Kiitos, Mika, rohkaisevasta viestistä.Mika kirjoitti:Snake-Master, tuolla nuoren miehen innolla luultavasti harrastaisit mitä tahansa kungfua tai muuta kamppailulajia, jonka kokisit omaksesi, ihan samalla pieteetillä.
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 16 tulosta
Palaa sivulle Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- tammi 11, 2017, 22.13
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- tammi 11, 2017, 18.00
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Joo voi, mutta nyt ajattelin minun kannalta, että mikä voisi sopia juuri minulle. Eihän se tavallaan katso, että mitä harrastaa, mutta kuitenkin. En esimerkiksi pysty ajattelemaan, että kalastus, ampuminen tai keiäänheitto olisi minulle elämäntapa.jonne.härkänen kirjoitti:Eikö ihan mistä tahansa harrastuksesta voi tulla elämäntapa, jos sitä tekee tarpeeksi paljon ja säännöllisesti?Snake-Master kirjoitti:Tuli tuossa aamulla taas pohdittua eri Kung-Fun tyylisuuntia. Jos harjoittaisin jotain muuta tyylisuuntaa, olisiko ne näin paljon elämäntapoja? Mietinnän jälkeen tulin siihen tulokseen, että ainakin Shaolin Kung-Fu voisi ollakkin.
Mutta ymmärsin pointtisi.
- tammi 11, 2017, 15.07
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Tuli tuossa aamulla taas pohdittua eri Kung-Fun tyylisuuntia. Jos harjoittaisin jotain muuta tyylisuuntaa, olisiko ne näin paljon elämäntapoja? Mietinnän jälkeen tulin siihen tulokseen, että ainakin Shaolin Kung-Fu voisi ollakkin.
- tammi 6, 2017, 01.00
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Tässä yötä kohti kun mentiin, aloin ajattelemaan Kung-Fu:ta syvällisemmin. Kun olin Kung-Fun alkutaipaleella, katsoin paljon aiheeseen liittyviä videoita (Bruce Lee, Jackie Chan, Donnie Yen, Sammo Hung, Jet Li) Elokuvista on myös tullut sitä intoa jatkaa harjoittelua, yllättävän paljonkin. No, mikä sitten on ollut elokuvanäyttelijöistä se, joka on vaikuttanut eniten harrastukseen? Hetken luulin, että se olisi itse Jackie Chan, mutta ei, vaan henkilö nimeltä Yuen Siu-Tien, joka on näytellyt Jackie Chanin kanssa monissakin elokuvissa, kun Jackie oli vielä nuori. Niissä elokuvissa hän opetti Jackielle mm. käärmetyyliä. Elokuva, jossa hän nimenomaan opettaa sitä käärmetyyliä, on Kotkan varjo (vuodelta 1978) Sitten oli sellainen elokuva kuin Snake In Monkey`s Shadow, jossa ei näytellyt Jackie eikä Yuen, en muista enään näyttelijöiden nimeä. Mutta siinä elokuvassa nähdään hyvin, millaista käärmetyyli on.
Mitä muita vaikutteita sitten elämässä on ollut, jotka on vaikuttanut Kung-Fuun? Tex Willer, esimerkiksi. Vaikka Tex Willereissä ei ole (tietääkseni) mitään kung-fuilua ollutkaan, Texin persoona on sellainen jämäkkä, ja rohkea, jota ihannoi lapsena; mikä olisikaan parempi kuin olla rohkea, jämäkkä ja osata jotain hienoja eläinhyökkäyksiä!
Miksi en edes halua muistella joitain Kung-Fuun liittyviä alkutaipaleita? Syy on se, että kun olin koulussa, ja koulukaverit saivat tietää mitä harrastaa, alkoi koulukiusaaminen. Silloin halusi vaan unohtaa kaiken, aivan kaiken. Tuo osa ellämästä oli sellaista, mistä ei halua kirjoittaa, saatika puhua. Mutta sen sanon, että silti en antanut harrastukselle periksi, vaan jatkan sitä vielä nykyäänkin. Taukojahan tietysti on ollut. Mutta sitten, mitä Kung-Fu minulle merkitsee ihan eniten? Uskallan jo sanoa pitkän pohdinnan jälkeen: Elämää. Se on elämää, mitä minä elän.
