Moi! Luo tili ja ota osaa iloiseen keskusteluun. 🙂

Haku löysi 124 tulosta

MtJ
touko 8, 2017, 08.53
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

:smt003

Pakko se oli viedä, kun ei tiedetty (vuonna 1999 siis), mitä se jauhe on. Ja enpä tiedä, vaikka olisi tiennytkin sen olevan kokaiinia, niin olisi tainnut mennä sittenkin palautukseen :lol:
MtJ
touko 6, 2017, 17.32
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Omakohtainen kokemus tästä oli isotätini jäämistöstä löytynyt kokaiinipurkki (vietiin apteekkiin hävitettäväksi). Aine oli mitä puhtainta vieläpä ja virallinen purkki. Apteekin henkilökunta oli melkoisen vakavan näköistä porukkaa, kun kävivät takahuoneessa purkin kanssa.

Liekö tuollaisessa vielä "tumua" jäljellä brushteeth
MtJ
huhti 27, 2017, 18.19
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

mä nyt haen tähän pikemminkin sellaista katsantokantaa, että jos kerran juhlitaan, niin juhlitaan ihan positiivisessa hengessä ja otetaan muuten kantaa vaikka koko vuoden ajan. Siihen positiiviseen puoleen mahtuu historiaa paljon ja nykyisyyttä myös. Kun kerran ideana olis juhlia.

En vaan näe iänikuisissa jankkauksissa ja kannan ottamisessa mitään muuta, kuin sen loputtoman jauhannan ja valtavan tarpeen olla vielä vähän ylevämpi.

Miksi edes valtiollista juhlintaa voisi suorittaa ihan vaan jokaisen omasta mielestä hienolla muistelulla ilman sen isompia kannanottoja.

Lisäksi tuo asia, että historian tunnettuja henkilöitä pyrittäisiin nostamaan kaapin päälle... Mun mielestä sitä tapahtuu enemmänkin niiden toimesta, jotka ovat liian velttoja ottamaan selvää historiasta. Esimerkiksi Mannerheimiin liittyvät "suuret paljastukset" eivät tuo mitään uutta asian tiimoilta esiin. Toki asiaa voi tarkastella niin, että kun tehdään räväkkä artikkeli, saadaan siitä ehkä nopeammin jonkun pureskelemaa tietoa, kuin lukemalla itse asiasta useita eri näkökulmia käsitteleviä teoksia ja muodostamalla kokonaiskuvan niistä.
MtJ
huhti 26, 2017, 14.42
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Voisi tosiaan kuvitella, että juhlarahaan haluttaisiin korostaa paitsi henkilöitä, jotka ovat maailmanhistoriankin mittakaavassa jotain poikkeuksellista (Rangell, Ryti, Häyhä, Törni, Marttinen, Juutilainen,jne jne jos haetaan perinteistä poliittista tai sotilaallista puolta) tai vastaavasti tapahtumia, jotka poikkeavat positiivisesti yleisestä katsantokannasta. Kuten esimerkiksi tämä Rangellin toiminta, joka todella poikkeaa kaikesta tuon ajan politiikasta erittäin paljon. Myönnän, että itselläni ei olisi riittänyt eturauhasta sanoa Himmlerille noin.

Muitakin esimerkkejä kyllä on historiassa monta, jopa ihan lähihistoriassa. Otetaanpa vaikka tähän esille Nokian tarinan positiiviset puolet yritysmaailmasta tai se, että suomalaiset ovat monellakin mittarilla mitattuna maailman parhaiden joukossa. Voidaan myös nostaa esille se, miten kansakuntana olemme ainoana Euroopan maana maksaneet kaikki pyydetyt sotakorvaukset.

Näkisin, että tällaisia asioita tulisi korostaa 100-vuotisjuhlassa kuolleiden ja teloitettavien sijaan. Niille asioille on kyllä omat fooruminsa käsitellä ja niitä on ruodittukin tiettävästi poikkeuksellisen tarkasti juuri suomalaisten toimesta. Ja raadollisesti myös. Niin kaunokirjallisuudessa, kuin historian puolellakin.
MtJ
huhti 26, 2017, 13.31
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Yhdysvaltalaistutkija vaatii Suomen tarinaa esimerkiksi holokaustimuseoon: ”Vertaansa vailla”
Yhdysvaltojen holokaustimuseon tulisi muistaa Suomen ponnisteluja pelastaa juutalaiset kansalaiset natsien vainolta, yhdysvaltalainen tutkija ja senaattori Joe Bidenin neuvonantajana toiminut Michael Haltzel kirjoittaa The Huffington Postissa.

