Notta menmenpippi, mikä mahtaapi olla kymppikymppi?
Ja mitä nää kaksi edellistä viestiä tarkottaa niinku vanhasuomeksi?
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 7 tulosta
- maalis 22, 2023, 04.23
- Keskustelualue: Vartiotorni
- Aihe: Tornihuhut
- Vastaukset: 287
- Luettu: 61988
- maalis 19, 2023, 05.58
- Keskustelualue: Vartiotorni
- Aihe: Tornihuhut
- Vastaukset: 287
- Luettu: 61988
Tornihuhut
Äijä eli isäukkoni kertoili omasta inttiajastaan ja pelottavasta vääpelistä, joka olisi polkaissut jonku alokkaan terävään kantoon.
Oli heittäytynyt viheltää-komennolla kannon päälle ja vääpeli ei tykännyt koholla olevasta persauksesta.
Stomp -> screaaam -> bloood.
Juu.
Juttua kerrottiin yhä silloin kun minä inttiä piereksin.
Kuten myös tuota kattoon paukauttelijaa.
Myös telttaa puukottava legioonalainen oli ollu justiinsa riveissä.
Kuten myös vuosia myöhemmin Hgin aluepuolustustreeneissä.
Oli heittäytynyt viheltää-komennolla kannon päälle ja vääpeli ei tykännyt koholla olevasta persauksesta.
Stomp -> screaaam -> bloood.
Juu.
Juttua kerrottiin yhä silloin kun minä inttiä piereksin.
Kuten myös tuota kattoon paukauttelijaa.
Myös telttaa puukottava legioonalainen oli ollu justiinsa riveissä.
Kuten myös vuosia myöhemmin Hgin aluepuolustustreeneissä.
- touko 26, 2020, 04.10
- Keskustelualue: Vartiotorni
- Aihe: Tornihuhut
- Vastaukset: 287
- Luettu: 61988
Tornihuhut
Olen täysin samaa mieltä kaikkien kanssa.
Hahmoon pitää lisätä haaralaukka ja pituuspaskiminen (puusta yöllä pensasneuvostoliittolainen kaalisoppa-pataan khihihi) ja pirtu.
Mutta jos se nyt mikkään salaisuus on ollu, Wolverine on juu kaspinveikko, pitkäikäinen, kun on arvonsa ajasta-aikaan.
Kävi ameriikassa Castanedan tonteilla hakemassa kotkan lahjan, siksi.
Tarina kertoo että eräs nuori upseerikokelas Viipurista nimeltään Lauri ois ollu tään kynsiveikon oppilas mutta ajanpuutteen vuokki oppi vaan osan taidoista. Maksat söi viholliselta, joka seikka on ankarasti salattu.
Samaa salailua on siinä että faiemmin Kyöliönjärven jäällä Piispa Henrik ei suinkaan saanut kirveestä vaan kynsistä, mitäs meni pölliin nauriita kolkon miehen riihestä, hurrinperkele.
Hahmoon pitää lisätä haaralaukka ja pituuspaskiminen (puusta yöllä pensasneuvostoliittolainen kaalisoppa-pataan khihihi) ja pirtu.
Mutta jos se nyt mikkään salaisuus on ollu, Wolverine on juu kaspinveikko, pitkäikäinen, kun on arvonsa ajasta-aikaan.
Kävi ameriikassa Castanedan tonteilla hakemassa kotkan lahjan, siksi.
Tarina kertoo että eräs nuori upseerikokelas Viipurista nimeltään Lauri ois ollu tään kynsiveikon oppilas mutta ajanpuutteen vuokki oppi vaan osan taidoista. Maksat söi viholliselta, joka seikka on ankarasti salattu.
Samaa salailua on siinä että faiemmin Kyöliönjärven jäällä Piispa Henrik ei suinkaan saanut kirveestä vaan kynsistä, mitäs meni pölliin nauriita kolkon miehen riihestä, hurrinperkele.
- elo 20, 2017, 16.39
- Keskustelualue: Vartiotorni
- Aihe: Tornihuhut
- Vastaukset: 287
- Luettu: 61988
Tornihuhut
Aijaa. Ryömiikö tuossa joku? Nähdäkseni tuossa on kokoonnuttu hyökkäykseen.
- elo 20, 2017, 01.39
- Keskustelualue: Vartiotorni
- Aihe: Tornihuhut
- Vastaukset: 287
- Luettu: 61988
Tornihuhut
Tota.. kuinka tarkasti tuo pitää paikkansa?
Kaskun vielä 1939 Puna-armeija hyökkäs varsin typerästi, syyksi olen lukenut "niillä on sellanen jalkaväen ohjesääntö, ne ei saa sitä heti muutetuksi."
Ja sehän on vanha väittämä että koulutetut kenraalit käyvät edellistä sotaa.
Järkihän kyllä sanoisi että keihäsmetsä-taktiikka ei ole viisasta nopeastiladattavia vastaan. Mutta kun sitä järkeä ei aina välttämättä löydy. Ekoissa isoissa bileissä miestä kaatui käsittämättömiä määriä vain taktiikan typeryyteen.
Olen myös siinä käsityksessä että amerikkalaisten taktiikan kehitykseen vaikutti kovasti intiaanisotien veteraanien menestys brittejä vastaan vapaussodassaan. Francis Marion taisi olla se pääjehu, joka todella sovelsi inkkarien joustavaa taistelutapaa ja sekoitti brittien jäykän taistelumuodostelman kerran toisensa jälkeen.