Olenko koskaan kokenut olevani henkilö, joka osaa opettaa Kung-Fu:ta? Kyllä ja en. Osaan opettaa ehkä jotain, mutta en pidä itseäni mitenkään maailman parhaana, en todellakaan. Se on harrastus/elämäntapa, mutta silti en luule itsestäni liikoja. Ja olen sitä opettanutkin pienille ryhmille, ihan ilmaiseksi.
Mitä aseita Kung-Fusta sitten hallitsen? No, jos kädet ja jalat lasketaan aseiksi, niin niitä, mutta myös vähän nunchakua. Keppiäkin ihan, ihan vähän.
Kuka vaikuttaa nykyiseen treenimotivaatiooni eniten? Vaikka en tuntenut henkilöä itse, niin: Yuen Siu-Tien, koska se antaa sellaisen kuvan, että osaa jotakin, mutta ei leveile sillä. Ja tärkeintä on treenata itseään varten, ei sitä Kung-Fu koulua varten. Sitten toinen henkilö on exäni, jonka nimeä en nyt tässä ala mainitsemaan, koska exä on aina exä.
Mitä tekisin, jos loepttaisin Kung-Fun harrastamisen? Luultavasti jatkaisin sitä myöhemmin, hankala sitä enään on lopettaa.
Miten suhtaudun muihin Kung-Fu tyylisuuntiin? Hyvin. Vaikka en osaisi ehkä vaihtaa mihinkään niistä, kunnioitan niitä ja toivon, etteivät mitkään niistä tyyleistä "kuole" vaan jää jälkipolvillekkin.
Mistä muista Kung-Fu tyylisuunnista olen lukenut tai ktsonut videoita? Niitä on aika vähän, mutta: Wing Chun, Shaolin, Tai Chi, nyt potkun kautta Tanglang, Man Seer Kung. Ja tietysti Wushuta olen ottanut ihan vähän selvää jo ennen potkuun tuloani.
No miksi sitten tulin potkuun vasta nyt? Koska harkitsin todella kauan, kannattaako mihinkään sivustolle alkaa kirjoittelaan mistään omista jutuista. Pelkäsin, että nolaan vaan itseni. Mutta onneksi niin ei ollut.
Miksi harrastan sivulajina kuntopotkunyrkkeilyä? Se on todella hyvää vaihtelua Kiinalaiselle lajille. Siinä on mm. eri lyöntitapa, mitä päälajissa on. Huomattavasti erilaisempi. Todella hyvää vaihtelua siis.
Jotkut kavereiden kavereista kysyy joskus, onko Kung-Fu vaarallista? On ja ei. Riippuu miten sitä harjoittelee.
Tämmöisiä ajatuksia nyt tuli mieleen yön pimeydessä ollessa.
Mitä muita vaikutteita sitten elämässä on ollut, jotka on vaikuttanut Kung-Fuun? Tex Willer, esimerkiksi. Vaikka Tex Willereissä ei ole (tietääkseni) mitään kung-fuilua ollutkaan, Texin persoona on sellainen jämäkkä, ja rohkea, jota ihannoi lapsena; mikä olisikaan parempi kuin olla rohkea, jämäkkä ja osata jotain hienoja eläinhyökkäyksiä!
