Haku löysi 46 tulosta

Veepee
loka 1, 2018, 23.45
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Aikido vs jokin muu

Lasse Candé kirjoitti:
loka 1, 2018, 22.24
Sen siitä saa kun ei kysele selkeästi. :D
Ihan hyvä vastaus ja mielenkiintoista nähdä noin hyvää perustelua samassa yhteydessä. Toisaalta tuossa sanottu on aika universaalia settiä ja näyttää edustavan aika "sallivaa" linjaa. Silmissäni melkein siihen asti että kaikki hyvä tekeminen on Taidoa. Olin ehkä enemmän sellaisen perässä että miten noita tuossa sanottuja juttuja tulkitaan Taidossa ja mikä on Taidon syvin ydin? Ei kovin helppo vastattava tietenkään. :D
Ok, tuossa on kaksi kysymystä: 1) Miten Congin käsitekniikoita tulkitaan Taidossa? ja 2) Mikä on taidon syvin ydin?

Vastaus kysymykseen yksi lienee, että ovat aivan fine. Hokeille ja hokein tekniikoille ei ole olemassa erityisiä määriteltyjä bunkaita tai ooyoota, joten jos esitys ja/tai tulkinta on perusteltu ja hookeista ja taidon periaatteista selkeästi johdettavissa, se saa olla käypä ja kelvollinen. Erityisesti juurikin tuosta tensei-no-hokeista olemassa monenlaisia toimimattomia ja huonoja sovelluksia, joita on tsuumailtu ja keksitty ilman hyvää ymmärrystä siitä, miten keho ja tekniikka toimivat, erityisesti yhdessä. Siinä mielessä omasta mielestäni Congin esitykset ovat oikein hyviä silläkin että torjuntojen, kaatojen, heittojen ja lukkojen on "aina" ymmärretty kuuluvan taidon tekniikkavalikoimaan, kuitenkin vain lähinnä platonisella ideatasolla; kuten aikaisemmin tuli jo sanottua, ne on sellaisia juttuja joista puhutaan ja joihin viitataan keskustelussa pikemminkin kuin jotakin jota oikeasti tehdään ja treenataan kunnolla... :niinpa:

Kysymykseen kaksi vastatakseni viittaan Talvitien Eeron keskeneräiseen (ja täälläkin mainittuun) Taido Gaironin käännösprojektiin. Shukumine puhuu taidon määrittelyn yhteydessä taidon "perimmäisestä tarkoituksesta" (oogi, 奥義), jonka Eero kääntää asiasanastoonsa seuraavasti: "Taidoharjoittelun merkitys yksilölle; taidoharjoittelusta opittava taito elää sopusoinnussa omien, toisten ihmisten ja ympäristön muutosten kanssa sekä reagoiden että omaehtoisesti osallistuen." Taidon outoudet kamppailulajina on helpointa ymmärtää, kun katsoo sitä Shukuminen henkilökohtaisesti alullepanemana ja hahmottelemana käytännöllisen budoetiikan ja kolmiulotteisen kamppailuliikkumisen tutkimuslaboratoriona. Nämä kaksi puolta vaikuttavat keskenään vähintään yhtä vahvasti siihen, mitä taido on sekä miten ja miksi sitä tehdään; voisi jopa sanoa, että Shukuminen budoetiikka ja -filosofia yleisemmin ovat vaikuttaneet siihen jopa vahvemmin kuin hänen tekniset pyrkimyksensä ja innovaationsa.

Teknisellä puolella taidon ydintä lähemmäs tulee varmaan ns. taidon ulkoinen määritelmä (Eeron käännös tämäkin): "Taido on budolaji, jonka hyökkäys- ja puolustustekniikka toteutuu yhdenaikaisissa vartalon akselin muutoksessa ja raajojen ja keskivartalon käytössä." Shukumine täsmentää vielä taidon eroa suhteessa muihin budolajeihin niin, että taido liikuttaa ensin kehoa ja vasta sen jälkeen muita raajoja.