– Kuinka outoa ja valitettavaa on holokaustimuseon kieltäytyminen muistelemasta positiivista toimintaa, joka on vertaansa vailla, toisen maailmansodan aikana: Suomi pelasti 100 prosenttia juutalaisväestöstään huolimatta tuhansien saksalaisjoukkojen ja Gestapon läsnäolosta ja natsien vaatimuksista karkottaa Suomen juutalaiset, Haltzel kirjoittaa.

Tutkija kertaa varsin ylevästi muotoillussa mielipidekirjoituksessaan Suomen sotahistoriaa.

Hän muistuttaa muun muassa, ettei Suomi ollut virallisesti Saksan liittolainen, vaikka maat tekivätkin yhteistyötä. Haltzel kirjoittaa myös silloisen pääministerin Jukka Rangellin kuuluisasta vastauksesta SS-johtaja Heinrich Himmlerille, joka oli tullut hakemaan Suomesta juutalaisia luovutettavaksi natsien tuhoamisleireille. Rangellin on kerrottu sanoneen Himmlerille, että ”meillä ei ole juutalaiskysymystä”.
Rangell oli aikansa suurmies. Minusta tämän osalta kysymys on pikemminkin se, miksi suomalaiset itse haluavat korostaa olleensa osa pahan akselia, sen sijaan, että korostaisivat omaa poikkeuksellista toimintaansa. Etenkin, kun ottaa huomioon senaikaisen tilanteen, kyseessä on ainutlaatuinen humanitaarinen toiminta.

edit: hirtehisesti voisi huomauttaa, että sen sijaan että laitetaan teloitettavien kuvia ja hukkuneita lapsia juhlamitaleihin, tämänkaltainen toiminta saattaisi olla vähän ylevämpi kuvata juhlarahaan. Tietääkseni ruumiskuvat eivät ennenkään ole olleet merkkipäivien ylevöittämiseksi tarkoitettuja otoksia...
MtJ
joulu 10, 2015, 10.59
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Törni nousi Itämerellä saksalaisen sukellusveneen kyytiin jatkosodan jälkeen ja paineli sitämyöten Saksaan taisteluihin.

Monella tuonaikaisella sotiin osallistuneella oli tarkoitus, että mikäli Suomi miehitetään, noustaan vastarintaan ja sitä varten tehtiin paitsi asekätkentää, myös muunlaista puuhastelua. Myöhemmin nämä nk. puuhamiehet lähtivät maanpakoon. Näistä lienee muutamia mainittavan arvoisia esim. Törni, Marttinan miehistä useampi, ym. ym.

Vuoden 1945-1946 Suomi oli ankea paikka. Punainen Valpo passitti ihmisiä kuulusteluihin ja vankilaan. Entiset Suomen pelastaneet upseerit ja miehet joutuivat yhtäkkiä syyllisiksi taannehtivasti. Suomessa taannehtiva lainsäädäntö oli todellinen häpeäpilkku, esimerkiksi Risto Rytin tuomio perustui taannehtivaan lakiin.

Moni pakeni maasta, eivät jääneet odottamaan punaisen valpon miesten koputtelua oveensa. Todella moni entisistä sotaan osallistuneista veteraaneista myös jäi sille tielleen.

Tällaista samankaltaista lakia on sittemmin sovellettu mm. lex katkaistu haulikko tapauksessa, jossa kaikki katkaistut haulikot muuttuivat laittomiksi. Ei sekään hyvin mennyt, eikä herätä kunnioitusta oikeuslaitosta kohtaan.
MtJ
loka 21, 2015, 15.32
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Divisioona SS Wiking tosiaan taisteli osana 2 maailmansotaa saksalaisten puolella. Tämän osa oli Waffen SS (johon suomalaisetkin värväytyivät). Värväykseen liittyy eräs insinööritoimisto;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Insin%C3% ... isto_Ratas" onclick="window.open(this.href);return false;

Myöhemmin on käytetty nimeä SS-Vapaaehtoistoimisto, siis vuoden 1942 jälkeen tai niillä main. Kyseessä kuitenkin sama toimisto/toimistorakennus.

