimistellyt kaspinissa, niin tämän asian huomioon ottoa.

Olen muuten pelannut Jukkia. En toki puukolla sentäs mutta tiilenpuolikkaalla. Hauskaa hommaa, etenkin humalaistilaiselle.
Pelistä on jotain valokuviakin, aika muikeita ilmeitä on pomminodottajilla.

Ja ei, Jukki ei ole se kaspinterapian muoto. Vaikka vois ihan hyvin ollakin.
Kari Aittomäki
touko 12, 2006, 19.37
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Eipäs kokemattomat haukotella, puukkoja kulkee kadulla ja kapakoissa satamäärin. Laitontahan se, niinkuin ylinopeuskin.
Ajatelkaa vaikka sitä hirvittävää tapausta aika hiljattain kun pikkukundi hirttyi puunoksaan omiin vaatteisiinsa , kaveri ei jaksanut kannattaa. Jos olisi ollut terä ja kädentaito, yksi silpaisu ja säikähdyksellä olisi selvitty. Aivan vastaavasti olisi pikkutytön henki säilynyt siinä Asematunnelin rullaportaissa... Jonka tapauksen jälkeen siihen seinään saatiin se hätästoppari. Aina ohikulkiessa tulee kahvaa sipaistua ja mietittyä että tämänkin heebelin hinta oli lapsen henki.

Työkaluhan se puukko on. On mullakin autossa vaan ei vaatteissa.
Ja aivan totta, elävä liha nappaa terään kiinni kuin pikiterva. Puhumattakaan siitä, että se terääsaanut friikkaa aivan täysin - jos on nähnyt terän tulevan. Aika lailla vastakohtaisesti kuin nyrkistä. Tällin kestää jos sen ehtii nähdä.
Puukotusta ei välttämättä huomaa edes, usein näkee kokeneitten mylläköijien suorittavan pikatarkastuksen omassa raadossaan mylläkän jälkeen.
Tyynekin (erisnimi) löysi ruuvarin lavastaan vasta paaritiskillä. Mikä ei riittänyt syyksi katkaista hyvää nousuhumalaa. Tuikkaaja tosin otti aika hyvästi turpaansa.

Jossain takkimallissa oli vuoraus samalla materiaalilla mitä lihaleikkaajan hanskassa on, eräänalsita verkkoa.
Ihan kompakti paketti. Nahkarotsi suojaa aika lailla, samoin liivi etenkin jos sen ehtii päältään silpaista ja kilpenä käyttää.
Kari Aittomäki
huhti 27, 2006, 22.28
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Senverran tuohon Ylikankaan sinänsä mainioon tekstiin puuttuisin, että kuvittelisin ruotsinkielisten ja kiertolaisten puukonkäytön toimineen triggerinä veitsenkäytölle. Joka kuitenkin kuului jo perinneasuun asemuodossaan, helavyöllä roikkuen.
Erinomainen asekombinaatio sinänsä. Jos jollakulla on kansantanssikokemusta, löytyykö pohajalsiesta perinteestä vyön irrotusta missään muodossa?


Sinänsä merkittävää on, että tuo alunalkaen halveksiva puukkojunkkari-nimitys nostettiin tarkoittamaan äveriäitä talollisia.
Metsärosvo taasen oli edelleen halveksiva nimitys, joka tosiaan tarkoitti köyhiä poika.
Eli puukonkäyttö oli tosiaan tappelullinen, olisi mukava tietää hiukan statistiikkaa tappelujen ja tappojen suhteesta.
Sillä kyllä ne miehet hengenkin osasivat puukolla ottaa, eläimiä pistäneet miehet.
Josta johdattuu ajatukseen että hengenmeno on usein ollut vahinko, liian syvälle osunut viilto.
Johon käsittääkseni Rannanjärvi meni.
Kari Aittomäki
huhti 27, 2006, 17.45
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Maantieto ei ole vahvin puoleni, mutta vaikka Jakomäki aika pohjoisessa onkin Bulevardin eteläpuolelta katsellen, ei sentään vielä pohjanmaata.
Eli tuo lainattu vuoropuhelu käytiin Pasilassa ja tappelu Jakiksessa.

Olen asunut vasta muutaman vuoden täällä keskisessä Suomessa eli olen paluumuuttaja. Ja sitäkin teknisesti.

Lisäksi, suvullani ei ole häjykytkentöjä edes äitini puolelta, joka on pohjanmaalainen ja sitäkin vain puoliksi.
+40-vuotiaan käymät tappelut ajoittuvat senverran lähihistoriaan, että ihan ensikäden tietoa puukon tappelukäytöstä rannikkoseudulla häjy-kontekstissa on vaikea ilman hypoteeseja todentaa.


