Nyt voit liittyä etupotkijaksi näppärästi ja nopeasti PayPalin kautta tästä linkistä. Tukemalla Potkua pidät sivustoa pystyssä. :)

Kuva

Haku löysi 111 tulosta

Mika
heinä 13, 2019, 11.44
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Yllätyin suuresti kun luin että Kronstadtin kapinan venäläisiä ei koskaan palautettu itärajan taakse, vaikka sieltä kovasti sitä vaadittiin. Olipa hienoa lukea tuosta. :)

https://seura.fi/ilmiot/historia/suomi- ... n-jalkeen/
Mika
touko 16, 2019, 08.23
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Totta tai ei, sitä en tiedä, mutta tällainen herättää ajatuksia sotahistoriaa tutkivien poliittisesti värittyneistä motiiveista suomettumisen aikaan.

https://lakeudenmaanpuolustaja.fi/kansa ... aitteilla/


@Filipino
Mika
elo 28, 2017, 09.44
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Tämä ulkopuolisen huomio on hyvä. En koe olevani mitenkään sotahenkinen tai muuta sellaista, mutta niin vain minulla on kaksi kirjaa Nikke Pärmistä kesken ja yhden jo luin. Mikähän siinä oikeasti onkin, että sotahistoria kiinnostaa suomalaisia?
Indianapoliksen yliopiston historiallisen arkeologian professori Paul R. Mullins ihmettelee, kuinka Suomessa julkinen keskustelu historiasta näyttää keskittyvän hyvin vahvasti sotiin.

Historian kirjoituksessa unohduksiin jääneet asiat paljastavat usein myös yhteiskunnan nykyhetken isoja kipupisteitä.

– Puhumalla asioista, joista ei ole haluttu puhua, löydetään toivottavasti asioita, jotka ovat ihmiselle tärkeitä myös tämän päivän elämässä, Mullins sanoo.
Mika
heinä 31, 2017, 07.20
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

MikaM, osaisitko suositella jotakin lukemista aiheesta?

Lainasin kirjastosta kolme kirjaa Nikke Pärmistä. Ensimmäisen luin loppuun eilen.

Kuva

Oli se Pärmi aika veijari. :D Samassa hän saattoi ajoittain olla varsin vaikealuonteinen ihminen. Pärmihän oli kuuluisa sutkautuksistaan sekä tietysti sotasaavutuksistaan jo elinaikanaan, ja hänen Pärmin pirujensa taisteluita uutisoitiin ulkomaita myöden. Vaikka Musta Nuoli toimi käytännössä vain vuoden verran jatkosodan aikana, Neuvostoliitossa vannottiin kostoa ryhmälle vielä vuosia myöhemmin. Niin kova oli se maine. Ja olihan se kova saavutus Pärmiltä luoda vangeista ja muista erikoismiehistä yksi jatkosodan tehokkaimpia pataljoonia.

Kirja oli yksi hauskimpia lukemiani. Toki sota on vakava aihe, mutta kirjassa on painotettu Pärmin persoonaa.

Kirja avasi silmäni sille, kuinka tärkeitä saksalaisen jääkärikoulutuksen saaneet olivat toisessa maailmansodassa.

Voin ehdottomasti suositella kirjaa. Varsinainen sotahistoriallinen teos se ei tarkkaan otettuna ole, mutta kirjassa on kerrottu useista Mustan Nuolen taisteluista itärajalla.
Mika
heinä 19, 2017, 21.36
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Tuo oli ihan Wikistä, mutta tuota samaa tokaisua näkyy muuallakin, joskin hivenen eri muodossa.

Ajattelin nyt kesällä käydä lainaamassa kirjastosta Brantbergin Sotaupseerit-kirjan. Onkohan joku sattumalta lukenut sen?
Mika
heinä 19, 2017, 20.28
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Alkoholin kanssa vanhemalla Juutilaisella oli ongelmansa, ja oli hän varmasti vaikea luonnekin, mutta Lapin sodan aikana hän oli jo varsin ansioitunut sotilas ja sotilasjohtaja. Siksi minusta tuntuu vähän kummalliselta, että hänet komennettiin kotiin kesken operaatioiden. Mikähän se tarkempi syy oli?

