Veistos on juu yksityiskohtainen mutta tuskin realistinen?
Eiköhän hänellä sentään ollut rintapanssari ja muuta sellasta?
Kreikan taide-estetiikka tuolloin suosi alastomuutta ja ihmiskropan esittelyä, muistaisin.
Tosimaailma oli sitte omaansa.

Taljanretale niskassa olisi tositoimissa luultavasti haitaksi, vaikkei herra edessa niin kovin riehuisikaan. Koska tuskin riehui.

Kiitoksiä kypäränäkemyksestä.
Olen aina funtsaillut että tarvekalujen paasaaminen hautaan lie ollut ikäänkuin leuhkimista ja sinänsä verrattain harvinaista. Hyvää käyttökamaa on turha tuhlata.

Valvomo: Viestin loppu jaettu Combat Glima -ketjuun.

Mulle on näytetty kypärän hyötykäyttö siten, että se pää tempaistaan pystyyn ja samalla isketään terä piruparan kurkusta läpi ja vedetään ulos, samalla maahan painaen.
Brutaali veto.
Toinen versio oli lyödä kahvalla viinahissi sisään. Vielä ilkeämpi.

Onkohan tosta kypärällä takaraivoon lyönnistä niinku mihinkän?
Kyllä se varmaan kipiää ottaa mutta annetussa tilanteessa?

Aikas hyvää pohdiskelua impaktikohdista, kypärällä tai ilman.
Hyvää funtsailua kuinka saada vahva kroppa jossa heikot tukirakenteet kestämään tällien vastavoimaa.

Itseasiassa keskipään puskentoja on, kinukkijutuissa.
Myös mongolipainijat käyttävät keskipäätä ja jalkojen kaappausta iskevänä tonttiinvientinä. Muistin.

Siinä yhdessä suomalaisdokkarissa joku kiinalaispaukapää juoksi keskipäänsä pahki hautakiveen. Kahdesti.
Oli aivan kanttuvei mutta kivi halkesi. Varmaan kallo myös.
Kallon keskiosa ei ole valtavan vahva, on yksi kallon iskupisteitä.
Mutta lihakset aktivoimalla sen koko lihatornin saa kyllä juostavanlujaksi.
On muuten kantoharjoituksena erinomainen ryhti/yläkropan tukilihaksiston treeni.
Tiättekö, niinku Afrikassa kunne kantaa suunnilleen vesisaaveja päänsä päällä ja näyttää jumalaisen tyynentyylikkäiltä?

Oisko mielekästä jaotella puskut aktiivisiksi nuppauksiksi brittityyliin, hieroviksi painivänkäyksiksi ja pässimäisiksi päinjuoksuiksi?
Sivujenkatällit ja takaraivopuskut on sitte oma kenttänsä.

Heh, olen kyllä nähnyt myös naamalla tehdyn tiilimurskauksen. Venäjän poika vähä innostu yleisöstä ja otti vauhtiaskeleen kun piti pudottaa vaan otta tiilikasaan.
Iski siis naamallaan kasan tiiliä palasiksi, hampaitaan varmaan myös.
Saatto kyllä olla tahallinen teko, oli sen verran remakka kasakka.

Nyt en muuten muista metodia jossa pääpusku ja tonttiinvienti ois noin toimivanoloisesti esitetty!
Kun ne morotet ja muut tehdään yleensä taklaustyyliin, olkapäällä.

Ja kun minähän olen puskenut päälleryntääjää rintaan, tehokkaasti.
Siihen vaan päättäväinen tempaisu jaloista...
Perkeles.

Hyvä ja brutaali tykki.
Tää on parhautta.

Hyvää infoa.

