Mä tuomaroin tuon matsin.
Ikävä sanoa mutta tämä kungfuhyrrä ei kyllä omannut hyvän matsaajan kellotusta.
Vaasan poika eli vastustaja oli lisäksi selvästi pienempi ja fyysisesti heikompi, ja aivan yhtä väsynyt ellei väsyneempi.

Ei yksikään niistä potkuista osunut silleen kunnolla. Vaikka vaasavägä seiso välillä vaan paikoillansa ja tuijotti.
Kyllähän ne räväköitä vetoja oli vaan kun se ajoitus oli hakusessa ja hahlotkin pituusluokkaa pesimaila niin ei niillä kyllä oikeessa matsissa suuria tehnyt.

Sami seiso myrskyssä kuin mies. Otti ilkeän löylytyksen mutta haki paikkaa ja lopulta veti jujin sisään.
Mä kattelin koko ajan että jos tuo poika ottaa yhdenkin kunnon kopin niin se on siinä sitte.
Ei ottanu.

Tuo matsi on malliesimerkki showtyylin tehottomuudesta.
Koska fyysisesti ja taidoiltaan Ramin oli tajuttomasti Samia jykevämpi.

Dissasapa ne.
Puhuvat karatesta väheksyvään sävyyn vaikkeivat varmaan osaa yhtään kataa. Nii. Arttu on sitäpaitsi ainoa tietämäni ottelija joka on taputtanut kolmen metrin päästä, kun vastustaja katto pahasti. Nii.

Sankukai on juu käsittääkseni shitoryu/shukokai-johdake, en nyt jaksa kaivaa sen paremmin lähteitä kuin muistiakaan, oli raskas päivä.
Koivumäkien shukokai lie vuosien mittaan saanut omia painotteitaan, jossain vaiheessa taisi nimenä olla freestyle tai jotain sellasta.
Ja eihän pelin kehittäjä Yoshinao Nanbukaan peliä enään pelaa vaan nanbudoota.

Tammerfaitti taisi olla vika tuomarointini.
Tai sitte Kake2. Ei muista.

Hehee.
Nytpäs tunnistin.

Mikämua tossa tokatallenteessa närästää on tää että Arttu & Tuomas dissaa karatee!
ärg.

No voi jesus..

Mä tapasin Rollen musitaakseni ekakertaa nuin vajaa kolkyt vuotta sitten.
Se veti jonku tekniikkakoulutusjutskan Karateliiton nimissä, kolme dania taisi silloin olla.
Ja mua varoiteltiin kuinka se on niin ja niin hankala kaveri jne...
Mä olin että katotaans ny, en oo ikinä viittiny antaa paljon painoa manipuleerauksille.
Ja olihan se tiukka perkele, mutta kun se selitti jostain takakiertarista olin heti käsi pystyssä.. oltiin luokkahuoneessa siis.. ja selitin että eipä eipä ku se menee näin!
Ja vetelin sielä farkut risahdellen omia näkemyksiäni. Innokas ruskeavöinen poika, posket hehkuen.

Kävi niinkuin niissätilanteissa aina käy, fanaatikko tunnistaa samantaudin kantajan ja Rolle oikeen innostu ja saatiin oikeen mehevät kekkerit aikaan.
Menin sitte aikanansa vähäksaikaa oppiinsa ja tein hänestä haastettelun Karatekaan, ihan hyvä juttu tuli.
Ja mä sain bo-kepin peruskäyttötaidot, mulla on edelleen se bo jota käytin.


Mikosta taas mulla on se kuva minkä' sain miehen ekakisoissa.
Rolle mulle soitteli ennenkisoja ja juteltiin säännöistä ja semmosista.
Tein MikkoK:n ekamatsista jonkinlaisen havaintokimaran ja lähetinkin muistaakseni kai.. Joka on sivuseikka.
Mikä mua naureskelutti oli se tuttuus mikä tuli, kun selittelin sielä Tampereen kisoissa sääntöjä ja heitin sitä yleisläppää.. jonka yhtenä tarkoituksena oli saada jännittäjät rennommiksi ja vakuuttuneiksi jotta ehitä kyllä suojellaan, kävi matsissa miten kävi.
Koivumäki istuksi penkillään ja katteli sellasella ilmeellä että mikähän tää läskiämpäri niinku on..
Ja sitten sieltä tuli se kysymys, muistaakseni jostain kakatogerin käytöstä.
Mua niin huvitti, ei nyt varsinainen deja-vu mutta senkaltanen, mä näin niin selvästi sen oman kyssärini sieltä vuosikymmenten takaa.

Eli mitä mä yritän tässä sössöttää on se että Koivumäet on tinkimättömiä no-nonsense-miehiä.
Niille ei kannata mennä tarjoilemaan omia näkemyksiä pelkästä väittämisen ilosta. Koska silkalla intomielellä minä sain siitä kaivosta parhaat kastikeliemet.

Eli ne on kovia jätkiä.
Jos se metodi nappaa yhtään, ilman muuta samaan saliin. Kehittyminen on varmaa.

Rolle oli Raaka jo 70-luvulla.
Kova ja ehdoton.

Ne lyö kovaa ja kohdalleen.

Tyylistä viis, tai siis oikeen hyvä tyylihän toki on, mutta jos toteuttamisesta puhutaan niin mun mielestä Rolf Koivumäki

on aika yksiselitteisesti Suomen Paras Karateka.

Mä olen viikonverran miehen ohjauksessa treenaillut ja se nyt vaan on hyvä.
Mikko on Rollen poika, tuomitsin vapaaotteludebyyttinsä ja pätevä veikko on hänkin:


Molemmat on.. sanotaanko aika kulmikkaita persoonallisuuksia.
Eli käskeminen ei ole hyvä idea ja muutenkin se käytös on syytä pitää korrektina.