Vuonna 2019 Lancet-lehdessä esiteltiin kansainvälisen tutkijaryhmän ehdotus planetaariseksi ruokavalioksi (3). Se turvaisi maapallolla riittävän ravinnon noin kymmeneen miljardiin ihmiseen kasvavalle väestölle vuoteen 2050 mennessä, ehkäisisi huonon ravitsemuksen aiheuttamaa sairastavuutta ja kuolemia ja samalla edistäisi kestävää kehitystä ja jarruttaisi ilmastonmuutosta (3). On arvioitu, että tämän ruokavaliosuosituksen noudattaminen vähentäisi suomalaisten ennenaikaista kuolleisuutta vuoteen 2030 neljänneksellä (4). Planetaarinen ruokavalio koostuu pääosin kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista, tyydyttymätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä ja sisältää kohtuullisia määriä kalaa ja kanaa ja vain hieman punaista lihaa, lisättyä sokeria ja puhdistettua viljaa (3). Se on kasvispainotteisuuden osalta samoilla linjoilla suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa, mutta ympäristöä kuormittavien eläinperäisten ruoka-aineiden kuten lihan ja maitovalmisteiden käyttömäärät määritellään tiukemmin.

flammee kirjoitti: ↑heinä 31, 2021, 16.09 Eli siis kun suositellaan että hiilaria pitäisi saada vaikkapa 5g/painokilo (joissain suosituksissa jopa 10g/painokilo).

Ravitsemuskeskustelussa ihmisten omakohtaiset kokemukset ovat murentamassa tutkijoiden auktoriteettia. Tutkijat voivat kuitenkin saada äänensä paremmin kuuluviin, jos he ottavat huomioon muuttuneen viestintäympäristön, selviää Janne Huovilan väitöstutkimuksesta.

Runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio voi heikentää kognitiivista toimintaa, paljastaa uusi tutkimus.

Tutkimus tehtiin Oregonin yliopistossa ja se julkaistiin Neuroscience-tiedelehdessä.

Tutkimuksen mukaan rasva ja sokeri muuttavat ruuansulatuskanavan bakteerikantaa, mikä yhdistettiin kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen ja muistin heikkenemiseen.

Ruoka kiinnostaa. Eri ruokavaliotrendit nousevat vuorotellen suosioon ja ravitsemussuosituksia punnitaan tasaisin väliajoin. Samalla aktiiviset osallistujat pyörittävät sosiaalisessa mediassa omaa ravitsemusmaailmansa, jonka luomiseen kuka tahansa voi osallistua. Viime aikoina keskustelu ihmisen perustarpeesta, ravinnosta, on muuttunut jopa tietynlaiseksi fanatismiksi.

– Ruoka on tullut kauhean lähelle ihmistä ja luonut sellaisen ilmapiirin, että omat kokemukset ovat tärkeämpiä kuin se, mitä tiede sanoo, Helsingin yliopiston professori Mikael Fogelholm toteaa.

Tiettyjä ruokavalioita noudattavien kiihkeä suhtautuminen ravitsemuksellisiin kysymyksiin vertautuu Fogelholmin mielestä toisinaan jopa uskonnollisuuteen.

– Jos tutkija sanoo, ettei tästä asiasta ole näyttöä ja että tämä ei ole hyväksi, niin se koetaan suorastaan loukkauksena omaa identiteettiä kohtaan, Fogelholm lisää.