Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 31 tulosta

Kari Aittomäki
kesä 6, 2023, 03.27
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

tapsaattori kirjoitti: kesä 5, 2023, 14.43 Näin skene ulkopuolisen silmistä....

Olen harjoitellu painia ja bjj:tä sekä ihan vähän nyrkkeilyä enkä minä ole ikinä ollut harjoituksessa, jossa kamppailuasentoa viilattaisiin jalkaterän kulmausta tarkastelemalla. Lantion asento kyllä, polvien koukistus, selän ryhti, hartioita sekä pään asentoa. Mun mielestä jalkaterät asettuu kyllä, kun ollaan lantion tasolta tasapainoisessa ja lajin vaatimuksille toimintakykyisessä asennossa.

Tuntuu siis hullulta, että asentoa ohjattaisiin ennenkaikkea varpaiden suunta ohjaavana tekijänä, eikä toimintakyky.

Vai johtuuko se esim. Kataan kuuluvasta estetiikasta? Silloin ymmärrän.

Joissain tekniikoissa kuten kampeissa jalkaterä käännetään kyllä koukuksi ja siihen kiinnitetään huomiota, mutta se on vähän toinen juttu kuin kamppailuasento. Vai puhutteko te edes kamppailuasennosta?
Kommunikoinnistahan tässä lie kyse.
Varpaista puhuminen on konkreettinen hahmotuskeino keilalle.
Eli kun vedät suorat linjat matsiasentoisen sällin varpaista eteenpäin, sisäänjäävä alue on se toimintalue, se josta niitä tällejä ja muita konnankoukkuja on odotettavissa.

Karate on myös lähirähjäystä, jossa lähikulmat ja kälmät on kovin tutkittu ja treenattu.
Hyvin konkreettisella tavalla.
Mä olen itte käyttänyt gojuryun sisäaskelta menestyksellisesti.
Eli sitä kun etujalka kääntyy sisään melko hankalaan asentoon joka kuitenkin luo hienon jännitteen nelivitoskulman hyökkäykselle.
Olen jakanut häntä lyhyellä lyönnillä maksankärkeen, jossa jenka haetaan rajulla lantioliikkeellä, itse lyönti on lyhyt ja tarkkarajainen.
Vetämällä tukikädellä tiukasti taakse ja kiertäen polvelle alas saadaan aikaiseksi hieno heitto, eikä kukaan huomaa että santeri kiemustaa maksatällituntemuksiaan.

Tämän tein spanskeissa eräälle sakemanni-piruparalle.
Eli Telefonon jälkeen.

Kyllä niillä hankalilla asennoilla ja askelvarianteilla tappelusvibransa on, jo vain.

Sääntösporttipelit on vaan kovin niukkoja kaikessaan.
Kari Aittomäki
kesä 5, 2023, 12.45
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Kiintoisaa keskuskustelua kiitos vaan mutta naurattaa niin pirusti kun muistelee vertaillen takavuosia ja silloin vallinneita arvoja.

Kun "ne joista ei ole matsaamaan jämäävät tuola puolapuitten takana jotain varpaitten asentoja."
:D
Kari Aittomäki
maalis 27, 2023, 04.32
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Niin..
Tottakai treenimetodit voivat vieraantua tosimukiloinnista melkoisen kauaksikin, mutta ei siitä itse lajia koskevia johtopäätöksiä tulisi vetää. Tottakai kamppailutreenin kuntoiluelementti on merkittävä rakennuspalikka, mutta kuten Andy todisti on siellä taustalla aina se tappelutehon oletusarvo. Kun on ainakin joskus vedelty murhaavalla teholla.
Peikko irvistää, vaikka päällimmäisenä pöydällä olisi sosiaalisuuden pöötäliina kukkakuviointeineen.

Karaten osalla se takapiru virnistää ihan tekniikoissa itsissänsä.
Käytännössä joka sivalluksessa on ilkeä jenka, joka oikeassa tilanteessa voi käydä kohtalokkaaksikin.
Siksi kontrolli on niin tajuttoman tärkeää,
Karate on Vaarallista!

Esimerkkejä takavuosilta:

Olen blokkaillut heijareita ämpärikaupalla so paljon ja vielä enemmän.
Hanskat kädessä se tarkoittaa useimmiten soppelia "suojaukseen ottamista", tosipaikassa se torjunta sälähtää ulos ja vahingoittaa ojentuvaa raajaa. Däng ja huitoja putoaa polvilleen.