Jos hait vielä jotain muuta ydintä, joka jäi sanomatta niin tarkenna vain. :lol:
Veepee
loka 1, 2018, 20.41
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Lasse Candé kirjoitti:
loka 1, 2018, 18.49
Mutta missä määrin tuollaista settiä kulkee ihan Taidon opetuksessa yleisesti ja missä määrin tuossa vaikuttaa Congin muut taustat? Tai miten Congi näkee asian?
Mun vastaus on se, että kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. :D

Mutta vakavammin. Vielä varmaan viime vuosikymmenen puolella oli ihan tavallista, että sei-hokeit oli tiukasti vain mustille vöille varattua "edistynyttä" tavaraa. Tästä tietenkin seurasi (kuten voisi odottaa), että kunnollinen käsitekniikoiden ja sei-hokeiden sisältöjen treenaaminen jäi varman yli 80 %:lle harjoittelijoista täysin olemattomaksi ja niille mustavöillekin vähäiselle treenille. Toisin sanoen, tuollaista settiä ei ole varmasti juurikaan löytynyt. Harva taidoka osaa todennäköisesti vieläkään vakuuttavasti selittää, mitä sei-hokeissa loppujen lopuksi tehdäänkään.

Toisaalta kuitenkin Congin tapa opettaa ja harjoituttaa käsitekniikoiden tekemistä on omasta mielestäni täysin taidonmukaista. Seigyo on taidon osa-alue, joka kattaa vastustajan hallintaan liittyvät aspektit, niin fyysiset, mentaaliset kuin taktisestikin. Taidon filosofisen järjestelmä näkökulmasta seigyo-harjoittelun yleisesti lausuttava psykologinen tavoite on "perusperiaatteiden rationaalinen soveltaminen". Tässä mielessä taidon kuuluisi ihanteellisesti olla täysin antidogmaattista tavassaan organisoida taidoharjoittelua. Kondo antaa tästä rationaalisuudesta hyvän esimerkin Taido Kyoohanissaan:

"The most important things to do when training and teaching Taido are to adopt a rational approach by eliminating any useless or unreasonable movements in techniques, to adopt an efficient approach by setting an overall training system with progressive stages, and to adopt an effective approach by always combining practical application with creation."

Congi voi varmaan itse kertoa omasta prosessistaan enemmän; en laita sanoja hänen suuhunsa.
Ja onko Taidon fokus miten vahvasti tuollaisissa periaatteissa vs jotkut muut liikkumisen periaatteet? (Ja tässä tapauksessa, mitkä?)
Millaisista periaatteista puhut? :D Yleisesti mielestäni taidon ylin periaate on yhdistää käsitekniikat, jalkaliikkuminen ja kehon liike toisiinsa. Taido alkaa ja loppuu jalkatyöhön, unsokuun. Täten myös käsitekniikoiden, heittojen ja kaiken muun pitäisi yhdistyä jalkatyön synnyttämään kokonaiseen liikkumiseen.
Veepee
loka 1, 2018, 17.08
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Laitetaanpas tämä vaikka tännekin. Toissa lauantaina Vantaan Taido järjesti Congin vetämänä leirin, jossa pohdiskeltiin taidon "käsitekniikkahokein" eli Tensein sisältöjä. Tätä ja muita sei-hokeita usein käydään läpi ja harjoitellaan paljon vähemmän kuin tai- ja in- hokeita, jotka ovat "perustekniikkakamaa" sekä yleisimpiä kisa- ja vyökoeliikesarjoja. Siksi näitä on hyvä treenata leiriformaatissa, jolloin pääsee yleensä raapaisemaan asioita pintaa syvemmälle.