Miksi en edes halua muistella joitain Kung-Fuun liittyviä alkutaipaleita? Syy on se, että kun olin koulussa, ja koulukaverit saivat tietää mitä harrastaa, alkoi koulukiusaaminen. Silloin halusi vaan unohtaa kaiken, aivan kaiken. Tuo osa ellämästä oli sellaista, mistä ei halua kirjoittaa, saatika puhua. Mutta sen sanon, että silti en antanut harrastukselle periksi, vaan jatkan sitä vielä nykyäänkin. Taukojahan tietysti on ollut. Mutta sitten, mitä Kung-Fu minulle merkitsee ihan eniten? Uskallan jo sanoa pitkän pohdinnan jälkeen: Elämää. Se on elämää, mitä minä elän.
Olenko koskaan kokenut olevani henkilö, joka osaa opettaa Kung-Fu:ta? Kyllä ja en. Osaan opettaa ehkä jotain, mutta en pidä itseäni mitenkään maailman parhaana, en todellakaan. Se on harrastus/elämäntapa, mutta silti en luule itsestäni liikoja. Ja olen sitä opettanutkin pienille ryhmille, ihan ilmaiseksi.
Mitä aseita Kung-Fusta sitten hallitsen? No, jos kädet ja jalat lasketaan aseiksi, niin niitä, mutta myös vähän nunchakua. Keppiäkin ihan, ihan vähän.
Kuka vaikuttaa nykyiseen treenimotivaatiooni eniten? Vaikka en tuntenut henkilöä itse, niin: Yuen Siu-Tien, koska se antaa sellaisen kuvan, että osaa jotakin, mutta ei leveile sillä. Ja tärkeintä on treenata itseään varten, ei sitä Kung-Fu koulua varten. Sitten toinen henkilö on exäni, jonka nimeä en nyt tässä ala mainitsemaan, koska exä on aina exä.
Mitä tekisin, jos loepttaisin Kung-Fun harrastamisen? Luultavasti jatkaisin sitä myöhemmin, hankala sitä enään on lopettaa.
Miten suhtaudun muihin Kung-Fu tyylisuuntiin? Hyvin. Vaikka en osaisi ehkä vaihtaa mihinkään niistä, kunnioitan niitä ja toivon, etteivät mitkään niistä tyyleistä "kuole" vaan jää jälkipolvillekkin.
Mistä muista Kung-Fu tyylisuunnista olen lukenut tai ktsonut videoita? Niitä on aika vähän, mutta: Wing Chun, Shaolin, Tai Chi, nyt potkun kautta Tanglang, Man Seer Kung. Ja tietysti Wushuta olen ottanut ihan vähän selvää jo ennen potkuun tuloani.
No miksi sitten tulin potkuun vasta nyt? Koska harkitsin todella kauan, kannattaako mihinkään sivustolle alkaa kirjoittelaan mistään omista jutuista. Pelkäsin, että nolaan vaan itseni. Mutta onneksi niin ei ollut.
Miksi harrastan sivulajina kuntopotkunyrkkeilyä? Se on todella hyvää vaihtelua Kiinalaiselle lajille. Siinä on mm. eri lyöntitapa, mitä päälajissa on. Huomattavasti erilaisempi. Todella hyvää vaihtelua siis.
Jotkut kavereiden kavereista kysyy joskus, onko Kung-Fu vaarallista? On ja ei. Riippuu miten sitä harjoittelee.
Tämmöisiä ajatuksia nyt tuli mieleen yön pimeydessä ollessa.
- tammi 5, 2017, 20.23
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Liikkuminen, tyypilliset asennot, lyönnit. Mutta eritoten käsien asennot ja ne lyönnit.Mika kirjoitti:Millaisia käärmetyylin tekniikoita harjoittelit, kun nämä kiinalaiset tunnistivat harjoittelusi käärmetyyliksi?