Törni itse muuten taisteli saksalaisten mukana myös sen jälkeen, kun Suomi oli jo tehnyt rauhan Neuvostoliiton kanssa. Tästä vaiheesta ei ole paljonkaan dokumentoitua tietoa, mutta käsittääkseni Törnin elämänvaiheisiin tuolta ajalta on varsin uskottavasti liitetty taistelu saksan asevoimien riveissä. Tämä siis ennen kiinnijäämistään (taisi jäädä kiinni Itävallan rajalla? Muistanko väärin?)

»Siinä paikassa missä suomalainen SS-mies seisoi, vihollinen aina lyötiin.»
(Heinrich Himmler)
MtJ
loka 8, 2015, 15.58
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Petri Sarjasen kirja Lauri Allan Törnistä valottaa viihteellisen tekstin keinoin faktoja noista sotilaista, jotka värväytyivät Saksaan koulutukseen. Siitä saa ainakin jotain osviittaa tuosta.
MtJ
loka 6, 2015, 13.55
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Mistä se käytännön henkilötyövoima palkattaisiin? Yhdysvaltojen armeijastako, sehän on ylivoimaisesti edistynein sotilasmahti kaikista maista? Ei kai sinne nyt mitään musikoita kannattaisi palkata, koko ajatuskin tuntuu jo siltä, että polisiivoimat alkaisivat muistuttaa rahankeruulaitosta (miliisiä)?
MtJ
syys 27, 2015, 20.47
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Suomen paikka oli maailmankartalla tuolloin vaikea. Maa oli talvisodan jäljiltä saanut kovia iskuja ja sotilaallisestikaan ei paljon ollut hurraamista, mitä tekniseen varusteluun tulee.

Talvisodan aikaan järjestettiin mm. Jenkeissä keräyksiä suomalaisille, mutta sillä tasolla apu pysyikin. Ruotsista toimitettiin aseita, joiden kaliiperi oli väärä (esim. Kranaatit).

Kun saksa alkoi vyöryä läpi euroopan, taisi suomellakin olla yksinkertaisesti lähes pakko pyytää apua nimenomaan Saksasta. Lisäksi Neuvostoliitto oli jo pommittanut jälleen suomalaisia kaupunkeja.

Useimmmista kirjoista, jotka käsittelevät tuota aikaa,sekä henkilökohtaisista keskusteluista sotaveteraanien kanssa olen saanut kuvan, että jostakin oli pakko saada apua ja ainoa järjellinen suunta pyytää sitä, oli Saksa. Apua pyydettiin, mutta avun antajasta ei mitenkään pidetty erityisemmin.

On tietysti kiistaton totuus, että maamme olisi ollut kusessa ilman saksan ase- ja sotilasapua. Oli kyllä osittain myös sen avun takiakin. Onni on, että tuolloin ymmärrettiin yhteistyön merkitys. Nykyään tämä yhteistyön tärkeys on kovasti hukassa.
MtJ
heinä 18, 2014, 09.39
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Mikä tahansa sotilaallinen voima murtuu, kun tarpeeksi laitetaan ylivoimaa. Asetelmat Tali-Ihantalassa olivat kuitenkin epäsuhtaiset; 50 000 suomalaista kolminkertaista ylivoimaa vastaan. Kyseessä oli Pohjoismaiden suurin taistelu, mitä koskaan on käyty.

Tali-Ihantala oli suoritus, jota on hyvin vaikea edes tajuta, sotaa käymättömien ihmisten. Venäläiset olisivat kipeästi tarvineet reservejä päästäkseen haluttuihin päämääriin. Sattuma määritteli sen, että reservejä ei voinut enempää saada ja niinpä silloisilla joukoilla läpimurto jäi yritykseksi.