No, leikki sikseen.
Olen kohdannut vain urbaanipuukkoja, joista alta kymmenen on ollut edes veitsen peruskäytöstä jollain lailla perillä.
Vakavan hyökkäyksen kohteeksi olen joutunut 4-5 kertaa ja puukkotapellut vain kerran. Viimeisen aloitin itse. Lopetin myös.

Aseuhka on ollut päällä luvuttomasti useammin. Eli vastustaja on ollut aseistettu ja olen de-eskaloinut paviaanin kannikat kanveesiin. aseen laatu on selvinnyt sitten kopeloinnin yhteydessä.

Pätevään puukonkäyttäjään voi toki törmätä missä vain, mutta maalaiskuntien porukalle puukko tutumpi peli. Noin periaatteessa.
Ikävä etten voinut asiassa auttaa.
Kari Aittomäki
huhti 19, 2006, 23.25
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Tyynismaa-ryu on blandis syväpohojalaisuutta siltä jäisemmältä (meillä ei pahasti uhota, meillä hiarootahan) puolelta, kyokushin/combat karatea, vapaaottelua, Dancingbladesia ja kaspinia ja heavya.

Sille jätkälle on kaikki oppi pudonnut kuin omena koriin. Ja kun mies on elämäntapatimpuri ja puuseppä, ne pitkät kädet on vahvat ja tarkat.
Miehellä on todellisia näyttöjä sekä kehästä että kadulta.
Ei ole opettajanakaan pässimpi.
Menet kaspinleirille ja kysyt Esaa.
Kari Aittomäki
huhti 18, 2006, 22.20
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Hienoa! Tuo on juuri se asenne ottaa nuo uhittelut vastaan!
Olen myös lukevinani että silmissä välähti siihenmittaan että uhittelijat kekkasivat että bluffi ei tehonnut ja nyt voi tulla namia..
TUO on juuri se ominaisuus joka erottaa tappelijan ja roolipelaajan.

Niinkuin Puzo kirjoittaa Don Corleonen suuhun:
- Onko hän rautainen mies?

SE onse kysymys silloin kun se kädenjatko, lifetaker tulee esiin. Onko se turvariepu vai työkalu?
Ei sinua söpöliini kiinnostaisi hakeutua Tyynismaan vaikutuspiiriin?
Koska veitsi kädessä se jätkä on vaan niiin murhaava.
Ilman veistäkin mikäli on sattunut maitoa juomaan ylitoleranssin.

Tästä aiheesta voisi kertoa tarinoita enemmänkin... olkoon nyt.

niin muuten, tuolla mietittiin missä voisi treenata tuolla mainitsemallani tavalla..
Rick HAnna on kokenut veitsitappelija ja hurja mies muutenkin. Jukka Mäkynen on vaikutuspiirissään kovasti ollut, onnyt kallistunut Kallen suuntaan..
Bandon villisikatyyli johon tutustuin soinnahti mukavalle.

Oma ykkösopettajani on ollut se käytäntö. Tekniikka on työkalu ja tulee lajeista, asenne sydämestä. Tai mistä lie.
Kari Aittomäki
huhti 2, 2006, 21.36
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Veitsen poisotto/aseistariisunta
Vastaukset: 155
Luettu: 25962

Niinkuin sanottu aiemmin, olen riisunut aseista viitisenkymmentä puukkoon turvautuvaa.
Yhdestä sain jopa tuomion kun menin lyömään jätkää.
Näitten käräjäoikeuden lautapäitten realiteettientajua kuva hyvin todistajan kuuleminen:
Syyttäjä: Näitte siis veitsenkaltaisen esineen asianomistajan kädessä?
Todistaja: Näin.. Mutta ei se ehtinyt lyödä sillä!
S: Tosiasiallista hyökkäystä ei siis tapahtunut?
T: Ei, ei tapahtunut, tämä portsari löi ensin.

jne..

Se siitä aiheesta.
Veitsenheiluttajan ja luotiaseen kohtaaminen on ikävä paikka, jossa ei todellakaan parane jäädä odottelemaan sen hyökkäyksen tosiasiallista alkamista. Kimppuun ja turpaan niin kauan kuin liikettä näkyy on hyvä perussääntö, nämä veitsenriisuntapööpöilyt ovat.. no, erittäin tyhmiä jo mindsetin kannalta.

Ja kyllä, noitten viiltojen tekijällä ei ole ollut tarkoituskaan surmata. Ilkeillä vain.