- tammi 5, 2017, 20.20
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Ei suinkaan kaikki opinlähde ole unohdettu, ei. Mutta lapsuusajalta 2003 en muista kyllä juuri valitettavasti juuri paljoakaan. Mitä tulee tuohon minun harjoitteluun: Harjoittelen välillä paljon, välillä todella paljon, välillä vähän, välillä koitan jopa lopettaa, mutta innostus tulee takaisin. Ja: Harjoittelen yksin eniten, sitten kavereien kanssa, sitten "opettajien", mutta mitään virallista opettajaahan minulla ei ole ikinä ollut. On vain henkilöitä, joilla on samat kiinnostuksen kohteet, joilla on jotain taustaa samasta jutusta. Pääasiahan on, että kehittyy ja pitää hauskaa, ainakin minun mielestä. Eli treeniä, treeniä!xYm kirjoitti:Ei ole nyt tarkoitus syyttää tai mitään, mutta.
On totta että ihmisen muisti on monimutkainen asia, jotkut vanhat asiat muistaa hyvin ja joskus ei edes eilistä päivää jos kuitenkin ihminen oppii jotain, se vaatii harjoittelua ja toistoja. Kyseessä on päivien, viikkojen, kuukausien tai vuosien prosessi - riippuen kuinka paljon opettelee.
Olet kuitenkin ollut kirjoituksen perusteella hailuodossa ja tuntemattomat kiinalaiset tunsivat tyylisi. Olet siis oletettavasti treenannut aika paljon.
Joten ei kannata ihmetellä jos kanssakirjoittajat ihmettelevät miten voi kaikki opin lähde unohtua ?
- tammi 5, 2017, 19.54
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Niin, on paljon asioita, joita ei muista. Osaa ei halua muistaa, osaa ei muista sen takia, kun muisti heikentynyt iskujen saamisesta. Osan taas muistaa kuin eilispäivän. Osan muistaa valokuvien takia, mutta ilman niitä ei muista. Mutta joo, siinä olet oikessa, että Kung-Fu on ollut minulle suuri tekijä elämässä tuolloin. Niin se oli, ja on edelleen.Mika kirjoitti:Onhan se ymmärrettävää, ettet muista tarkkaan, mitä olet tehnyt 7-8-vuotiaana. Mutta jos kuitenkin olet jatkanut silloin saamasi opin harjoittelua niin, että muut saman tyylin harjoittelijat tunnistavat sinun tyylisi samankaltaiseksi vuosia myöhemmin, on se kuitenkin ollut ilmeisen merkittävä osa elämääsi. Mutta ei kaikkea voi muistaa.
- tammi 5, 2017, 19.40
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Aivan. Sanon nyt, että minulle jotkin kysymykset on aina tuottaneet hankaluuksia ymmärtämisessä. Sille nyt ei vaan voi mitään. Mutta alunperin opin käärmetyyliä 2003, en muista missä, joten sanon nyt sitten sen paikan jossa sitä alunperin tunsin oppivani, oli Hailuoto. Sieltä se tie lähti käyntiin, sillä tiellä ollaan, sille tiellä jään. Se on minun elämää.Mika kirjoitti:Snake-Master, Kyynikko ehkä tarkoitti kysyä, missä olet alunperinkin oppinut käärmetyyliä.
- tammi 5, 2017, 17.31
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Kysyin tuossa juuri eräältä kaverilta, näkyykö Kung-Fu minussa treenin ulkopuoella, ja sain aika hauskan vastauksen kuin suoraan sydämmestä: Välillä teen treenien ulkopuolellakin eri käärmeasennoilla arkijuttuja. Esimerkiksi saatan ottaa jääkaapista jotain "hyökkäävällä tavalla, joka muistuttaa käärmettä" tai jos joku säikäyttää, niin saatan mennä tyypilliseen käärmeen puolustautumisasentoon. No, ei siinä, sainpahan naurut, mutta myös mietittävää, että kuinka paljon treenaaminen vaikuttaa myös ei-treeneissä.