Karaten kulmikkuus voi käydä riskaabeliksi, olen kertonut kun kiskaisin sen erään roiston uhrinsa kimpusta.
Olen käyttänyt tapauksesta termiä turparuuvi ja olihan se sitä, päällisin puolin.
Kerrataan palikat.
Juoksin tappelua toppuuttamaan ja tuntemani katurotta hakkasi uhrinsa päätä lattiaan.
Tempaisin takaa otteen naamastaan siten, että värttinäluu kulki sällin poskipään alta.
Jenkasin ja.. jos olisin vienyt irtirepäisyn leppoisasti sivulle pyöreällä liikkeellä, olisi homma pysynyt taltuttamisena.
Mutta elin treeneissäni tuolloin vahvaa kihon-jaksoa (100 päivää kihonia), hakattiin perusjuttuja koko ajan terävöittäen ja tehoja hakien.
Niinpä siitä repäisystä tuli kulmikas ja kiristävä. Karatemainen.
Kädetkin haki kiristyksen hyvin kiai.
Ja riksraks, sälli valahti veltoks ja pidätyskykynsä petti lörts.
Naama rikki, onneksi ei mennyt niska kuten ensin luulin.

Erään kerran olin salilla, ihan ukena.
Judotaustainen kaveri näytti poispääsyä passiivisesta niskalenkkipuristuksesta.
Nappasin kiinni ja kiristin, en ollenkaan tajunnut että kroppani haki karatelle tyypillisen hyökkäyskulman.
Kun olen voimakas ja voimistani ylpeä, tuli puristettua kovempaa kuin asiallista olisi ollut.
Kaveri kävi liikkumattomaksi ja kuiskas vaan hiljaa "älä katkase mun niskaa."

Helevetti ku hävetti, hävettää yhä.

Nämä on vaan esimerkkejä siitä mistä karatessa on kysymys.
Ja mitä voi käydä jolsei ole varovainen.
Kari Aittomäki
maalis 24, 2023, 04.02
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Onko täysin mahdoton ajatus muovata perinnekaraten harjoittelusta Harjoittelua, itsearvoisuuden sijaan tavoitehakuista?
Ottaa huomioon liikuntatieteestä saatu info ja veivata samaa lajia mutta.. pyrkien kehittymään, kohti jotakin maalia?
Siis muutakin kuin se wanhamestari-könyää-yhä.

Enkä minä ainakaan parempaa maalia kekkaa kuin tappelusteho.
Mitäs muuta karate on, hä?
Kari Aittomäki
maalis 23, 2023, 17.31
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Koko juttuhan on enimmin provo, luonnollisesti.
Eiköhän se ole tuo valkohehkuinen raimo joka jotenki heläytti tuntokarvoja.
Siitäpä on aikas huono koittaa löytää dokumentaatioita. Mutta tulihan siitä juttua silti eli kivakiva.

Valvoja: turha provoilu poistettu
Kari Aittomäki
maalis 21, 2023, 05.37
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Yhä jaksais kiinnostaa mistä asiasta niitä lähteitä pitäis kaivaa?
Kari Aittomäki
maalis 16, 2023, 07.10
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Andy kirjoitti: Minusta tämä kehitysvaihe pitää pikemmin nähdä osana karaten historiaa. Ainakin Suomessa ja varmaan myös ulkomailla oli 1970-80 -luvuilla vaihe, jossa karaten harrastajaprofiili poikkesi merkittävästi nykyisestä ja toiminta oli sen johdosta erilaista. Myös tämä on osa lajin historiaa.
Tämä oli hyvä kommentti ja näkemys.
Jo tuona ajanjaksona tonteilla sätki osastoa jotka olivat kovin kiinnostuneita perinteestä ja historiasta.
Lasse J oli näkyvä hahmo asian tiimoilta jo tuolloin, aktiivikilpailija, seura- ja liittoaktiivi.

Lisäksi pitää ottaa huomioon että elettiin yhteiskuntaa jossa karate joutui rakentamaan julkista profiiliaan. Karaten maine oli arveluttava, potkuihin turvautuvat katujengiläiset koettiin vaarallisena ja rajoitettavana ilmiönä.
Niinpä syntyi paineita korostaa urheilukaratea, jonka mahdollisti suomalaisten hieno menestys kansainvälisillä tatameilla.
Se vaikutti voimakkaasti seurojen treenisisältöön, josta muodostui vahvan kilpa-painotteinen.

