Me on sparrista höpötelty treenikavereiden kanssa koko viikonloppu ja tämä intesiteettiasia tuli siinäkin keskustelussa ilmi. Se mitä me löydettiin tästä on, että WT:lle käytännössä sopii kovaintensiteettinen sparri tai sitten vain semmonen etäisyysnekkailu. Nämä molemmat tukee toisiaan aika hyvin mutta kuitenkin ensin pitää oppia hallitsemaan etäisyyttä, että intensiteettiä kannattaa kasvattaa. Ainakin tuoreempien treenaajien osalta tuo etäisyyden hahmottaminen oli aika hakusessa..

Näin mä vähän arvelinkin tuota ristiaskelluksen merkitystä meillä sitä sanotaa vaihtoaskeleeksi.

Juu tuo etäisyyspeli oli ainakin huomattavissa heti. Toisilla etäisyyden hahmottaminen on luonnostaan parempaa ja toiset ei sitä aluksi tajua ollenkaan. Tämä on meidänkin lajin kannalta todella tärkeä asia. Tuo sparritilanne tuo ehkä sen tarpeen vaan paremmin esille.

Tänään sparrattiin treeneissä. Nyrkkeilyhanskat kädessä ja kypärät päässä. Erittäin positiivista palautetta treenaajilta. Joten ainakin puolet siitä kiitoksesta tälle ketjulle Sparreja jatketaan tulevaisuudessakin.

Kahden minsan eriä hanskoilla puolisen tuntia ja sitten toiset puolisen tuntia pelkkää etäisyyden hallintaa, ilman lyöntejä tai potkuja. Toimii!

Onko TangLangin sparrista saatavilla jotakin muitakin videoita?
Kiinnostaa tämä kovin.

Sparri alkaa n. 3:40


Onko sparreissa normaalisti vain tietyt tekniikat käytössä vai mitkä ovat rajoitteet? Ovatko molemmat ns. oman lajinsa edustajia vai toimiiko toinen "kadunmiehen" elkein?

Sparratessa tai minkä tahansa muun kovemman treenin aikana kontrolli on todella tärkeää. Toisilla sitä on luonnostaan enemmän kuin toisilla, mutta se on opeteltavissa. Meillkin treeneissä meni kaverilta polvesta kaikki mitä voi mennä kun toinen innostu rempomaan vähän turhan lujaa..

Ja siis nämä heput ovat treenanneet useamman vuoden eli kyseessä ei ollut aivan aloittelijan innostuspuuska.

Tuo Victorin anti-grapling videohan on opetusvideo, jossa on demottu noita hommia mitenkä vois pelata ja minkälaista hyökkäystä vastaan. Victor on kuitenkin treenannu itsekkin BJJ:tä Espanjassa Gracien veljesten kanssa (en muista kenen) ja sen organisaatiossa on tälläkin hetkellä André Crispin, joka on pääopettaja WingBJJ haarassa. Eli en suoraan sanoisi tuota vain videon perusteella räpiköinniksi.

Ei hanskoillakaan naamaan lyöminen kivaa ole

Tuo satasesta nollaan palautuminen niin henkisesti kuin fyysisestikin vaatii aikalti paljon treeniä. Niin kuin sanoittekin niin ei ihan joka jampalle ja pirkolle satu.

Voisko IP-sparri (yksi vaihtoehto) olla enemmänkin niin, että toinen koittaa sparrin aikana keskittyä siihen, että pysyy rauhallisena ja toimii tilanteen mukaan ja toinen koittaa taas paukuttaa enemmän ja vähemmän satasella? Eikä tämmöinen voisi simuloida oikeata tilannetta aika hyvin?

Tuo WingFight on kehitetty WingTsunista Victor Gutierrezin toimesta. Toiset sanoo, että tähän on otettu Wingin tehokkaimmat ja yksinkertaisimmat "tekniikat" ja toiset sanoo, että se on kehitetty vain Victorin omiean spesialiteettien perusteella. Ehkä molemmissa on perää...

Ei tämäkään sparria ole mutta laitetaan tänne kuintekin..



Mitä mieltä sakki on tästä Wing Fightista?

Ristiaskellus jossa ei astuta ristiin?

Ketjulyönnin voimantuotto tapahtuu pääosin vatsalihaksilla sekä selkälihasten (selkärangan) oikeanlaisella käytöllä.
Tässä boksausversiossa kropan kierto tuottaa voiman. Tai ainakin siltä se näyttää. Ketjulyönti alkaa aina ns. kolmiosta eli lyödään molemmilla käsillä yhtäaikaa, samalla suojaten omat "kulmat". Ja ensimmäinen osuma tulee aina etukädellä (wingissä etukäsi on aina vahvempi käsi). Taaempi käsi on valmiina heti osuman jälkeen seuraavaan iskuun. jne. Tosin on tuossa paljon samaakin kuin ketjulyönnissä. Siinä kohdistetaan lyönnit samaan pisteeseen, mennään eteenpäin eli otetaan kaverilta tila pois ja myllätään niin kauan, että "pilliin vihelletään".