Veepee
elo 4, 2017, 00.55
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

kojiro kirjoitti:
Veepee kirjoitti: mutta taitaa olla kyse ensimmäisestä kerrasta kun ei-japanilainen maa vetää kaksoisvoiton missään yksilösarjassa. :peukku:
Göteborgin MM-kisoissa 2005 suomen naiset ottivat ottelussa (henkilökohtainen) kolmoisvoiton. Nyt kyseessä oli ensimmäinen liikesarjan kaksoisvoitto.
Tämän taidokan tiedot eivät yllä paljoakaan vuotta 2010 pidemmälle :D. 2009 vuoden tiedän, koska Minna oli yksi sempaistani aloittaessani. ;)

muoks: ja korjattuna seison.
Veepee
elo 3, 2017, 17.18
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Todennäköisesti. :)

Minna Karjalainen voitti vuonna 2009 naisten ottelun maailmanmestaruuden, mutta taitaa olla kyse ensimmäisestä kerrasta kun ei-japanilainen maa vetää kaksoisvoiton missään yksilösarjassa. :peukku:

Suomen miehet tulivat hopealle joukkueottelussa, mikä on sekin hieno saavutus. Kullan vieminen nieltä pieniltä, nopeilta japanilaisilta tulee olemaan varmaan aina melko haastava saavutus. :P
Veepee
heinä 31, 2017, 13.16
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Ei oo tytöt kirjoittajina täällä, mutta toinen maajoukkueen valmentajista on kyllä potkulaisia. :)
Veepee
touko 24, 2017, 14.42
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

fuusetsu kirjoitti:
Katsokaapa tuota matsia sillä silmällä, että missä muussa kamppailulajissa pitää koko erä juosta kyykyssä ja tehdä sen lisäksi koko ajan räjähtäviä pitkän matkan hyökkäyksiä ja vastaliikkeitä.
Suomalaisethan saa ns. aina kuulla japanilaisilta valitusta liian korkeasta kamaesta, ja ainakin Yliopiston Taido taitaa olla tikkusuorista jaloistaan suorastaan pahamaineinen (tai sitten itseironian taso on korkea ;) nykyinen seurani muuten).
Se taisi olla käsittääkseni Mönkkösen aikakautta, kun taidossa siirryttiin maajoukkuetasolla ammattivalmentajiin. Ammattivalmentajilla tarkoitan henkilöitä, joilla on valmentajan ammattikoulutus, he eivät vaan saa elantoaan taidosta, vaan muita lajeja valmentamalla. Mönkkönen taisi olla ainakin armeijan urheilukoulussa valmentajana.
Tän itse asiassa muistan, oot oikeilla jäljillä. Se oli silloin kun olin Jyväskylässä ja seuran urheilijatytöistä pari oli menossa Mönkkösen peruskuntotestiin jollekin armeijan koulutusalueelle, niin Kärpänen (fuusetsu varmaan tietää tyypin jos ei muuten niin ulkonäöltä) sanoi puoliksi vitsillään notta "oli kiva tuntea". :smt003 Mönkkösen valmennus taisi olla aika rankkaa...
Veepee
touko 22, 2017, 23.08
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Yllättävää kyllä, minä kuulin siitä vasta sinulta. En tiennyt tuosta aikaisemmin. :D
Veepee
touko 22, 2017, 21.54
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Andy kirjoitti:Eli jos joku haluaisi olla taidon ammattivalmentaja Suomessa, hän käytännössä tarvitsisi sille vain Suomen Taidon johtoportaan siunauksen?
No en minä usko, että joku Japanissa siitä vetäisi niin hernettä nenäänsä, että lähettäisi Suomeen varta vasten ehdottoman lopetuskäskyn. :D Tuskinpa Suomessakaan siihen erikseen lupaa tarvitsisi. Tuntuu oudolta, jos pitäisi sellainen pyytää. Tietenkäänhän meillä ei ole vielä koskaan ollut sellaista tilannetta, että asiaa tarvitsisi erikseen pohtia. :D

Saanko kysyä, miksi asia kiinnostaa sinua? :P
Veepee
touko 22, 2017, 16.43
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Andy kirjoitti:Shukuminestahan on aika jättänyt jo yli 15 vuotta sitten, joten häneltä ei tietenkään voi enää saada erityislupaa. Mutta kuka tai mikä toimii nykyään taidon ylimpänä auktoriteettina maailmassa/Japanissa?
Tältä saraltahan homma on jokseenkin hajallaan. Maailman Taidoliitto on aika hiljainen järjestö ainakin näin riviharrastajan tasolle, mutta todennäköisesti he ainakin päättävät yhdessä jos eivät muusta niin siitä, missä MM-kisat kulloinkin järjestetään.