Tilannetta voi tietenkin jossitella, mutta pelkät luvut taistelusta kertovat jo sen ankaruudesta. 5500 ruumista ei tehdä ihan pikku nahinassa, vaikka tietenkin jo lähialueilla on kertaluokkaa hurjempia taisteluita. Ei ole ihme, ettei venäläisillä riittänyt reserviä ihan joka paikkaan, kts. esim. Sinimäkien taistelun linkki. Venäläisistä miehistä kuoli tietyistä ikäluokista 90%.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talin%E2%8 ... n_taistelu" onclick="window.open(this.href);return false;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinim%C3%A4kien_taistelu" onclick="window.open(this.href);return false;
MtJ
heinä 17, 2014, 12.26
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Suomalaisia tuki tuolloin, heinäkuussa 1944, Lento-osasto Kuhlmey. Myöhemmin on arvioitu lento-osaston toiminta aivan ratkaisevaksi ajatellen sodan lopputulosta. Saksalaiselle lento-osastolle on pystytetty muistomerkki vuonna 1994.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lento-osasto_Kuhlmey" onclick="window.open(this.href);return false;

Hyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 marsalkka Mannerheim pyysi Saksalta lisäapua. Adolf Hitler lähetti osaston Suomeen 12. kesäkuuta. Se saapui Immolan lentokentälle 17. kesäkuuta, jonka jälkeen kenttä oli kokonaan osaston käytössä. Osasto teki 1 242 taistelulentoa ja pudotti 577 tonnia pommeja.[1] Se tuhosi yli 100 vihollisen konetta, noin 200 panssarivaunua sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia. 23 osaston lentäjää kuoli ja 24 haavoittui taisteluissa. Osasto menetti taistelutoiminnassa 27 konetta. Suomen ilmavoimien lisänä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden Karjalankannaksella ja auttoi siten haastamaan Neuvostoliiton ilmaherruuden. Immolassa olonsa aikana osasto teki myös muutaman sotalennon Viroon Narvan rintamalle.
MtJ
heinä 17, 2014, 12.06
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Jatkosodasta on kulunut 70 vuotta. Tähän aikaan, 70 vuotta sitten, käytiin itärajalla todella rajuja taisteluja. Taistelujen kovuudesta kertovat myös kaatuneet, arkkuja alkoi tulla kotipitäjään paljon junilla. Sota-arkistosta voi valita ajanjakson 1. kesäkuuta - 30. heinäkuuta 1944, josta selviää suomalaisten kaatuneiden määrä. Lista on karua luettavaa.

Jostakin ihmeen syystä suomalaiset kuitenkin pystyivät kääntämään pakoon juoksun torjuntavoitoksi heinäkuussa 1944 VKT-linjalle. Tali-Ihantala pysäytti venäläiset joukot niille sijoilleen. Yksi tärkeimmistä syistä lie Neuvostoliiton silloisessa johdossa; joukkoja tarvittiin muualla ja lisäjoukkoja Suomen valloittamiseksi ei enää ollut. Neuvostoliiton piti tulla toimeen niillä joukoilla, joita Suomen rintamalla oli. Neuvostoliitto olisi välttämättä tarvinnut lisäjoukkoja, sillä vastarinnan vuoksi ei haluttuja asemia saavutettu, vaan hyökkäys hyytyi VKT-linjalle. Tästä Neuvostoliitto ei pystynyt enää etenemään edemmäs, vaan jäi niille sijoilleen.

Arkistolaitoksen tietokanta kertoo, että tuona aikana kuoli 14555 henkilöä. Saksalaisten tappioita ei arkistolaitoksen tietokanta tietenkään sisällä. Noista jatkosodan taisteluista on nyt kulunut 70 vuotta. Väinö Linna lie pelkistänyt sotaveteraanien toivomukset pariksi lauseeksi Honkajoen toteamuksella; "...ja varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn."
MtJ
joulu 2, 2013, 14.24
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Oletko siis lukenut tuon väitöskirjan ja saanut siitä vastauksen noihin kysymyksiin vai miksi tuollainen heitto?

Luen kyllä tuon väitöskirjan, mutta luen sen siitä syystä, että asia kiinnostaa.
MtJ
joulu 2, 2013, 13.25
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43585

Sotahistoriasta

Alioppilas kirjoitti:
MtJ kirjoitti: Tuo tutkimus on siis tarkoitettu vastaamaan kysymykseen, että miksi sotavankeja kohdeltiin huonosti Suomessa. Olisi ehken mielenkiintoista nähdä itse tutkimus, tuosta referaatista ei vielä paljoa irronnut.
Tuosta Saarikon linkistähän saa ladattua kyseisen väitöskirjan.
Mistä kohti.. Höh. Pitää vilkaista vielä uudestaan.