Kun tässä ollaan oltu sitä mieltä, että ketjulyönti on vain kamikazea ilman suojausta niin väitän, että tämä on sitä vielä enemmän. Ketjulyönnissä kuitenkin pidetään pää taaempana ja painopistekin taaempana jolloin kaverin mahdolliset lyönnit ei yllä perille niin helposti...

Tuossa Karin tekstissä on aika paljon samoja elementtejä mitä oli tuossa mun linkkaamassa artikkelissa. Mun mielestä hyvin järkeen käypä ajattelumalli.

Mä olen tässä lähipäivinä lukenut aika monta artikkelia sparraamiseen liittyen ja alan taipumaan siihen, että se on hyvä lisä myös IP-harjoitteluun. Eli siis, kiitos tälle foorumille siitä

Se, että miten sparria tämmöisessä wingin kaltaisessa lajissa kannattaa treenata jää varmaan testattavaksi tulevaisuudessa. Ehkä tuo pelkkä yksipuolinen "sparri" ei ole riittävää oikeita tilanteita ajatellen.

Alla oleva artikkeli antoi ihan hyviä viboja ainakin mulle. Varsinkin toi "5 second rounds" vaikuttaa mielenkiitoiselle.
Onko tästä kellään kokemuksia?

http://www.functionalselfdefense.org/bl ... -sparring/

Eikö pääasia treenaamisessa ole aina se, että tiedetään mitä tehdään?

Kun on tiedossa se, että uke ei harjoittele niin silloin se ei minun mielestä ole huonoa treenaamista.
Toki, jos uke on niin daiju, ettei sitä tajua / valmentaja ei sitä osaa ohjeistaa niin sitten mennään metsään.

Eikö, se mene sparrissakin niin, että jos joku heppu, vaikka nyt potkiksessa, on lähdössä kisailemaan niin hänen treenaamiseen keskitytään ja sille tulee kaveriksi porukkaa sparraamaan. Tottakai molemmat treenaavat, mutta suurempi focus on siinä hepussa joka lähtee kisoihin?

Itse näen tämmöisen uke/tori treenaamisen siten, että pitää nimenomaan tietää ne roolit ja mitä tekee. Jos on passiivisesti mukana, ei tarkoita sitä että on nollat taulussa ja ei kiinnitä huomioita treeniin ollenkaan. Meillä monesti homma menee niin, että se uke toimii ns. ohjaajana treenin aikana ja korjaa toisen tekemiä virheitä suoritusten aikana / jälkeen. Tämä on tietysti henkilöriippuvaista kuinka hyvin se toimii kenelläkin, mutta itselläni tästä ainakin on hyviä kokemuksia.

Kun on kyselty monet kerrat, että toimiiko se ketjulyönti oikeasti niin kyllä se toimii. Siis kun tilanne on oikea.
Itse olen välttänyt nekkuun saannin juurikin tätä kyseistä tekniikkaa käyttämällä. 3v1 tilanne ja kärki tippui ekaan lyöntiin ja seuraava tämän sarjan jatkomoukutuksiin. Jälkimmäiseltä tosin ei lähtenyt taju, mutta nekku vuosi kylläkin eikä sillä ollut haluja jatkoille. Kolmas ei tohtinut enää sitte kokeillakaan.

Minun wingi-opettajani on toiminut henkivartijana Espanjassa ja hänen kertomuksensa mukaan sielläkin tätä kyseistä "toimimatonta" lyöntityyliä on käytetty hyvinkin onnistuneesti hyödyksi.

Niinkuin Kari tuolla totesi, niin tämä lyöntitapa soveltuu silloin kun ollaan todella ärhäköitä hyökkäyksessä. Jos jää kaverin kanssa jammailemaan, niinkuin monet kehäketut tahtoo, niin sitten se ei toimi. Ei varmasti toimi ja se on nähty monella tuubivideoillakin...

Tämänkin linkkasin tuonne aiemmin. Sekin antaa jonkinlaista käsitystä miten winkkarin lyöntejä on tarkoitus soveltaa.

En ole ihan varma, mutta minun mielestä en ole missään vaiheessa sanonut, että mikä on parempi ja mikä ei, vaan todennut wingin toimivan sille tehdyssä kontekstissa.

En ole heppua (Boztepe) koskaan tavannut, mutta hän on minun opettajan opettaja (toinen niistä). Toisaalta pikku googlettelullakin löytää muutaman sanasen herrasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Emin_Boztepe

Eihän tuo "muay thai" osaa yhtään mitään.

Mutta jos ottaa mustan vyön potkunyrkkeilijän ja peruskurssin käyneen winkkarin vastakkain niin silloin tilanne tyydyttää?