Japanissa auktoriteetti onkin sitten levällään. Heillä on siellä käytännössä kolme eri tahoa, jotka kaikki kilpailevat keskenään ylimmästä vallasta. Siellä on Japanin taidoliitto, joka haluaa promota urheilunomaista taidoharrastusta ja kilpailutoimintaa; Taido Hon-in, joka on käsittääkseni ylimpien danien kollegio tai joku vastaava ja joka haluaa pitää yllä taidoa holistisena kamppailuharrastuksena, budona sekä ylipäätään "Shukuminen perinnön/ideaalin" mukaisena juttuna. Sitten on vielä Shukuminen jälkeläiset keskenänsä, jotka eivät kaikki edes tule toimeen keskenään, mutta jotka kaikki yhtä lailla haluaisivat olla taidon nokkamiehiä ja -naisia. Käytännössä kuitenkin heidän tietotaitonsa ja kokemuksensa ovat vaatimattomampia kuin ns. vanhoilla daneilla.

Suomessa mikään tästä ei vaikuta mihinkään millään tavalla. Käytännössä vyöarvot suoritetaan Suomen Taidolle ja lajikollegio hallinnoi kaikkea seuratasoa ylemmällä lajin piirissä tapahtuvaa toimintaa yhtenäisesti. Vain ylemmät/ylimmät arvot pitää graduoida japanilaisille.


Luulen, että Shukuminen ammattiopetuskielto perustui siihen, että hän ei halunnut taidon pelkistyvän pelkäksi kamppailu-urheiluksi (vaikka paradoksaalisesti halusikin taidosta olympialajin) ja että hän halusi taidon olevan osa ihmisten elämää niin, että taido ja ihmiset ovat kehittyvässä vuorovaikutuksessa keskenään. Ammattiopettajuus rikkoisi "taidonulkoisen" vuorovaikutuksen opettajan kohdalla ja estäisi häntä soveltamasta taidoa fyysisesti ja henkisesti arjessaan kattaen työelämän, yhteiskunnallisen toiminnan ym. Ammattiopettaja joutuu myös keräämään korkeampaa maksua oppilailtaan itsensä elättämiseen.

Ylläoleva on toki vain omaa tulkintaani Shukuminen eetoksesta.
Veepee
touko 16, 2017, 15.31
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Tässä tuoretta matsaamista Japanista. Lyhyempi toisista ottelijoista taitaa olla Tetsuji Nakano -sensei, yksi kaikkien aikojen parhaista taidokoista.

https://www.youtube.com/watch?v=_uq_srLaRXk

Välillä japanilaisten otteleminen menee ärsyttäväksi kyttäämiseksi ja juoksenteluksi ympäri tatamia. Suomalaiset ovat usein ehkä aggressiivisempia.
Veepee
touko 16, 2017, 13.39
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

fudo kirjoitti:En tiedä taidosta juuri mitään. Laji tuli minulle hiljattain oikeastaan ensimmäistä kertaa vastaan, kun näin tiedotteen, jossa kerrottiin pienen joukon suomalaisia huippu-urheilijoita tulleen valituiksi jonkun firman kummiurheilijoiksi tms. Toisin sanoen tämä firma alkoi sponsoroida näitä urheilijoita. Valittuun porukkaan kuului ainakin maajoukkueessa pelaava jalkapalloilija, olympialaisissa esiintynyt pikaluistelija — ja taidon harrastaja. Nimiä en enää muista, mutta eipä niillä ole asian kannalta mitään merkitystäkään.