Nikke Pärmi se vasta vääräleuka olikin. :D

Duoda duoda, rehumesdari Olkkonen, däällä soiddaa eversdi Nikke Pärmi. Haddu sinulla onkin" (Ennen sotaa kapteenina ollessaan Pärmi oli joutunut riitoihin majurin kanssa. Riitelyn päätteeksi oli majuri sanonut: "Teistä ei koskaan tule mitään, ei majuria, eikä everstiluutnanttia, jos näin kävisi söisin hatullisen tårta på tårta!" Jatkosodan aikana, kun Pärmi oli ylennetty everstiluutnantiksi, hän selvitti kyseisen majurin asemapaikan. Tämä oli rintamalle kelpaamattomana sijoitettu Seinäjoen rehutehtaalle töihin. Pärmi tilasi kenttäpuhelimella puhelun kyseiseen paikkaan.)

Tässä samainen majuri Olkkonen on sitten jo eversti Olkkonen:

Herra eversti, näyddäväd ihan hyvildä everstin keikarointiin. Midä sidden dulee duohon suudariasiaan, olen sidä mieldä, eddä jos herra eversti olisi ollud suudari, olisi hän sidä vieläkin." (Esimiehelleen, joka kysyi irvaillen mielipidettä saappaistaan tietäen Pärmin olleen nuoruudessaan suutari)

Pärmin vankipataljoona eli Musta Nuoli oli pahamaineinen siksi, että se lähetettiin jatkuvasti erittäin vaarallisiin tilanteisiin. Musta Nuoli tunnettiin koko Suomessa. Jossakin vaiheessa Pärmi oli jollakin juna-asemalla, jossa hänen tuttunsa valitteli, kun junaan ei enää mahdu. Pärmi asteli junaan. Hetken päästä junasta alkoi juosta aikuisia miehiä ulos. Pärmi oli sanonut junassa, että hän on Nikke Pärmi ja etsii uusia miehiä Mustaan Nuoleen. :lol:
Mika
heinä 19, 2017, 14.57
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Vaikka sota on kuolemanvakava asia, tälle repeilin:
Summan Munasuon taistelussa helmikuussa 1940 Schadewitz hyppäsi vihollisen panssarivaunun tornin päälle yrittäen avata puukollaan torniluukkua. Luukku ei auennut, joten hän koputti luukkua käsikranaatilla saadakseen vihollisen avaamaan sen. Vihollinen raottikin luukkua jolloin Schadewitz heitti viritetyn käsikranaatin vaunun sisään. Tilanteen jälkeen Schadewitzilta kysyttiin mitä hän oli vaunun päällä huutanut. Schadewitz ei muistanut itsekään huutoaan, mutta sanoi kuitenkin kysyjälle: "Ymmärsihän se savoa. Huusin sille, että avvoo iivana, tiällä kuolema kolokuttaa".
:nauruhammas:

Miksi vanhempi Juutilainen pakotettiin eroamaan Lapin sodan aikana?

Miksi Kansallisarkiston artikkelit ovat maksullisia, kun kerran verovaroin se kioski käsittääkseni toimii?
Mika
heinä 19, 2017, 14.00
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Simo Häyhän päiväkirja on löydetty. Nyt ei enää tarvitse arvailla, mikä se todellinen lukumäärä oli.
Legendaarinen tarkka-ampuja kirjoittaa ampuneensa yli 500 neuvostosotilasta.

Sinkkonen avaa päiväkirjasta muitakin yksityiskohtia.

- Siellä on kertomus siitä, kun suomalaiset toivat ennen joulua venäläisen sotavangin leiriin, sitoivat hänen silmänsä ja veivät komentaja Aarno ”Marokon kauhu” Juutilaisen telttaan. Siellä sotavankia kestittiin oikein hyvin, jonka jälkeen hänet pantiin kävelemään omiensa puolelle. Ei olisi kuulemma halunnut lähteä takaisin.

