No, jos se ei kipuile, mikäpäs siinä sitten. Hyvinhän tuossa on tainnut käydä.

Noiden pienten luiden kanssa onkin yllättävän hankala arvioida vamman laatua ja täten hoitaa sitä oikein.

Tanglangin alkuaikoina venäytin sormeni useampaan kertaan. Jopa sellaisesta palautuminen voi kestää vuoden (!), kuten eräs toisenkin lajin harrastaja joskus Nääshallilla totesi, kun huomasimme olevamme kohtalotovereita. Sitten jos murtuman väärin itse diagnosoi sidekudosvammaksi, kuten minä, ei sormesta välttämättä enää tule entisen kaltaista. Onneksi tuo yksi sormi ei sinänsä ole mitenkään erilainen, eikä se vaivaa mitenkään, mutta lääkärin ja röntgenkuvien mukaan se on rustottunut.

Flammee, parantumisia!