Se on historiaa kaikki.
Karaten muodollinen ja perinteinen muoto jäi hiukan vastakulttuurin asemaan, vaikka saleilla toimi varsin laadukkaita toteuttajia.

sitte
Jussi Häkkinen kirjoitti: maalis 9, 2023, 21.18 Eli jos menee tunteisiin ja olet eri mieltä, kaiva lähde.
En ihan tajua minkä pitäisi pistää?
Juu, en ole treenannut okinawantyylejä, lie käynyt ilmi jo kauan sitten. Vaikka olenkin.
Mistähän asiasta pitäisi lähteitä kaivaa?

Valvomo: Lainaus korjattu.
Kari Aittomäki
maalis 2, 2023, 06.17
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Unohtu mainita, tuohon Lassen listaukseen.
Voittamattoman määrittelyn kerto Kuuno.
Lennettiin samaa matkaa Pohojammaalle leirivedolle, minä Vaasaan ja Väntar Pietarsaareen.

Kun molempia se lentäminen jännittää nii jututkin oli negaatioita.
Kuuno kerto että jo etukäteen otti päästä se että majottua joutuis johonki mummulle. Eli siinä oli seurustelu-optio siiinä kortteerissa.
"Olitteko pelaamassa karatea?"
Kari Aittomäki
maalis 2, 2023, 04.04
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Sitaatit onki ihania.
"Pi**u on pa***n postimies. Kiai."

Mutta luulis jankuttavaisenkin tajuavan että tuo viisaastelu on ja on aina ollut imagon luomista.
Bruce Leekin hymisi zeniä koska se sopi hahmoon, komeuteen ja hippiaikaan. Loi julkisuuskuvaa.

Ei niin etteikö nuo itsestäänselvyydet totta olisi mutta aika laihaa teetä ne tahtoo olla. Kliseitä.

Ja jos se nyt on tärkeää jankata sitä katutappelu-fraasia niin voihan sen esittää ajatusmallina jossa se kehittävä vastustaja on oma heikkous ja mukavuudenhalu. Jota vastaan ois noustava.
Eli sensijaan että tehdään kihonia pitkiä jaksoja ja jaetaan voima viisaasti (ja kehitetään lähinnä känsää päähän), luukutetaan samaa tekniikkaa sata lasissa max 45 sekuntia.
ATP-tankki tyhjäksi. Ja sitte koetaan palautua ja ottaa seuraava palanen kakkua joka on kirpeää ja kamalaa mutta niin perkeleen ravitsevaa.

SE on harjoittelua. Tavoitehakuista. Kehittävää, tekee harjoittajastaan pelottavan kohdattavan.
Kari Aittomäki
maalis 1, 2023, 04.03
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Vai niin. perhana ku on vaikea pysyä asiallisena.
Jussi Häkkinen kirjoitti: helmi 27, 2023, 13.08 Karatessa opiskellaan sen opetustapaa/välitystapaa, opetuskulttuuria, kulttuuriperinnettä, kulttuuria ja näiden pohjalta fyysistä harjoittelua. Mikäli nämä jätetään pois, jäljelle jää nykyiseen länsimaiseen (ja japanilaiseen) kulttuuriin nähden sangen vanhentunut tapa opettaa pedagogisesti heikohkolla tavalla sisällöltään rikkinäisen puhelimen kautta levinnyttä kamppailua, jonka kamppailullinen alkuperäkin voidaan kyseenalaistaa pitkälle.
Ei, karatessa ei ole kysymys larppaamisesta, mielikuvaleikeistä ja historiasta.
Ne ovat toki mukava mauste harjoitteluun, antavat kaikupohjaa ja hahmotusta.
Mutta ydin.. ei ei.

Ydin on se sen taudinkaltaisen valkoisen raivon kanavointi, kohdentaminen ja kontrollointi, haltuunotto.
Jos lause ei kohtaa tajuntaa niin tavoitehakuinen harjoittelu on jäänyt kokematta ja treenin ydinsisältö on ollut pääosin puhumisessa.
...kannattaa mennä nykyaikaiseen kamppailulajiin jonka fokus osuu oman kanssa yksiin.
Kuriositeettina ja viittauksena toiseen ketjuun, en ole salilla koskaanikinämillonkaan täräyttänyt elävää kohdetta sadalla prosentilla.
En sivujutuissa, en karatessa.
Twisterissä niitä olen väistellyt ja jaellut ja en mielelläni muistele tulemia.
Nykylajeissa on puolensa, eihän huonoja lajeja olekaan.

