Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋: . Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Haku löysi 3 tulosta
Palaa sivulle Sodankäynnin historiaa
- sinappi
- tammi 8, 2019, 14.45
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Sodankäynnin historiaa
- Vastaukset: 63
- Luettu: 5320
Andy kirjoitti: ↑tammi 8, 2019, 12.03
Noilla pitkän matkan tähtäimillä pyrittiin tosiaan sellaiseen, että kokonainen komppania ampuu kivääritulta vihollisen asemiin kahden kilometrin päästä. Käytännössä tällä ei kuitenkaan saatu vaikutusta, joten ensimmäisen maailmansodan jälkeen tähtäimistä vähennettiin sitä ulottuvuutta. Koska tähtäimen tekeminen vähän pidemmäksi ei juuri kuluttanut resursseja ja koeammunnatkin olivat aika pieni vaiva, niin tuo oli lähinnä semmoinen lisäominaisuus, mistä ei ollut haittaakaan
Nythän noille pitkän matkan tähtäimille olisi lansimaiden vihollisen näkökulmasta taas käyttöä tietyissä aavikolle sijoittuvissa kahnauksissa. Esimerkiksi Afganistanissa tyypillinen länsijoukkojen taistelukosketus syntyi, kun vihollinen avasi tulen jalkaväen aseilla todella pitkän etäisyyden päästä ja otti irti ennen länsijoukkojen ilmaiskua tms tulitukea. Tuollaisella ei varmasti saada aikaan juuri mitään vaikutusta, jos tulen vaikuttavuutta mitataan ainoastaan haavoittuneissa ja kaatuneissa. Kuitenkin, ainakin arabien ja persialaisten sisäisissä taisteluissa, saavutetaan kaukaa sinne päin silmittömällä räiskimisellä tavoitteita, kuten saadaan lyötyä tai sidottua vihollisosastoja.
Aiheeseen arabien taistelutaktiikka ja erityisesti taistelutekniikka liittyy siten, että parveileminen ja sarjatulen ampuminen vihollisen yleiseen suuntaan, kun sektorissa piippulinjan edessä on omia, on vaarallista aseenkäyttöä.
- sinappi
- tammi 6, 2019, 14.24
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Sodankäynnin historiaa
- Vastaukset: 63
- Luettu: 5320
Saksan keisari Vilhelm ei kai pitänyt briteistä, minkä vuoksi Saksa toimitti internetin kertoman mukaan afrikaanereille kymmeniä tuhansia Mauser-kivääreitä. Noissa tosiaan on avotähtäimet kahteen kilsaan. Kuulakin viihtyy ilmassa useita sekunteja tuollaiselle matkalle.
- sinappi
- tammi 5, 2019, 12.16
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Sodankäynnin historiaa
- Vastaukset: 63
- Luettu: 5320
Kari Aittomäki kirjoitti: ↑joulu 19, 2018, 02.33
Juu, muistaakseni buurisodassa eteläafrikkalaiset ampu häirintää just tollain näennäisen summittaisesti. Vaistolla ja aina osu lähelle.
Siinä pitää olla jo ampumisentajua kun käyttää kivääriä epäsuoraan tuleen.
Noilla sälleillä ei sitä tai muuta (ase)tajua juuri ole, tuolapäinhän on se bilemäinen joukkoilmaan-ammuskelu yleistä.
Noinkohan ihan vaistolla ampuivat, kun oli käytössä kivääreitä, joissa oli tähtäimet 2000 metriin. Tuohon aikaan kai vielä jossain armeijoissa ammuttiin yhteislaukauksilla häirintätulta tuollaisten järjettömien etäisyyksien päähän.
[mod]Jaettu Asehuoneesta.[/mod]