Moi! Luo tili ja ota osaa iloiseen keskusteluun. 🙂

Haku löysi 3 tulosta

mushin
joulu 14, 2015, 16.20
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Henkinen kehitys tai muu kokonaisvaltaisuus kamppailulajeissa
Vastaukset: 519
Luettu: 24763

Re: Aloittelijoiden tukipulina

Lasse Candé kirjoitti:
mushin kirjoitti: Miten suomalaisessa kamppailulaji-/taistelulajiskenessä näkyy (taistelijan) henkisyys opettajan ja oppilaitten vuorovaikutuksessa/opetuksessa? Puhutaanko tai käsitelläänkö tällaisia asioita, arvoja tai budofilosofiaa lajeissa ollenkaan? Vai ovatko lajit täällä "länsimaalaistuneita" ja harjoittelu on vain fyysistä jos niin voi sanoa?
Kyllä se henkisyys näkyy skenessä, mutta on jokaisen valinta miten asiaan suhtautuu. En itse koe että kenenkään opettajani tulisi olla "henkisempi" kuin mitä on. Päin vastoin, tahdon mieluummin saada kamppailuoppia.

Itselleni nuo jutut ovat toimineet niin että olen pohtinut kirjojen ääressä ja haastanut itseäni treeneissä. Ja sitten sitä normaalia aikuisuuden mukanaan tuomaa kyynistymistä, jolloin nuo joko unohtuvat tai muuttuvat itsestäänselvemmäksi. En oikein tiedä kummasta on kysymys.

Asiassa pitää mennä yli lajirajojen ja hakea vastakaiku sieltä mistä saa, jatkaen samalla omaa lajiaan. Jos löydät seuran jossa tuo painotus on vahva, uskon että sekä heidän henkisyytensä että kamppailullinen tasonsa on heikko. Budossa kun on nimenomaan tarkoitus käyttä taistelutaitoa tienä, niin tällöin jos jo siitä lähtökohdasta joustaa, on henkiselläkin puolella paljon puutteita.

Paljon välittyy myös vähäeleisesti, sanattomasti jne kun opettaja-oppilassuhde kehittyy. Näkisin että tuo on jossain määrin asian luonne.

Ensimmäiseksi pysäkiksi suosittelen kirjallisuutta ja sen asenteen välttämistä että jonkun muun tulisi tarjoilla henkisyyttä ja että tätä pääsee sitten tuomarina arvottamaan. Seuraksi kelpaa mikä tahansa. Niijoo... ja jos puhuu henkisyyksistä kavereille, kannattaa välillä puhua myös jostain muusta. Eikä kannata pukeutua nuuskamuikkuseksi tai muuksi oraakkeliksi jos tykkää henkisyyksistä.


Monesti puhutaan että kamppailijan käsitys kunnioituksesta ja kunniasta ovat vertaansa vailla.
Ainakin monesti puhutaan että monesti puhutaan.
Saattaa tuossa tottakin olla mukana, mutta vastaava normaalijakauma sieltä löytyy. Toivottavasti pienellä odotusarvon parannuksella suhteessa muuhun väestöön.

Eli se vanha (mistä oikeasti monesti puhutaan) kusipäitä löytyy kaikkialta, myös sieltä.
Kiitos tästä vastauksesta. Saanko kysyä, mitä kirjoja olet itse lukenut?
mushin
marras 24, 2015, 19.24
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Henkinen kehitys tai muu kokonaisvaltaisuus kamppailulajeissa
Vastaukset: 519
Luettu: 24763

Aloittelijoiden tukipulina

Kiitos kaikille vastanneille. Itämainen filosofia, kulttuuri ja historia kiinnostaa kovasti, ja olenkin katsellut dokumentteja netistä ja lukenut kirjoja aiheesta vapaa-ajallani. Tästä siis on alunperin herännyt se kysymys, että onko se ja kamppailijan spirituaalisuus tapetilla kamppailu-/taistelulajeissa täällä länsimaissa.

Nyt kuitenkin heräsi sitten jatkokysymys aiheesta, itse itämaisen/budo -filosofian tutkiskelu kamppailijan omalla vapaa-ajalla on varmasti enemmän ja vähemmän kait näkyvä ilmiö, niin onko kovin äärimmäisen poikkeavaa, että suomalainen kamppailija käyttäisi osan vapaa-ajastaan myöskin spirituaalisiin asioihin, vaikkapa mindfulnessiin tai yleisemmin meditoimiseen, hengitysharjoituksiin, ehkä jossain ryhmässä, joogassa tmv? Löytyykö näitä kavereita kamppailupiireistä? Vai onko tämä kovin "vierasta" meille ja tällaista ei esiinny?

Kävi mielessä vain, että olisi kyllä siunaus, jos omasta porukasta voisi jopa löytyä ihminen tai ihmisiä, joilla olisi näitä samoja mielenkiinnonkohteita "pintaa syvemmällä" kuin itselläkin, eikä näin ollen "pelkkä" laji jäisi yhteiseksi asiaksi, jos nyt näin kärkkäästi sanotaan pointin esille tuomiseksi. :rauhaa:
mushin
marras 23, 2015, 22.19
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Henkinen kehitys tai muu kokonaisvaltaisuus kamppailulajeissa
Vastaukset: 519
Luettu: 24763

Re: Aloittelijoiden tukipulina

Ylipotkija: Siirretty Aloittelijoiden tukipulinasta

Miten suomalaisessa kamppailulaji-/taistelulajiskenessä näkyy (taistelijan) henkisyys opettajan ja oppilaitten vuorovaikutuksessa/opetuksessa? Puhutaanko tai käsitelläänkö tällaisia asioita, arvoja tai budofilosofiaa lajeissa ollenkaan? Vai ovatko lajit täällä "länsimaalaistuneita" ja harjoittelu on vain fyysistä jos niin voi sanoa? Monesti puhutaan että kamppailijan käsitys kunnioituksesta ja kunniasta ovat vertaansa vailla.

Ajattelin lähinnä noita perinteisiä japanilaisia lajeja kuten karate, judo, aikido, kendo, iaido, kyudo. Omat muksut jos niitä joskus on niin voisi tutustuttaa kamppailulajeihin pienestä pitäen, oppivat hyviä elämän arvoja.