- tammi 5, 2017, 15.58
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Kyllä, näinkin voisi sanoa. Mutta mitään virallisia Sifujahan meillä ei siis ole. Opetamme toinen toisiamme.Kyynikko kirjoitti:Aaa eli siis nämä Hailuodossa asuvat kiinalaiset opettavat siis sinulle käärmetyylin kung-fua, jonka ovat oppineet taas omilta vanhemmiltaan? Hyvä että olit oppinut itseksesi sen verran että tunnsitivat tyylinsäSnake-Master kirjoitti:Heillä on suvussaan käärmetyylin taitajia, he ovat siis muuttaneet Kiinasta Suomeen aikoinaan ja nyt heidän lapsenlapset harrastaa käärmetyyliä, ja opettaa minulle ja minun kavereille. Alunperinhän tutustuin näihin kavereihin ihan sattuman kautta, kun Hailuoto on minulle rakas paikka ja treenasin siellä yksin ja sitten he huomasivat, että tutun näköistä treenaamista. Siitä se ystävyys lähti aikoinaan.Kyynikko kirjoitti:Mistä nämä Hailuodossa asuvat kaverisi ovat saaneet oppinsa käärmetyylissä? Suomessa kun sitä lienee kovin vähän, ainakin minun käsitykseni mukaan.
- tammi 5, 2017, 11.05
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Hyvä kuulla, että sormilyöntejä on myös winkkarissa. Rakastan niitä ehkä eniten, siis jos lyönneistä puhutaan. Samoten myös matalat potkut kiehtoo, esim etupotkut sääreen on parhautta.jonne.härkänen kirjoitti:Kyllä WT/WC sisältää sormilyöntejä. Omasta mielestä ne on ehkä yksi hienoimmista asioista lajissa kämmensyrjälyöntien ohella.Snake-Master kirjoitti:Hei!
No mihin muihin Kung-Fun tyylisuuntiin olen elämän aikana perehtynyt? Pintapuolisesti, eli videoiden ja kavereiden kautta Wing Chuniin. (Eikös siinäkin muuten ole sormilyönnit vähän kuin käärmetyyleissä?)
WT:n kolmas ja viimeinen aseeton liikesarja (jossei dummyformia lasketa) on nimeltää Biu Tze (kirjoitusasuja on monenlaisia) tämän käännös on jotakuinkin "thrusting fingers" tai "darting fingers"
Biu Tze "rikkoo" Wingin perinteistä kaavaa aika paljon. Ja olenkin kuullut, että jotkut ovat sitä mieltä ettei se edes kuuluisi lajiin. Oma kokemus on niinkuin sanoin, että yksi parhaimmista/hienoimmista osista lajissa
- tammi 5, 2017, 10.57
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Mietin tässä vielä tätä minun Kung-Fu:ta, niin minulle Kung-Fu on vähänkuin myös villi-länsi, eli romantisoitua tarua, osaksi kuitenki totta. Kung-Fusta kerrotaan hienoja tarinoita, niistä haaveilee, niitä koittaa harjoitella. Eli sitä ihannoi.
- tammi 5, 2017, 10.09
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
[quote="Lasse Candé"]Hieno homma, että jossain vaiheessa tulee käärmetyyliketjua noin laajemmin...
Eipä niitä nimiä tarvitse odotella, jos ketjun nimi on vaikka "Eri käärmetyylit" tms. Sinnehän niitä nimiä sitten putkahtelee luontevasti sitä mukaa kun tulee mieleen. Ja tuon arvokkaan keskustelun käärmetyyleistä Suomessa saa heti jo alkuun oikeaan paikkaan.
Mm, nyt laitoinkin sen ylös tuonne. Hyviä lukuhetkiä!
Eipä niitä nimiä tarvitse odotella, jos ketjun nimi on vaikka "Eri käärmetyylit" tms. Sinnehän niitä nimiä sitten putkahtelee luontevasti sitä mukaa kun tulee mieleen. Ja tuon arvokkaan keskustelun käärmetyyleistä Suomessa saa heti jo alkuun oikeaan paikkaan.