Mutta ainoastaan karatessa voin jaella sadalla prosentilla, sooloharjoitteissa.
Tätä karstanpoisto-elementtiä lukisin mielelläni myös näistä... tällasista.
Kun ei se viileän hillitty älyveikkosasenne ole tosipaikassa kuin tiellä.
Kari Aittomäki
helmi 27, 2023, 08.04
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate ja Karaten historia

Niin, tämän tämmösen historiahahmotuksen oikea paino-arvo on siinä että.. liekö tuolla historialla käytännön kannalta suurtakaan merkitystä.
Andy kirjoitti: helmi 25, 2023, 21.47 Onneksi tuota ei julkaistu suomeksi 1970-luvulla. Suomalaisen karateskenen käsitykset asioista voisivat olla melko mielenkiintoisia tänäkin päivänä...
Jos seitkytluvun Suomessa joku ois alkanu messuamaan karaten jeesus-kertoimia, näinköhän se olisi Assalla näkynyt?
Pitkätukkien potkiminen (ja matsaaminen) oli se juttu ja siinä ei jeesustelu suuria paina. Pun intendöö.
On yhä.

Kuten olen kiukutellut, historiapainotteet ovat epätoivonsävyinen pyrkimys erottautua. Gimmick.
... ja tämä tulee pönkeröltä joka aikanansa tuskastutti tietäjinä esittäytyvät kyssäreillään okinawasta ja alkukaratesta.
Ja matsaaja/myllyttäjä-statuksestaan huolimatta hakeutui Stadiin päästyään viipymättä Genbukaihin eli Yuji Matsuoille.
kiai


ja sitäpaitsi, kaikkihan jotka jotain oikeesti tietää tietää sen että kaikki karatet ja muut juksut on varjoja vain.
Kaspin on aurinko.
Kari Aittomäki
touko 13, 2022, 03.04
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate

Aikoinaan Savoy-teatterissa esiintyi okinawalaista kulttuuria esittävä ryhmä, seassa myös karateeta.
Setämies esitti pari kataa sillain hiukan epävarmasti, kontekstista johtuen tuli mieleen että JOS tämä nyt on sitä originaalia niin katan esittävä, esilletuova painotus ei ole tärkeää vaan on hän enempikin sisäinen seikkailu.

Tanssina tuo kuitenkin ikäänkuin esilletuotiin, vaikka kulttuuriväki suhtautuikin asiaan skeptisesti.
Karate kun oli ja on tuttu termi ja vakiintunut mielikuva. Sinister.
Meitä budokuikuilijoita näky myös mutta asiasta ei juuri jälkeenpäin juteltu.
Tai ehkä jotku, mutta olin tuolloin jatkuvasti jossain niin ohi meni.

Tuo näkökulma kulttuurin kontaktipinnoista on paitsi miellyttävä myös senaikainen tuntemus, siellä paikan päällä.
Ikäänkuin vastakkainen tämän täkäläisen hahmotuksen kanssa, jossa etsitään eroja ja selitellään oman metodin upeutta tai oikeestaan muitten vääräuskoisuutta.

Karatekid kakkonen oli sellanen kärsimys että ei ole tullut katsottua toiste.
Kari Aittomäki
syys 7, 2021, 02.45
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate

Funakoshin olemasta oli jo jumalauta seitkytluvulla klangia että hän ois ollu nimenomaan taitava järjestömies ja suhteitten luoja.
Mukavin lähetettävä diplomaattihommiin, koska ne oikeat sirkkelit oli paitsi japania osaamattomia, myös aika vänkkyröitä luonteeltaan.

Mulla on sellainen hyrinä että asiaa ois nostettu esiin jo aiemminkin, Henry Plee'n karaten levittämistyön aikoihin.
En ole aivan varma mutta sellanen mielikuva ois että sillä ois pyritty hiukan selittelemään Funakoshin pappa-vaiheen valokuvien kökkömäisiä poseerausasetelmia. Niinku antaen ymmärtää että Funakoshi on se kiltti versio ja varjoissa hiipii hirviöitä.

