Moi! Luo tili ja ota osaa iloiseen keskusteluun. 🙂

Haku löysi 3 tulosta

JohanSS
heinä 30, 2020, 10.03
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Vapaamuurarit
Vastaukset: 151
Luettu: 17480

Vapaamuurarit

Näinhän se on, että ruuhkavuodet ovat tosiasia ja silloin ei varmastikkaan pysty keskittymään kunnolla esim viran hoitamiseen loosissa. Omasta mielestäni veljien pitäisi olla rohkeampia hyppäämään pois virkakierrosta jos tuntuu että elämässä on liikaa tapahtumia yhtä aikaa. Varsinkin VO on todella vaativa rooli. Varsinkin jos sen meinaa hoitaa hyvin.
Introverttiys voi olla myös hankala yhdistää niinkin sosiaaliseen harrastukseen kuin vapaamuurarius. Ja varsinkin virkoja hoidettaessa.

Kuuluistko SuurlooItseäni ihmetytti sin vai LDH liiton alaisaeen loosiin?
Minua ihmetytti lauseesi "Minut siis kutsuttiin järjestöön mukaan, sinne ei haeta." joka ei tietenkään pidä paikkaansa. Vapaamuurariuteen tulee nimenomaan hakeutua eikä odottaa kutsua. Toki kehoituksia tai ehdotuksia tulee, mutta mikään "invitation only" clubi ei ole kyseessä- Jos olisi, niin minä en olisi vieläkään vapaamuurari. :)
Oletko koskaan miettinyt palaavasi loosin jäseneksi? Ehkä eri loosin kuin missä olit aiemmin mikäli aikaisemmassa loosissa on joku kenen kanssa et niin ole löytänyt suurta yhteyttä.

Joo loosini kuului suurloosin alaisuuteen ja toimi Helsingissä Kasarmikadulla. Eli kyseessä sininen loosi, jossa toimi kolme astetta. Sain kutsun toimintani aikana myös toisiin looseihin, missä olisi ollut mahdollisuus saada jatkoa oppimistielle. Olen ollut aina siisä uskossa, että järjestön toimintaan kutsutaan. Meidän loosissa oli niin, että piti kutsujan lisäksi olla kaksi suosittelijaa. Tietenkin tämän jälkeen omasta toimesta on kiinni haluatko sinne ja pääsetkö.

Olet viesteistäsi päätellen itsekin vapaamuurari. Pahoittelut, en lukenut viestiketjua kokonaisuudessaan läpi. VO:n tehtävät hoidin ulkomuistista ilman apuja. Tämä oli erittäin hieno kokemus jonka varmasti tulen aina muistanaan. Aika moni asia on kyllä vuosien aikana unohtunut. Harrastuksestani en puhunut juuri ulkopuoliselle. Kavereista ei tainnut kukaan tietää asiasta.

Joo olen miettinyt kyllä miettinyt asiaa ja tutkinkin mahdollista loosin vaihtoa mm. lähempää kotiani. Tämä jäi sitten ruuhkavuosien jalkoihin. Mutta en poissulje sitä, ettenkö liittyisi toimintaan vielä tulevaisuudessa. Nyt kun olen tehnyt paluun kamppailu-urheilun pariin, niin näen että saisin uusia tuttavia/ystäväviä kaltaisistani ihmisistä. Koen, että tällä alalla on samanlaista veljeyttä olemassa kuin vapaamuuraritoiminnassa.
JohanSS
heinä 29, 2020, 22.28
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Vapaamuurarit
Vastaukset: 151
Luettu: 17480

Vapaamuurarit

Hyvä kysymys. Avaan asiaa vähän syvällisemmin. Minut siis kutsuttiin järjestöön mukaan, sinne ei haeta. Tämä alkuvaihe kesti kohdallani noin vuoden kunnes pääsin oppilasmuurariksi. Olin silloin alle 30-vuotias ja loosini nuorin. Vapaamuurarin tulisi uskoa korkeampaan voimaan. Meillä käytössä oli raamattu. Tosin tätä asiaa ei sen suuremmin otettu esille. Jossain määrin toiminta on uskonnollista, vaikka suoranaisesti se ei ole. Nousin nopeasti loosin sisällä aina vanhemmaksi ohjaajaksi, mikä on mestarin jälkeen vaativin rooli. Samoihin aikoihin meille syntyi esikoislapsi ja oma ajankäyttö alkoi olla työkiireiden ja perhe-elämän vuoksi hyvin tiukalla. Aktiivisen vapaamuurarin polku on jatkuva oppiminen ja tämä vaatii suhteellisen paljon aikaa. En avaa asiaa sen enempää, koska katson sen järjestön sisäiseksi asiaksi. Suurin osa loosini jäsenistä oli itseäni huomattavasti vanhempia. Näin jälkikäteen asiaa tarkasteltuani katson, että minulla ei ollut juurikaan yhteistä muiden jäsenien kanssa. Loosissani oli eräs hyvin suuriegoinen kaveri jonka periaatteita en voinut katsoa hyvällä. Mutta meitä on monia ja niin niitä on myös vapaamuurareissakin. Eroamisen suurin syy oli perhe- ja työelämä. Toiseksi tuli se, että vapaamuurarius ei antanut itselleni oikein mitään. Vanhemmatkin herrasmiehet ovat lopulta aika poikia ja veijareita. Itse olen lopulta enemmän erakko ja viihdyn pienessä piirissäni kuin isommassa porukassa. Eroamiseen ei liity draamaa ja kaikki sujui hyvässä yhteisymmärryksessä.
Olin toiminnassa mukana aktiivisesti pari vuotta ja toiset pari ei niin aktiivisena.
JohanSS
heinä 29, 2020, 19.32
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Vapaamuurarit
Vastaukset: 151
Luettu: 17480

Vapaamuurarit

Olen kuulunut kyseiseen järjestöön. Harrastuksena varmasti monelle hyvä tapa pitää yllä sosiaalista elämää. Esiintymään oppii hienosti ja vapaamuurariudessa on kieltämättä jotain maagista. Monet järjestön jäsenet ovat vanhempaa ikäpolvea. Pääosin erittäin mukavaa porukkaa. Mikään salaseura ei ole siis kyseessä, vaikka jotkut asiatkin ovat ns. salaisia. Smokki oli ainakin meidän loosissa pakollinen.