Mm, nyt laitoinkin sen ylös tuonne. Hyviä lukuhetkiä!
- tammi 5, 2017, 09.39
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Heillä on suvussaan käärmetyylin taitajia, he ovat siis muuttaneet Kiinasta Suomeen aikoinaan ja nyt heidän lapsenlapset harrastaa käärmetyyliä, ja opettaa minulle ja minun kavereille. Alunperinhän tutustuin näihin kavereihin ihan sattuman kautta, kun Hailuoto on minulle rakas paikka ja treenasin siellä yksin ja sitten he huomasivat, että tutun näköistä treenaamista. Siitä se ystävyys lähti aikoinaan.Kyynikko kirjoitti:Mistä nämä Hailuodossa asuvat kaverisi ovat saaneet oppinsa käärmetyylissä? Suomessa kun sitä lienee kovin vähän, ainakin minun käsitykseni mukaan.
- tammi 5, 2017, 09.36
- Keskustelualue: Wu Guan
- Aihe: Minun tieni Kung-Fun maailmassa
- Vastaukset: 32
- Luettu: 2897
Minun tieni Kung-Fun maailmassa
Joo, vaikka otsikon nimi kuvastaa minun tietäni Kung-Fun jännässä maailmassa, kaikki saa kommentoida ja tuoda ajatuksiaan esille, eritoten toivon, että kiinalaisen lajien harrastajat toisivat ajatuksiaan esille.Lasse Candé kirjoitti:Hyviä ajatuksia ja mielenkiintoista luettavaa!
Kun huomasin että sinulla on myös treenipäivyri, jota väylää esim allekirjoittanut käyttää välillä näihin (yksittäisten siellä täällä olevien näkemyksien lisäksi), täytyy kysyä, onko tässä ketjussa tarkoitus jutella juuri sinun tiestäsi vai voivatko muut kiinalaislajiharrastajat kuvailla myös omaa tietänsä?
Lajialue huomioiden jälkimmäinen olisi varmaan parempi. Lisäksi uskoisin, että sillä tavalla myös ihan sinun tiestäsi tulisi enemmän keskustelua.
Huomasin, että osa setistäsi löytyy She Quan -ketjusta ja täytyykin kysyä kattaako se nimi kaikki nuo mainitsemasi käärmetyylit vai olisiko aiheellista avata uusi ketju käärmetyyleistä? Toivottavaa olisi että tuontyyppinen lajikuvailu tulisi lajin omaan ketjuun, kun on aina hienoa huomata että Suomen lajiskene onkin isompi kuin mitä on luullut!
Vaikka en itse harrastakaan kiinalaislajia, niin tuossa pohdinnassasi Kungfusta ja sinusta, itseeni kolahti parhaiten pohdinta lajista taiteena ja pohdinta harrastuksesta vs elämäntavasta. Omassa pohdinnassani on myös hienoa huomata kuinka näin 35-vuotiaana näen nuo asiat eri tavalla kuin 25-vuotiaana, johtuen siitä että ajattelutapa ja ennen kaikkea treenaaminen on muuttunut. Samaan jokeen ei voi astua kahdesti ja silleen...
Shen Quan-kyllä kattaa joitain käärmetyylejä, mutta käärmetyyleillä on omat nimityksensä. Kirjoitan eri käärmetyyleistä oman ketjun, kun olen vielä varmistanut niiden kirjoitusasun oikeaksi.
Kiva kuulla, että kirjoitukseni herätti ajatuksia, se on aina hyväksi. Itsellänikin ajatusmaailma muuttunut tässä elämänaikana, lapsena treenasin siinä mielessä, että halusin olla Suomen Bruce Lee, nykyisin treenaan ihan itseäni varten, heheh!
Mitä tulee Suomen lajiskeneen, niin näin pienessä maassa kuin Suomi, lajivalikoima on yllättävän iso, ja s eon vain hyvä minun mielestäni. Kaikille jotakin!