En tiennyt taidon olevan laji, jossa kilpaillaan. Tahtoisinkin tietää, kuinka laajaa on kotimainen ja kansainvälinen kilpailutoiminta, miten suomalaiset ovat menestyneet kansainvälisissä koitoksissa ja mikä tekee taidon harrastajasta huippu-urheilijan.
Taidoa harrastetaan maailmanlaajuisesti seuraavissa maissa: Japani, Yhdysvallat, Ruotsi, Suomi, Tanska, Norja, Hollanti, Saksa, Iso-Britannia, Australia. Joissain maissa toiminta on pienimuotoista tai vielä aluillaan, mutta useimmat maat osallistuvat kuitenkin joka neljäs vuosi järjestettäviin MM-kisoihin sekä EM-kisoihin. Usein Japani vie kirkkaimmat mitalit, mutta Suomestakin löytyy ainakin ottelun maailmanmestareita sekä hopeamitalisteja. Koko saldoa en tiedä, mutta emämaan jälkeen Suomi on kiistatta maailman menestynein taidomaa, ja meillä urheilu- ja kilpailupuoli otetaan ehkä vakavammin, tasomme on korkeampi ja harjoittelijamme ottavat kisoissa menestymisen vakavammin kuin keskimäärin ja tekevät sen eteen töitä.

Suomen Taidolla on oma maajoukkue sekä aktiivisesti toimiva valmennusryhmä, jonka jäsenet harjoittelevat tavoitteellisesti kuten muutkin urheilijat. Taidolla on neliportainen valmentaja- ja ohjaajakoulutus, ja jo kakkostason ohjaajia löytyy Suomesta useita.

Suomessa järjestetään tyypillisesti kaudessa muistaakseni kolmet cup-kilpailut sekä SM-kisat. Nyt kun SM-viikosta on tullut jo melkein vakiintunut tapahtuma ja johon taidokin ottaa osaa, yksilölajien ja joukkuelajien kisat käydään osittain erikseen.



Potkusta löytyy myös itse aktiivisella kilpailu-uralla olleita taidokoita, esim. PiPi ainakin. He voivat varmasti kommentoida oman kokemuksensa perusteella, millaista on olla tavoitteellisesti harjoitteleva urheilija taidossa.
Veepee
helmi 25, 2017, 11.50
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Tarkoitat varmaan tätä?

https://www.youtube.com/watch?v=A9wKkPGfcEU

Taidon liikesarjakisoissa ei ole oikeastaan kuin kymmenen liikesarjan pooli, joka vielä usein jaotellaan viideksi "miesten" ja viideksi "naisten" liikesarjaksi. Lisäksi näistä ei kovinkaan usein näe korkeampien vyöarvojen tekevän muuta kuin kahta edistyneintä, nen-tai/-in no hookeita tai ten-tai/-in no hookeita. Käytännössä suurimman osan ajasta kisaajien näkee tekevän kuitenkin pelkkää ten-hokeita, koska se on teknisin ja haastavin.

Vertailun vuoksi ten-tai no hookeita edeltävä nen-tai no hookei (jota itse nykyään harjoittelen - tai pitäisi harjoitella). Se on selkeästi paljon yksinkertaisempi, paitsi että Nakano saa senkin näyttämään huikealta suoritukselta. Hitto kun se vaan on niin taitava.

https://www.youtube.com/watch?v=Ts58s8UkPkc

Muoks. lisäys: Tilanne on siis varsin eri kuin karatessa, jossa samalla viivalla ovat Gojushiho, Unsu, Chinto, Passai, Anan, Kusanku, Jion, Kururunfa, Seisan, Seiyunchin, Suparinpei jne jne jne
Veepee
helmi 25, 2017, 10.44
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