Olettaisin että kypäränviilailu menee samaankastiin sen kovinyleisen puukonhiomisen kanssa. Se on se sosiaalinen kerroin.
Kun levottomuutta puretaan taisteluorientaation kanavointina, taustalla kenties joku onnistunut mylläkkätapahtuma.
Eli kypärillä on onnistuttu täräyttään tehokkaasti, joku on kenties nähnyt ja juttu tulee puheeksi.
Jonka jälkeen on mielekäs teko viilata kypäränreunaa jostainkohti terävämmäksi.
On se hurja.

Sellaisesta ilmiöstä lie kyse, aseitten näkyvä valmistelu on ajasta aikaan ollu osa riittiä.

Olen ollut kuulemassa tarintaa nuoresta jockista joka oli taitava heittämään brittikypäräänsä, oli tehnyt tempun monastikin lähimylläkässä.
Tokakekkereissä, Jock oli para. Sillä heittokypärillään oli nimi jota en muista. Intuitio viittais aikaintaa, jotain diskuksenkaltaista.

Ei, ei ole lähteitä.
Nämä on jutteluksien muistumaa kun itse olin nuori ja veteraanit jaarittelevia.
Kun kysyin kirjoista ja artikkeleistä lukemiani pikkujuttuja..kaskun muistin enoToivon ja muitten hirmujen kertomia juttusia sotatyöstä..
Ja sitte muistin muita juttusia uskokeista (jotain kroaatteja), skoteista joista jotkut kai viilaili kypäriään ja ihan suomalaisistakin..

Ydin oli siinä että Brodiehelmet oli kevyt ja sopiva ja jotkutsällit kaiketi viilas niihin reunoihin terää. Joku oma nimikin viritykselle nousi mutta sitä en kyllä muista. Tarkotti jotain wanhempaa kypärätuunausta muistaakseni, joka minusta viittais varusteitten virittelyä mylläkkää varten jep, vanhalla kaavalla.

Juu, toki Rokka on fiktiivinen hahmo mutta hänellä on esikuva ja Linna krijoitti varsin lujasti kokemaansa nojaten.
Vaikka tuo kohtaus ois juurikin tarkoitettu esittelemään Rokan suorituskykyä, sisältää se silti tarinointia.
Mutta myös elävän ja uskottavan kuvauksen käsikähmästä. Mie löin, potkin, puskin ja hakkasin. Painimaaottelu, saaäntöihän mie taisin siinä rikkoa mutta ku he tulivaat sellásel joukol.

Rokka kyllä juu tappaa kookkaan ja osaavan miehen naamaan lyömällä, joka ei oikeen tekona ole uskottavansorttinen. Vaikka tällin tukena olikin kahva. Eli tarintahan se kaiketi on.

Ensimmäisen viestien tuki/aurinkolipallisen roomalaiskypärän lipan teroittaminen olisi muuten miekkaa ja keihäitä käyttävän omille käsille ns. hyvin tyhmä veto

Milleen siis?

Niin, puskeminen on tappelutekniikka kuten noista elukkapätkistä on nähtävissä.
Ei pökkäilyllä taistelussa juuri tekoa ole mutta aivan varma on että sielä käsikähmässä on vedelty aivan kaikella.
Kypärä on vahva möltti jolla on hyvä huitaista..

Ne lukemani esimerkit on ollu eka maailmansodasta ja aiemmalta ajalta kun sällit on viilaillu jonku reunan teräväksi juuri rähjätilanteita ajatellen.
Tiettävästi jotku tommyt on ollu varsin hyviä myös heittään niitä hattujaan.

Ja muistetaanpa että myös Rokka puski, tehottomasti tosin mutta kuitenkin. Siinä vanginottamisjutussa jossa saaliiksi jäi Baranovin poika.
. Mie puskin, löin ja potkin.

Kiitoksia infosta myös, en tiennytkään että se preussien korskea piikkikypäri olikin nahkalakki.
Tiesin kyllä myös sen aronpoikain piikkikypärä-jutun mutten muistanut.
Kun sitä jotenkin aina tuumaa jotta myllytys muovaa heebelit käytäntöä kohti mutta oikeestihan siellä on näyttävyydellä iso osuus kyllä.