Saiskos lyhyen kuvauksen tuosta Cookista?
Säästyis tonkimiselta.
Kari Aittomäki
elo 23, 2020, 06.24
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate

Niin, kokokierto on massalyönti. Sen voi ruuvata jopa yli, asiaan kuuluu vahva painonsiirto ja pyrkimys poispäin työnnöstä. Niinkuin juuri kerrotusti nyrkkeilyn takakäden suorassa tai karaten vankka tsukissa.
Nelivitosella voi myös lyödä raskaasti ja liikenopeudella nopeasti, mutta tällin voi antaa myös pelkällä lantiorotaatiolla ja kiristyksellä. Tai pelkällä kädellä/kiristyksellä. Kime. Uchi, isku.
Mausteena voi myös käyttää rannekulmia, ylä- ja alarystynen. Ne jotka on treenanneet lyhyen etäisyyden tällejä tietänevät justiin mitä meinaan.

Jos funtsaillaan vahingoittamista, sivukulmalta täräyttäessä suupieleen pystynyrkillä lentää hampaat suusta paremmin kuin kokokierrolla.
Ja onhan niitä muitakin namiskuukkelimaaleja nelivitoselle ja pystynyrkille.
Kari Aittomäki
elo 22, 2020, 03.52
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
Vastaukset: 1130
Luettu: 207503

Perinteinen Karate

Mika Väyrynen kirjoitti: elo 21, 2020, 22.00 Tulipa tällainen mieleeni: kertokaas viisaammat että minkälainen ero noin käytännössä on noissa nyrkinkierroissa? Meinaan kun on tullut argumentteja että se 45 asteen kierto on parempi kun löypi pidempää länkkäriä alhaalta ylös (käsittääkseni Seibukanistit on sitä kertoneet). Sitten taas vertikaalinyrkki. Ja sitten vaikkapa Shotokanin lyöntitapa. Gojussa vielä ylikiertoakin. Mun käsittääkseni se loppuasento on kuitenkin vaan loppuasento. Siinä matkan varrella kun voi osua kesken tsukin (jolloin on autuaan samantekevää missä kohtaa korkkiruuvia nyrkki osuu, matkalla ollaan). Elävä tilanne on elävä tilanne ja rapatessa roiskuu. Voidaanko jotenkin osoittaa että esim 45 loppuasetelma olisi jotenkin nopeampi/voimakkaampi/ekonomisempi jne kuin joku toinen? Loppuasetelmasta huolimatta kaikkia alkaa ainakin kihonissa verrattain samasta hikitestä (Eikä nyt aleta puhua siitä uniikista lantion kierrosta, siinä kun ei ole mitään uniikkia :) ) Isshin ryussa tuo vertikaalinyrkistä väiteteen että " sillä tuo kotiin kolme tsukia siinä ajassa missä muissa koulukunnissa kaksi". Voi pitää paikkaansa, kenties hiukan lyhyt ja voimaton ellei ole osaajahenkilö asialla. Etunoja auttaa asiaa hiukan.

Mitä mieltä kollegat ovat: onko sillä nyrkin loppuasetelmalla kovin suurta merkistystä siinä matkalla tapahtuvaan? Voiko moisen todentaa, jotta kierrolla olisi (eikä taas aleta puhumaan siitä uniikista lantionkierrosta) todellista merkitystä voiman/(lähtö)/nopeuden/ suhteen? Ja tämä ei ole vitsuilua, olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiä asiaan. Itselleni matka on tärkeämpi kuin määränpää. Ihan siinä tsukissa(kin).
Muistaakseni kempossa lyödään enimmin nelivitosnyrkillä.. en päässy kokeilemaan, eivät päästäneet treenille kun mulla oli jo mainetta joka oli kai hiukan kyseenalaista. Sattans.

Täydellä twistillä lyödessä on selkeästi nähtävissä että tosi moni ei miellä lyövänsä oikeesti; ranne on koukussa ja lyönti osuis rystysten sijaan sorminivelillä. Nelivitoskulmalla käden ja ranteen luut on helpompi laittaa peräkkäin.
Lisäksi tietysti, jotkut hermotärskäykset on helpompi saattaa perille vajaakiertonyrkillä.

jep