Andy kirjoitti: ↑maalis 8, 2021, 15.49 Minusta kyllä tuntuu, että Kyokushinkai on ollut Oyaman kuoleman jälkeen aivan poikkeuksellisen hajoamisherkkä tyylisuunta.

Kyokushinkai, Shito ryu, Shotokan.... Onhan näitä

Kari Aittomäki kirjoitti: Oyama treenasi Funakoshilla mutta otti väitetysti suurimmat vaikutteet Funakoshti juniorilta, Gikolta.

Tuskin ainakaan suoraan, jos Wikipedian vuosiluvut pitävät paikkansa. Oyamasta sanotaan, että aloitti yliopistolla 1946, mutta Gigo kuoli, edelleen Wikipedian mukaan, 1945.

In 1946, Oyama enrolled in Waseda University School of Education to study sports science.

Wanting the best in instruction, he contacted the Shotokan dojo (Karate school) operated by Gigō Funakoshi, the second son of karate master and Shotokan founder Gichin Funakoshi.[7] He became a student, and began his lifelong career in Karate

Ja

The difficult living conditions of World War II weakened Gigo, but he continued training. He died of tuberculosis at the age of 39 on 24 November 1945, in Tokyo, Japan.

Sent from my iPhone using Tapatalk Pro

PetriP kirjoitti: ↑loka 22, 2018, 21.58 Ka kiukkusiassa jon omat hajaannuksensa, jotka nekään ei varmaan helpota asiaa

Itse en oikein jaksa uskoa tuon vaikuttavan asiaan. Kuinka moni vasta-alkaja tietää lajista oikeastaan muuta kuin nimen ja että, kärjistäen, siellä vissiin huidotaan käsillä ja jaloilla. Toisekseen, nuo organisaatiohajaannukset (joita olen oman karate”urani” aikana todistanut pari kolme kertaa, kahdesti melko läheltä jopa) eivät yleensä näy tekemisessä konkreettisesti kuin pienelle ydinporukalle, jos ei nyt huomioida sitä, että osa opettajista saattaa haihtua.

lumbago kirjoitti: ↑loka 22, 2018, 18.41 Mistähä tuo ees johtuu että yleisestikään Suomessa ei oo kyseinen tyylisuunta juurikaan levinny? Onko se lajin kovuus vai mikä kun ei harrastajia oikein riitä.

Epäilen ison syyn olevan saman kuin monilla muillakin (enemmän tai vähemmän) perinteisillä lajeilla: ihmisiä ei vaan jaksa kiinnostaa nämä lakanalajit, kun ne ei oikein ole ”mediaseksikkäitä” lajeja, niissä pitää tehdä, yleensä ainakin, melko paljon puuduttavaa perustekniikkaa ja ei koeta, että siitä on mitään iloa eli ollaan kärsimättömiä. Nämä eivät siis liity välttämättä kiukkariin vaan yleisöhavaintoja omista kokemuksista karaten parissa. Sitten siihen kun yhdistää vielä sen, että monessa seurassa ei ole aikaa/osaamista markkinoida toimintaa, niin pieni ihmehän se on, jos homma ottaa laajemmin tuulta purjeisiinsa vaikka itse ”tuote” olisi kuinka hyvä

Fighting Black Kings

Kari Aittomäki kirjoitti:Eikös hän ole tohtoritason tietomies?

Englanninkielisen wikipedia jutun mukaan maisteri. Kaiketi aloitti aikoinaan tohtoriopinnot MIT:ssä, mutta jätti ne sitten kesken ja keskittyi näyttelemiseen.

Teemu77 kirjoitti: Pitänee silti harkita paholaiselle pikkusormen antamista, tonni kirjasta on suht reipas hinta.

Täh? Oikeestiko siitä pyydetään tuollaista hintaa?

JitsuTimppa98 kirjoitti: et jos aitoo ja oikeeta Kyokushin karatea haluu oppia ni se on nimenomaan Turun mesta se oikee paikka.

Kun en kiukkarista oikein mitään ymmärrä, niin mikä tekee Turun kiukkarista aidompaa kuin vaikkapa Liedon kiukkarista?

Jorge kirjoitti: Niin kuin Jussi aiemmin ketjussa hieman viittasikin, tuolla treenataan ja matsataan kovaa, mutta viestintä on toisinaan melko.... hämmentävää.

Joo, en yhtään epäile etteikö siellä olisi ihan asiansa osaavia tyyppejä, hämmentää/häiritsee vaan tuollaiset, noh, suoraan sanottuna sepitelmät taustoista. Siellä näytti olevan tarinaa miten osallistunut näihin Bloodsport-elokuvasta tuttuihin salaisiin kisoihin yms. Miksi ihmeessä pitää satuilla tuollaisia?

Shorin kempo? Mikäs kiukkarijohdannainen se tämä on?

Vanish kirjoitti: hieman kartoiteltu tämän hetkisiä kuvioita koskien yhteistyötä ja olympiastatuksen hakemista

Karatesta ei toivottavasti koskaan tule olympialajia, mutta jos vaikka tuleekin, niin enpä oikein jaksa uskoa, että kiukkarityylinen matsaus olisi se joka valittaisiin.

Vanish kirjoitti: Ainakin näin äkkiseltään mulla on vähän sellainen tuntuma, että suurinta osaa eri organisaatioiden kiukkareista ei juurikaan liittokuviot ja turha jauhaminen kiinnosta. Korkeammassa asemassa omassa organisaatiossaan olevia tämä toki saattaa luonnollisesti kiinnostaa enemmän.

Näin varmasti onkin, mutta kun nämä lajit eivät ole demokratioita. Eli jos organisaation johtajia ei kiinnosta järjestää/osallistua tuollaista, siinä ei paljon riviharrastajien toiveet paina

Mika Väyrynen kirjoitti: Miettiä markkinointia, kohderyhmiä ja imagoa

Tämä pätee mielestäni moneen muuhunkin lajiin, myös itse harjoittelemiini. Mitä muuten tulee kirjoitukseesi, niin mielestäni hyvä kirjoitus ja avasi ainakin minulle sitä ajatusmaailmaasi, että mikset pidä kiukkaria maailman kovimpana tyylinä. Jotain tuollaista arvelinkin sinun tarkoittavan.

Mika Väyrynen kirjoitti: Ja tätä kysyy okinavan karaten dan-arvoinen harjoittelija?

Minulla on toki mielipiteeni, joskin myönnän avoimesti, että ne pohjautuvat hyvin vahvasti imagoon tai siihen imagoon, jollaisen minä olen nähnyt, mutta minua kiinnostaakin tässä sinun mielipiteesi siitä, että miksi kiukkari ei mielestäsi ole maailman kovinta karatea? En todellakaan ole kiinnostunut riitelemisestä vaan aidosta mielipiteiden vaihdosta, jossa minun vyöarvoni eivät paina yhtään.