Eipä se metrinen karvahattukaan kovin käytännöllinen ole mistäänkohtaa.

Juu, se Kapteeni Danjoun puukäsi on näytillä Aubagnessa kai?
En ole käynyt, kuvia nähnyt vain.

Olen juup sitä mieltä että kypärää on käytetty aseena kovinkin, olen myös sitä mieltä että Rooman legioonan yms taistelujärjestyksen harkittu rakenne pitää toiminnan kohdennettuna niin pitkään kuin se mahdollista oli.
Mutta ne varsinaiset verikekkerit alko sitte kun peli sekoittui ja paketointi alko.
Tämä seikka tuntuis yleisessä hahmottamisessa aina unohtuvan kun keskitytään niihin muodostelmiin ja kurinalaisuuksiin unohtaen, että aina jotain menee pieleen ja sitte pitää vaan pelata korvakuulolta.
Lopulta survoen sitä astaloa vihun tajoamiin maaleihin, toivoen ettei taakke ilmesty ketään vihamielistä.

Ja silloin se yksittäisen taistelijan innovointi käy tärkeäksi, kun miekka murtuu ja kilpikin on särki niin kypärä saa toimia tälliäisten jakajana kunnes muuta löytyy.
Olen lukenut kuvauksia kypärinreunan terottelusta ja semmosista riittävän paljon.

Vähä vastaava ilmiö kaiketi tapahtui eka maailmansodan sakemannisällien keskessä, kun kekkasivat että pistin on juu hyvä mutta kovin kömpelo, hyvä kenttälapio on parempi vehjes mylläkässä.

Ja se ensimmäisten isojenbileitten piikikäs sakemannikypäri ois kyllä vaikkapa TImpan osaavissa käsissä aika paha kohdattava.



Se sun legioonakypärän lippa oli hyvä kekkaus.
Kiitos siitä.

Itseasiaan, päähineen aseläyttöön:



Väitetään ettei tuo Peaky Blindersien gimmick pidä paikkaansa..
Mä olen itse nähnyt tuolleen tuunattuja lippalakkeja sekä muutakin razorblade-hyötykäyttöä, niin idässä kuin saarillakin.
On tiettävästi vanhaakin vanhempi viritelmä, kypäränkäytöstä virinnyt.
Näin mulle kerrottiin.
Jopa siten että jo ekamaailmansodan kypäränvirittelijät sovelsivat paljon vanhempaa tietotaitoa.

Mutta nämä nyt on niitä menneitä jutusteluja vaan.

Jumalauta tuo lahja on jo niin korkean tason kettuilua että ei ole tosi!
Kiitos nauruista, ois kiva löytää aikakone ja painua katsomaan niitä paketinavaamisilmeitä.
Kumma ettei tuohon ainakaan nopealla haulla tietääkseni ole tarttunut kekään ufo-historioitsija, senverta outo päähine tuo on.

Daddy kirjoitti: ↑loka 16, 2019, 15.05

Kari Aittomäki kirjoitti:
Suomalaisilla ei ole ikinä noin hienostunutta mitään, talvisodassakin partiomiehet piti vaan reput selässä että tiesivät ketä puukotella synkässä yössään.
Moukkia.

Nooo... vuoden 1918 rähinässä valkoisilla oli havunoksa hatussa merkkinä siitä, että valkoisia tässä ollaan. Tosin tiettävästi sillä ei tuikattu ketään silmään tai käytetty muutenkaan minkäänmoisena astalona. Mutta yhtäkaikki tunnuksena kuitenkin.

Niin, tääläpäin sisäpihasodassa kai käytettiin niitä hihanauhoja melko uskollisesti ainaki valokuvauskoneen edessä?
Havu hatussa taitaa olla perua saksanmaalta, eikös jägermeistereillä ole niitä sianhampaita ja muita sulkia ja kynsiä niissä hatuissansa?
Sulka hatussa on sanontanakin jo leuhkimisen synonyymi.
Eli lahtarit oli sitä teh original kukkahattu-osastoa.

