Olipa mielenkiintoinen. Ja tuo arvelu logiikasta osuu varmaan oikeaan: historia ja sen toistumiseen valmistautuminen.

Ja onhan tuo geeneissämme muutenkin. Ihan parasta, mitä ylökoulun liikuntatunneilla voi tehdä, on kaupunkisota. Voi sitä poikasten riemua ja ilakointia...

Hmm, tuopa onkin muuten aika näppärä ratkaisu. Kun tosiaan se ongelma aloittelijoiden kanssa liian kovan tai liian pehmeän kontaktin kanssa on ihan aito ja vaikea. Jörgen Luttu on keksinyt (tai kopioinut) hyvän metodin, sanoisin.

Minusta tuollainen lajinomainen ja leikillinen tasapainotreeni tuon tason ryhmälle on hyvä ja mukava harjoite. Ei kamppaileminen aina ole niin haudanvakavaa.

JariMarjamaa kirjoitti: Sanoin vain mielipiteeni, että nuo lastenleikit voi mielestäni jättää sinne mihin ne kuuluu.

Meille lapsenmielisille aikuisille. 8-)

Olen joskus käyttänyt ihan X-hippaakin lämmittelynä liikkatunneilla. Kyllä sällit siitä ovat pitäneet. Se on huumorista kiinni. Itsensä liian vakavasti ottaminen johtaa ennenaikaiseen vanhenemiseen.

Tuo on aina vähän arpapeliä. Isossa ryhmässä nuo pelit, varsinkin joukkuepelit, voivat etäännyttää jonkun tai joitakin, mutta parhaassa tapauksessa ne luovat yhteishenkeä. Salihan on aina enemmän tai vähemmän pääopettajansa tai -valmentajansa näköinen.

Itse asiassa ihan lasten hippakin saattaa joskus olla ihan kivaa vaihtelua jopa aikuisille. Huumorilla pärjää muutenkin aika pitkälle. Totta kai myös käytettävissä oleva aika vaikuttaa. Tunnin harjoituksissa ei välttämättä kannata paljoa leikkiä vaan keskittyä itse asiaan. Silti sinäkin aikana voi luoda rentoa ja kannustavaa ilmapiiriä ilman leikkejä tai muita oheisharjoitteita.

Tarkoitin siis tätä ketjua.

Sääntöjen vastaisuudella tarkoitin tietenkin näiden pelien oikeita sääntöjä ja tarkemmin niitä sääntökohtia, joilla pyritään takaamaan pelaajien turvallisuus.

Jotakin tällaista pelattiin ainakin yhdellä leirillä. Pidin sitä vaarallisena. On aivan eri asia loukata nenänsä sparrissa kuin vaikka tulla taklatuksi puskista keskittyessään siihen palloon.

Ovathan kännipainitkin turvallisia - jos ne ovat. Niistäkään en erityisemmin välitä, kuten olen kyseisessä ketjussa kirjoittanut (nyt en puhelimella ylety etsimään sitä ketjua). Meitä on moneksi.

Sent from my 2013023 using Tapatalk

Olen samaa mieltä. Sama koskee mitä tahansa pallolajia, jossa yhtäkkiä saakin tehdä mitä tahansa mukaan lukien vastustajan sääntöjen vastainen fyysinen kontaktointi. Ilmeisesti noilla Helsingin Choy Lee Fut -porukoilla oli tapana leikkiä noilla tavoilla, koska ainoastaan heidän kauttaan törmäsin näihin Tanglangissa. Kylmiltäni en pysty kuvittelemaan mitään yhtä raivostuttavaa ja järjetöntä tapaa lämmitellä ennen varsinaisia lajiharjoituksia.

Miksi sitä palloa siinä edes tarvitaan? Tapellaan sitten kunnolla tai tehdään jotakin oikeasti hyödyllistä.

Kukkotappeluna minäkin tuon muistan. Mutta että oikein kilpalaji...

Tässä on muutamia monille tuttuja leikkejä.

[video][/video]

[video][/video]

[video][/video]

Kanava