jsv kirjoitti:Sinänsä mielenkiintoista seurattavaa. Liikesarjojen osalta arvioin suorituksia sen perusteella, että voittaja oli melkein aina parista se, kumman voltit oli puhtaampia. Finaalijaparin osalta, kun molempien voltit oli maallikolle hyvin samaa tasoa, pitikin arvata voittajaa.
Yleensä sillä, jolla on paremmat voltit on yleensä myös parempi tekniikka noin muutenkin. :P Toki ulkopuoliselle suoritusten yksityiskohdat jää helposti huomaamatta. :)
Mutta oli jännää nähdä noita voltteja osana liikesarjoja, aikaisemmin olen nähnyt vain volttien harjoittelua. Meidän omat karatetreenit oli joskus yliopiston taidoseuran jälkeen samassa salissa, ja heidän loppujuttuja tuli nähtyä silloin.
Ne voltit, kärrynpyörät ym. on todellakin osa sitä liikesarjaa. Perusformaatissaan hookeissa ne on aina kirjoitettu "mataliksi" eli kuperkeikoiksi ym., mutta niiden vaikeuttaminen on täysin sallittua ja jopa toivottavaa. Siksi niitä näkee tehtävän kisoissa. Lisäksi enimmät permantovoimistelut löytyvät perusliikesarjojen vaikeammasta päästä. Ensimmäisistä hookeista niitä ei esiinny kovinkaan paljon.
Veepee
helmi 19, 2017, 06.29
Keskustelualue: Dojo
Aihe: Taido
Vastaukset: 331
Luettu: 70114

Taido

Potkulainen @jsv oli eilen ollut katselemassa taidon Turku-Cuppia ja kertoili Potkun WhatsApp-ryhmässä, ettei aivan ymmärtänyt miten tuomarit jakavat pisteitä. Tämä on ihan helppo ymmärtää, koska joka osumasta, lyönnistä ja potkusta ei välttämättä herukaan mitään, vaikka se tavalliselle katsojalle näyttäisi ihan hyvältä.

Taidon jissen on minun mielestäni lähinnä yksi tapa harjoitella taidoa, eikä välttämättä kaikenkattava kaikille yleinen kilpailullinen/urheilullinen päämäärä sinänsä. Tätä mielipidettä tukee esimerkiksi se, että kilpailusäännöissä sanotaan selkeästi kuinka "taidossa osuman tarkoitus ei ole tyrmätä vastustajaa, vaan näyttää missä on puolustuksessa [sic] heikkous". Taidon syvällinen budofilosofia on tässä lauseessa läsnä.

Koska jissen on taidonomaisen kamppailuosaamisen testi, taido-ottelun suoritukset "arvostellaan" samoin kuin judon shiai sillä erotuksella, että judossa ei taideta jakaa enää neljäsosa- eli yuko-pisteitä. Käytössä on siis kolme eri pisteluokkaa: ippon, waza-ari sekä yuko. Ippon on ottelun päättävä täysi suoritus, "yksi piste"; waza-ari puolikas piste, eli kaksi waza-aria vastaa ipponia; ja yuko siis neljäsosapiste.

Koska yksi ainoa "täydellinen" suoritus voi lopettaa koko ottelun (judoaikoinani näin kerran 4 sek. mittaisen matsin), pisteiden arvoisille suorituksille on annettu tietyt kriteerit. Tärkein kriteeri on se, että tekniikan tulee lähteä aina jonkinlaisesta liikkeestä, useimmiten unsokusta. Paikallaan tehdystä suorituksesta, oli se miten hyvä tahansa ei usein anneta pistettä. Lisäksi tekniikan täytyy toteuttaa muut taidotekniikalle määritellyt ominaisuudet: vartalonkäyttö, oikea osumakohta; kimegi eli "päättävä tekniikka", jossa on mukana kiai; sekä tekniikan palautus kamaeen. Vähäisemmistä pisteistä jää yleensä puuttumaan jokin näistä kohdista.

Laitetaan tähän loppuun saatteeksi vielä hieno liiton tekemä esittelyvideo jissenistä. :)

https://www.youtube.com/watch?v=9qAAGHUPvdg