Sinkkonen sanoo, että kestitsemisellä suomalaiset halusivat näyttää, että vaikka neuvostoarmeija pyrkii puskemaan Kollaalla läpi, niin suomalaisilla menee siitä huolimatta hyvin ja Kollaa kestää.
Mika
touko 9, 2017, 12.33
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

luupää kirjoitti:
MtJ kirjoitti:vietiin apteekkiin hävitettäväksi

:nauruhammas:
Mika
huhti 27, 2017, 20.02
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Nyt se Häyhä-dokkari alkoi.

Tänään on muuten kansallinen Veteraanipäivä. :suomi:
Mika
huhti 27, 2017, 07.17
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Kun Häyhä mainittiin, niin tänään TV 1 esittää puolen tunnin dokumentin miehestä.




Mannerheimistä on julkaistu uusi kirja.
Mannerheim erosi Venäjän armeijasta syyskuussa 1917. Monet ovat tulkinneet tämän niin, että Mannerheim olisi näin asettunut täysipainoisesti itsenäisen Suomen puolelle. Meinander kuitenkin pitää todennäköisempänä, että Mannerheim erosi armeijasta mobilisoidakseen Suomeen porvarillista armeijaa, joka voisi liittyä Venäjälle koottavaan vastavallankumoukselliseen rintamaan, kunhan vallankumous kotimaassa oli kukistettu.
Mika
helmi 14, 2017, 08.00
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Tämä menee vähän ohi otsikon, mutta sodalla on tässä ollut merkityksensä.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA avasi hiljattain arkistojaan yleisölle verkossa. Arkistoista löytyy mielenkiintoisia tiedustelupapereita myös Lapista. Ne vahvistavat aiempia arvioita siitä, kuinka CIA:n avustama kommunismin vastainen taistelu Suomessa keskitettiin pohjoiseen 1950-luvulla.

Erään raportin mukaan Lapin, Oulun ja Kuopion läänin metsätyömaille ja syrjäkylille suunnatulla CIA:n hankkeella levitettiin painotuotteita ja elokuvia. CIA:n mukaan toiminnalle oli Suomen hallituksen hyväksyntä.


Tosin tuossa puhutaan myös huhuista.
Mika
kesä 27, 2016, 17.01
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Venäläiset sitten päättivät kirjoittaa Suomen sotahistoriaa vähän uusiksi. :smt003

Kuva



Kopion alle koko tekstin.
Mannerheim-muistolaatan oudot tekstit: Marski oli venäläinen ja palveli aina ”Venäjän armeijaa”
Pietarissa paljastetussa taulussa on virheitä, jotka voivat olla tarkoituksellisia, arvioi venäläinen tutkija.

Anne Kuorsalo
27.6.2016 14:45
5 min Luettu (586)
Pietarissa töhrityn Mannerheimin muistotaulun lyhyeen tekstiin on saatu mahtumaan kaksi virhettä, joilla Suomen marsalkasta yritetään tehdä venäläistä, arvioi kummallisiin muotoiluihin puuttunut Andrei Illarionov.

Illarionov on taloustieteilijä, joka toimi vuoden 2005 loppuun presidentti Vladimir Putinin neuvonantajana. Nykyisin hän työskentelee Yhdysvalloissa.

Mannerheimin muistamisen takana on Venäjän sotahistoriallinen seura, joka perustettiin presidentti Vladimir Putinin asetuksella 2012.

Taulu kertoo kenraalimajurin palvelleen vuodet 1887–1918 Venäjän armeijassa ja ilmoittaa hänen isännimekseen venäläiseen tapaan Karlovitšin.

Kasparov-verkkosivustolla kirjoittava Illarionov kysyy, mihin taulun tekijät vihjaavat. Hän painottaa arviossaan, että hankkeella on vallanpitäjien siunaus. Paljastuksen hoitivat 16. kesäkuuta presidentinhallinnon johtaja Sergei Ivanov ja kulttuuriministeri Vladimir Medinski.

