Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva KuvaKuva Kuva Kuva Kuva Kuva

Haku löysi 3 tulosta

Kiehinen
marras 9, 2017, 20.54
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 387
Luettu: 154609

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Suosittele mitä vain, mutta tosiasia on se, että on yhden tekevää miten niitä keppejä pyörittelet, jos minä tulen kirveen kanssa. Sen verran on tullut sitä kirvestä käytettyä, kuten myös puukkoa jne.
Kiehinen
marras 8, 2017, 02.00
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 387
Luettu: 154609

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Lähtökohtaisesti ihminen on osannut aina tapella. Joku tietysti kiistää tämänkin väitteen ja kertoo ettei escrimaa ollut vielä kivikaudella, joten ihmiset eivät osanneet tapella, vaikka keppejä metsissä olikin. Ratkaisevaa on aina kahden kamppailijan välinen ero fyysisesti ja henkisesti. Keppien pyörittely on yksi turhimmista "harjoituksista", koska tositilanteessa ihminen lyö voimalla ja suoraan päähän, solisluuhun tai vaikka raajaan. Iskun jälkeen kohottaa keppinsä ja toistaa. Ilman keppiä lyödään ja potkitaan ja kun ollaan maassa eikä enää pystytä lyömään, käytetään kyynerpäitä, polvia, puremista ja sormien silmiin työntämistä. Tässä vaiheessa opettelusta on hyötyä, jos on opetellut kolmiokuristuksen. Sillä tappaa hyvin tehokkaasti ja nopeasti, jos vain saa sen kunnolla solmittua kaverin kaulalle.

Suomalainen tappelutaito on aina ollut sitä, että on fyysisten töiden jälkeen lähdetty vihaisena ja kännissä sillä työvälineellä, kuten lapiolla, kuokalla tai kirveellä hoitamaan naapuripitäjän Venäjämielinen "Erkki" poispäiviltä ja upotettu myöhemmin läpimärkään suonsilmäkkeeseen. Vapaapäivinä Jukojärven "Jouko" ei ole aseistautunut sillä työkalullaan, vaan vyöllä roikkuneella talonpojan tai isännän puukolla. Sillä on isketty miestä, niin että veret on saatu miehestä pihalle. 7 kiloa kevyempänä kun mies on mukavampi kantaa sinne suolle. Venäjän ja Ruotsin joukot varmasti opetti suomalaisille kuinka sillä pistimellä ja miekalla pitää sohia, mutta jo ennen sitä, on osattu lyödä puukko kaverin kurkusta läpi, se on varmaa :D
Kiehinen
elo 31, 2017, 11.29
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Vanhat suomalaiset tappelutaidot
Vastaukset: 387
Luettu: 154609

Vanhat suomalaiset tappelutaidot

Suomalainen taistelutaito on uskoakseni ollut hyvinkin suoraviivaista. Siinä missä Escrima-mies pyöritteli keppejä, ei suomalainen painijanvartalolla
aseistettu mies tarvinnut kuin yhden kepin, jolla löi kerran ja niin lujaa kun pystyi. Iskun jälkeen varmisti kurkkuotteella, että henki oli
vihollisesta lähtenyt. Kaikenlainen pyörittelu ja asekäden vaihto on silkkaa huuhaata todellisessa tilanteessa.

Kuvitellaan vaikka hyvin tyypillinen kaupunkitaistelutilanne, jossa suomalainen kaartinjääkäri siirtyy kadulta rakennukseen. Ovesta sisään ja ahtaaseen
betonikäytävään, mahdollisesti rappukäytävään. Mahdollisten vihollisten eliminointi kertatulella, sitten lipas loppuu, koska ulkona tuli ammuttua tulitukea
taisteliparille, että päästiin irtautumaan tuliasemista suojaisampaan rappukäytävään.

Eteen ilmestyy vihollinen, juuri kun olet vaihtamassa lipasta. Alatko pyörittelemään rynnäkkökivääriäsi, kuin jotain keppejä niin kuin escrimassa opetetaan?
Vai isketkö suoraan aseen piipulla vihollista kasvoihin, jolloin saat aikaa vetää puukon esiin ja pistää terän vihollisen kaularankaa myötäillen, solisluun
viereen mukavasti pystyyn, josta se on kiva kääntää vaikka sivulle?

Suomalainen taistelutaito on ehkä pohjimmiltaan sitä, että täällä on tiedostettu puukon olevan niin hyvä ja helppokäyttöinen ase, että sitä osaa käyttää
kuka vain. Eläimiä on iät ja ajat nyljetty ja jousella ammuttu. Metsästäminen ja sen jälkeinen riistankäsittely on ollut jonkinlaista taistelutaidon
harjoittamista, joskin sovellettua sellaista.

Suomalainen kamppailulajihistoria tuntee varmasti sormikoukun, joka on luultua vanhempi laji. Se on vain yksi niistä useista suomalaisista kamppailulajeista.
Suomlaiset taistelulajit on sitten ollut niitä, kun on miekkaa opeteltu käyttämään. Nuorta leppäkoivikkoa on käyty miekalla niittämässä ja tehty samalla
mielikuvaharjoittelua kärpässienikännissä, kuinka äsken meni lukuisia värttinäluita ja kokonaisia kaularankoja poikki.

Ennen sotakentälle lähtöä on varmasti harjoiteltu myös aseetontataitoa, siltä varalta, että kadottaa miekkansa, tai ei esim. Saa vedettyä sitä ulos
vihollisesta, jolloin se jää siihen kiinni. Tällöin on pakko tarttua viholliseen ja yrittää tappaa se paljain käsin ja saada samalla häneltä uusi
ase käyttöön, että voi jatkaa näyttelijän uraa veriteatterissa.

Hyvänä huomiona mainittakoon, että Suomessa on jousta käytetty varmasti yli tuhat vuotta metsästämiseen ja sotimiseen, mutta sen taito on kansalta
hävinnyt, koska nyt puhutaan milloin jousiammunta harrastus on rantautunut Suomeen. On hiilikuituputkea ja kirkasta muovinokkia. Taljat sinkoaa
nuolen lähelle sata metriä sekunnissa nopeudelle. Tähtäimetkin on hyvin tarkkoja aina haulikkoetäisyyksille asti ja pidemmällekin.

Vain taito käyttää puukkoa sen helppouden takia on kansalla säilynyt läpi vuosituhansien. Sen saamme nähdä, kun luemme uutisia. Viikoittain jossakin
on joku puukotettu hengiltä ja toinen säästynyt hätäleikkauksen ja medihelin operatiivisen toiminnan ansiosta. Ne jotka ovat kuolleet puukotuksiin,
on lähes aina pistetty ja useita kertoja. Säästyneiltä tavataan suojauksessa käsiin tulleita viiltovammoja ja joskus joltakin kulkee sellainen kasvojenkin
yli, kuin muistutuksena siitä, kuinka raakalaismainen kansa me olemme.