Ja sehän oli tosiaan pitkien kiväärien aikaa.
Tämä..
"Ja tietysti Ruotsissa."
Mua muuten nauratti niin perkeleesti tapaamieni svedupoikain militaari-asenne, osa oli tosiaan hiusverkko-tapauksia ja jotkut korostetun hnnnk-tiukkoja, nää saatto tulla asiasta kertomaan jotta "olen palvellut YK-joukoissa".
Kiukkaripuolella näitä oli melko paljonkin.
Söpöjä ja lutuisia olivat he.
Kaskun vielä 1939 Puna-armeija hyökkäs varsin typerästi, syyksi olen lukenut "niillä on sellanen jalkaväen ohjesääntö, ne ei saa sitä heti muutetuksi."
Ja sehän on vanha väittämä että koulutetut kenraalit käyvät edellistä sotaa.
Järkihän kyllä sanoisi että keihäsmetsä-taktiikka ei ole viisasta nopeastiladattavia vastaan. Mutta kun sitä järkeä ei aina välttämättä löydy. Ekoissa isoissa bileissä miestä kaatui käsittämättömiä määriä vain taktiikan typeryyteen.
Olen myös siinä käsityksessä että amerikkalaisten taktiikan kehitykseen vaikutti kovasti intiaanisotien veteraanien menestys brittejä vastaan vapaussodassaan. Francis Marion taisi olla se pääjehu, joka todella sovelsi inkkarien joustavaa taistelutapaa ja sekoitti brittien jäykän taistelumuodostelman kerran toisensa jälkeen.
Ja sehän oli tosiaan pitkien kiväärien aikaa.
Tämä..
reps.Ile kirjoitti:Olis muuten tosiaan hauska kuulla muiden maiden "tornihuhuja". Vois olla ihan tiukkaa kamaa jossain vähän suljetummissa systeemeissä tai sotaa käyvissä maissa. Ja tietysti Ruotsissa.
"Ja tietysti Ruotsissa."
Mua muuten nauratti niin perkeleesti tapaamieni svedupoikain militaari-asenne, osa oli tosiaan hiusverkko-tapauksia ja jotkut korostetun hnnnk-tiukkoja, nää saatto tulla asiasta kertomaan jotta "olen palvellut YK-joukoissa".
Kiukkaripuolella näitä oli melko paljonkin.
Söpöjä ja lutuisia olivat he.
- elo 18, 2017, 13.12
- Keskustelualue: Vartiotorni
- Aihe: Tornihuhut
- Vastaukset: 287
- Luettu: 61988
Tornihuhut
Tarkasti ottaen, milloin Suomessa kouluttaja sai vielä käydä käsiksi?
- elo 17, 2017, 17.48
- Keskustelualue: Vartiotorni
- Aihe: Tornihuhut
- Vastaukset: 287
- Luettu: 61988
Tornihuhut
Hyvää läppää.
Noita samoja tornihuhuja liikku jo mun aikana, telttaa puukottavasta legioonalaisesta aina ruokalan kattoon paukutelleeseen vääpeliin. Meillä se meni vielä niin, että legioonalainen ois saanu kouluttajan pestin heti, koska on parempi solttu kuin kantapeikot ja vääpelin kerrottiin rynnänneen ruokalaan, tosiaan paukauttaneen parikertaa kattoon ja:
- Kekäs on pannu mun tytärtä mitähä!?!
Tarinasta on kaksi versiota, toisessa pystyyn nousi pelokkaasti puoli ruokalaa, toisessa koko tuvanväki pamahti pystyyn ja asentoon.
Sellasia versioita.
Kerrottiin myös vääpelistä joka ois seivästäny alokkaan terävään kantoon polkasemalla viheltää-räjähti-bileissä liian korkeaa persausta alemma tietämättä jotta sielä oli kanto alla.
Tämän huhun kuulin jo Äijältä, sitä kerrottiin mun inttiaikana 1982-83 ja vielä kymmenen vuotta myöhemmin kertausharjoituksissa, varusmiesten kertomana.
Noita samoja tornihuhuja liikku jo mun aikana, telttaa puukottavasta legioonalaisesta aina ruokalan kattoon paukutelleeseen vääpeliin. Meillä se meni vielä niin, että legioonalainen ois saanu kouluttajan pestin heti, koska on parempi solttu kuin kantapeikot ja vääpelin kerrottiin rynnänneen ruokalaan, tosiaan paukauttaneen parikertaa kattoon ja:
- Kekäs on pannu mun tytärtä mitähä!?!
Tarinasta on kaksi versiota, toisessa pystyyn nousi pelokkaasti puoli ruokalaa, toisessa koko tuvanväki pamahti pystyyn ja asentoon.
Sellasia versioita.
Kerrottiin myös vääpelistä joka ois seivästäny alokkaan terävään kantoon polkasemalla viheltää-räjähti-bileissä liian korkeaa persausta alemma tietämättä jotta sielä oli kanto alla.
Tämän huhun kuulin jo Äijältä, sitä kerrottiin mun inttiaikana 1982-83 ja vielä kymmenen vuotta myöhemmin kertausharjoituksissa, varusmiesten kertomana.