Illarionov ihmettelee ensin sanamuotoa palvelusta Venäjän armeijassa, Russkaja Armija. Hän muistuttaa, että Mannerheim oli Venäjän keisarillisen armeijan upseeri, sillä Venäjän armeija syntyi vasta 1918. Sen perusti vallankumouksen tehneitä bolševikkejä vastaan taistellut Koltšak ja myöhemmin samaa armeijaa johti Wrangel.

Mannerheim ei palvellut sen paremmin Koltšakin kuin Wrangellinkaan joukossa, opettaa Illarionov.

Samalla hän kiinnittää huomiota siihen, kuinka yleensä vastaavissa muistotauluissa kerrotaan vain sotilas- ja aatelisarvot mainitsematta armeijaa. Poikkeuksena on juuri Wrangelin muistopatsas, josta siitäkin on kuva Illarionovin tekstin yhteydessä.



Lisäksi Illarionov hämmästelee, miksi Mannerheimin uran päättymisvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1918, vaikka väliaikainen hallitus määräsi hänet reserviin 1917 syyskuussa.

Historiaan perehtynyt Illarionov toteaa Mannerheimin palanneen Suomeen 18.12.1917. Tammikuussa 1918 Mannerheimista tuli Suomen armeijan komentaja.

Illarionovin mukaan järjettömän muotoilun ”Venäjän armeijasta” voi ymmärtää niin, että on kyse vallanpitäjien yrityksestä esittää Mannerheim venäläisenä, koska hän on syntynyt Suomen suuriruhtinaskunnan alueella.

Näin siitä huolimatta, että Mannerheim on kansallisuudeltaan (tarkoittaa ilmeisesti äidinkieltä) ruotsalainen ja omaa saksalais-skotlantilaisia sukujuuria ja marsalkkana ja presidenttinä joutui puolustamaan maansa itsenäisyyttä kolmea Venäjältä tullutta hyökkäystä vastaan, kuten Illarionov listaa.

Miksi sitten vuosiluvuksi on valittu 1918, kysyy Illarionov ja esittää useamman tulkinnan.

Yritetäänkö vuosiluvulla vihjata, että johtaessaan Suomen armeijaa hän todellisuudessa palveli ”Venäjän armeijaa”, joka tosin perustettiin vuotta myöhemmin?

Vai viitataanko siihen, että Mannerheim oli muka salaisesti bolševikkihallituksen palveluksessa? Vai onko kyse valmistautumisesta siihen, että voidaan kieltäytyä bolševikkien Suomelle 31.12.1917 myöntämästä itsenäisyyden tunnustamisesta?

Tulkintaan Illarionov kytkee sen, että kyseessä voi olla yritys tarkastella Suomen sisällissotaa niin, ettei sitä käyty itsenäisen valtion alueella vaan entisen Venäjän imperiumin alueella.

Tulkinnasta voisi Illarionovin mukaan seurata vaatimus, jonka mukaan naapurivaltion (Suomen) alue onkin (Venäjän) maanmiesten jälkeläisten asuinpaikkaa.

Mannerheimista kirjoittavat Venäjän kriittisessä verkossa monet muutkin. Kun Pietarissa Mannerheimin laattaa on vastustettu syyttämällä häntä Hitlerin liittolaiseksi, Pjotr Bologov kysyy artikkelinsa otsikossa Slonissa, miksei Mannerheim ollut Hitlerin liittolainen.

Samalla Bologov ennakoi, että laatan vandalisoiminen Pietarissa jatkuu esimerkiksi silloin, kun Suomi jälleen kerran voittaa Venäjän jääkiekossa.

Bologov luettelee tarkkaan Mannerheimin ansiot tsaarin armeijassa. Hän toteaa niitä olevan niin runsaasti, että yksi muistotaulu voi olla liian vähän. Sitten hän siirtyy vuosiin 1941–1944 ja muistuttaa, että Suomi aloitti sodan Neuvostoliittoa vastaan vastauksena neuvostoarmeijan pommituksille. Lisäksi hän toteaa sodan olleen Suomelle jatkoa talvisodalle.

