Luonnollisesti tottumus vaikuttaa kivun tunnevastineeseen mutta se varsinainen kipukokonaisuus ei juuri muuksi muutu.
Poislukien hampaat, eräs tuttu inkvisiittori vahvisti tämän että vanhemmiten hampaat kuivuu ja poraus vihloo vähemmin.
Sama mimmi sano että olen kyllä ainoa joka hänen tuolissaan on kuorsannut juurihoidon aikana.
Sitäpaitsi kipukokemukseen vaikuttaa oma vireystila, menopäällä ollen se tappelumoodi estää kipuaistimukset miltei kokonaan, leporentona vaikka ne hierojan sormet gluteus mediuksessa voi vihlaista ankarastikin.
Nuppaaminen ottaa juu kipiää seki, vanhempana se vahvempi niskalihastolppa absorboi tälliä mutta junnupelaajalle se tääki on ilkeä.
Etenkin niillä seitkytluvun lyijypalloilla, perkeles..
Tottumus vaikuttaa annetun tällin kipureaktioon, jokainen alapotkuja ilman syndejä jaellut muistaa kuinka ne aluks sattuu ku fan.
Samoin kuin murskaaminen tai irkkupusun antaminen.
Mutta siperiaopettaa.
Eiköhän epämukavuuteen kaikkeen tottumus ole se paras lääkes.
Yks gubbe kerran sano että "kumma kun tuohon sydämestä ottamiseenki tottuu."