Eivät toki aivan kaikki. Minä lähdin Thieu Lamista tämän surullisenkuuluisan tapahtumaketjun seurauksena. En väitä herra Nguyenia valehtelijaksi tai huijariksi. Häviäisin hänelle myös vuorenvarmasti lähikamppailussa. En kuitenkaan voinut harjoitella seurassa, jossa opetettavat asiat eivät pohjaudu aukottomaan tietoon, joka on näytetty toteen.Sami Pekkola kirjoitti: Nyökkäsin hänen selitykselleen. Kaikki paikalla olevat seuralaiset katsoivat minua kuin petturia, osa vihaisena, osa hämmentyneenä, osa pettyneinä. Entiset ystäväni katsoivat minua kuin tuntematonta ja tajusin, että mitä tahansa sanoisin, sanani kääntyisivät minua itseäni vastaan. Herra Nguyen julisti, että niiden jotka eivät USKO häntä, on lähdettävä seurasta. Olen harjoitellut useassa seurassa ja nähnyt usean seuran harjoituksia. Voin kertoa kaikille lukijoille, etten ole tavannut yhdessäkään toisessa seurassa yhtä lämmintä yhteishenkeä. Tämä seura oli minulle kuin toinen perhe, sen jäsenet veljiäni ja siskojani. Vaikka osasin odottaa tällaista suhtautumista, irtirepäisy oli henkisesti todella raskas.
T. Sandströmin ja S. Pekkolan matkan piti todistaa aukottomasti Thieu Lamin peruskiven, Chau Docin temppelin, olemassaolo. Todistusaineiston puuttumaan jääminen oli kohtuuttoman karvasta kalkkia. Edelleenkin odotan, että herra Nguyen toteuttaa lupaamansa matkan Vietnamiin todistajien kanssa ja osoittaa temppelin olemassaolon. En vain ole kovinkaan toiveikas. Lupauksesta kun on kulunut jo puolitoista vuotta.