Bologov katsoo, ettei Suomella ollut 1941 valinnanvaraa: oli yritettävä palauttaa liitossa Hitlerin kanssa Neuvostoliiton valtaamat alueet tai sitten joutua Saksan miehittämäksi.

Bologov katsoo, että mahdollisesti juuri Mannerheim esti Leningradin antautumisen, koska tämä muistelmissaan kertoo suostuneensa ylipäälliköksi juuri sillä ehdolla, etteivät Suomen joukot osallistu Leningradin valtaukseen.

Bologovin mukaan Mannerheim teki Hitlerin voimattomaksi, koska suomalaiset eivät edenneet kohti Leningradia Saksan painostuksista huolimatta.



Mannerheimin lisäksi mieliä on kuohuttanut silta, joka on Pietarissa nimetty kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta Tšetšenian nykyisen johtajan Ramzan Kadyrovin isälle Ahmatille. Isä taisteli ensin venäläisiä vastaan ennen kuin siirtyi Venäjän liittolaiseksi ja nousi Tštetšenian presidentiksi.

Simjon Novoprudski käsittelee Gazetassa molempia kiistoja periaatteelliselta kannalta toteamalla, että vaikka Venäjä elää menneisyydessä, sillä ei taaskaan ole historiaa.

Paradoksin hän perustelee muistuttamalla, kuinka lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917 nollattiin sitä aikaisempi keisarillisen Venäjän historia. Vastaavasti 1991 meneteltiin samalla tavalla neuvostohistorian osalta.

Samalla Novoprudski toteaa, ettei edes tieteellistä suuren isänmaallisen sodan historiaa ole voitu kirjoittaa, koska siinä pitäisi käsitellä koko toisen maailmansodan historia. Siihen Hitler ja Stalin lähtivät liittolaisina jakamalla Euroopan etupiireihin.
Mika
maalis 12, 2016, 08.32
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Kävikö joku katsomassa tämän dokkarin eilen?
Ohjaaja toivoo, että dokumentti antaa eväitä käsitellä sodan perintöä sekä vanhempien ikäluokkien kanssa että oman pään sisällä. Pohtia, miten sota heijastuu juuri minuun?

Matikainen arvelee, ettei sodasta ole haluttu puhua, koska vuosien aikana koetuille kauheuksille ei löydy sanoja. Lisäksi uusien menetysten pelossa perhe ja muut läheiset pidettiin sodan jälkeen varmuuden vuoksi etäällä.

”Oli tyypillistä, etteivät isät ottaneet syliin, eivätkä juuri jutelleet lapsilleen.”

Häpeä ja katkeruus ovat tavallisia sodasta kumpuavia tunteita. Sotilaiden lisäksi häpeää kokivat Karjalan evakot, jotka saivat kestää juuriensa vuoksi ryssittelyä.
Mika
tammi 19, 2016, 17.17
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Sotahistoriasta
Vastaukset: 861
Luettu: 43427

Sotahistoriasta

Point jakoi Potkun WhatsApp-ryhmässä hyvän linkin eilen esitetystä radio-ohjelmasta.
Toisen maailmansodan aikana Saksan SS-joukoissa palveli 1400 suomalaista sotilasta. Yksi heistä oli Aarne Kähärä, joka lähti 16-vuotiaana Saksaan SS-koulutukseen. Kähärä päätyi taistelemaan Kaukasuksen rintamalle ja hän ehti vielä jatkosodan loppuvaiheisiin Kannakselle.

Mitä kaikkea Suomen ja Saksan välinen aseveljeys käytännössä tarkoitti ja millainen oli suomalaissotilaiden kohtalo Saksan armeijassa? Miksi nuoret miehet hakeutuivat vieraan valtakunnan armeijaan? Kuinka SS-miehiin suhtauduttiin sodan jälkeen?


Kuuntelin sen äsken (kestää noin tunnin). Varsinkin tuo SS-veteraani esiintyy hyvin. Voin suositella jos aihe kiinnostaa.