Kypärämerkeistä voipi kai aika suoraan päätellä että tarvittiin joku helposti erottuva tunnus siihen kohtaan kun rivistöt hajosi ja tosibileet alkoi.
Kukka hatussa on siis myös myllytyskonnotaatioita omaava ilmiö, vaikkei heti uskois.

Onhan tuo ilmiö aika monikansallinen, Alamon taistelun jatkokekkereissä San Jacintossa 1836 kostavien teksasisilaisten joukoissa biletti monenmonia meksikolaispohjaisia tejanoja. A la batalla tejanos!
Sam Houston komensi tejanot pois etulinjahyökkäyksestä, koska tilanne menisi kuitenkin sekavaksi ja jenkit ampuaisivat jokaista meksikaaninnäköstä.

Juan Seguin kieltäytyi, kertoen että on nämä meidänki bileet.
Tejanot päätyivät työntämään pelikortteja hattuihinsa jotta olisivat tunnistettavissa.
Oletettavaa on että näppärimmät myös nakkoivat kortteja vihujensa silmäkulmiin ja suupieliin, hevosen selästä temppu on helppo.

Suomalaisilla ei ole ikinä noin hienostunutta mitään, talvisodassakin partiomiehet piti vaan reput selässä että tiesivät ketä puukotella synkässä yössään.
Moukkia.

Viikinkien sarvikypärät taisi olla Wagner-oopperan keksintä.
Tai saatto ne olla siivetkin mallia Asterix.
Samuraikypärissä sensijaan sarvenkaltaisuuksia oli, ehkäpä niillä on pyritty myös puskemaan.

Tuo jofalujitemuovijuttu pyyhkäisi yli, ae tajua.

Kyllä se on aivan täydellisen varmaa että kypärää on käytelty aseena ajasta-aikaan.

https://gfycat.com/boldheavenlycanary-t ... ving-funny

Eikös gladiaattorivermeet ollu ikäänkuin näyttävämpiä kuin solttujen funktionaaliset releet?
Historiapoliisit kun kommentoi sitä leffaa juurikin siitä että paraatihattuja ei olisi käytetty tositoimissa.
Ja kai niillä harjaksilla ja muilla joku funktio on ollu, arvoa osoittava tai muuten viestinnällinen?

Eiköhän siinä ole se että pusku mielletään väkivallaksi, katutempuksi.
Rivon näkönen temppu.
Ei sovi tekona poliisin puhtoiseen imagoon joka tuntuis olevan se turvallisuuteenkurottava mielikuva nykyään.
Aika harva on kai kohdannut uhoavaa ja uhkailevaa poliisimiestä niinku livenä?
Saati oikeasti mukiloivia tapauksia.

Eikös se tissiposkeilu ole levinnyt jo ihan alatasoille, pelkkä isällinen avokas vartijalta kohahduttaa katsojat hysteerisiksi?

Tuotatuota.. ne roomalaisten ja muittensemmosten taistelut oli toki stabiileja etenkin siinä kohtausvaiheessa, mutta myllytys on myllytystä.
Kyllä siellä on ryynätty ihan kunnolla ja pyöritty käsikähmässä rapakossa.

On juu totta että Kiehinen esitti kypäräpuskun varmaankin hiukan virheellisessä valossa, ohjeistettuna joukkotaistelutekosena.
Kilpimuurien kohdatessa se paketti pidettiin varmasti kaikinkeinoin kasassa, mutta myös aivan varmasti luovaa innovaatiota on käytelty kautta aikain.
Kun siinä kypärissä todella on se lippa.

Kuinkas montaa on opastettu kypäränkäytössä lähitesettitoimin?
Tai sitä niskankatkaisua kypärinreunajengalla?