Yhdysvaltalaista Breitbart-sivustoa on yleisesti arvioitu epäluotettavaksi, rasistiseksi, äärikansallismieliseksi ja valheelliseksi. Sivuston materiaalia on käytetty lähteenä ylioppilaskirjoitusten englannin kuullunymmärtämiskokeessa useita kertoja tällä vuosikymmenellä.

Kolehmainen arvioi, että kirjoitusvirheet johtuvat osin siitä, että suomea ei aina kirjoitetakaan niin kuin äännetään. Esimerkiksi niinpä-sana äännetään "niimpä" – ja siksi monet kirjoittavat virheellisesti "niimpä". Liitepartikkeli -pa on kuitenkin irrallinen osa, ja sen edellä n-kirjain sanan lopussa säilyy.

Kolehmaisen mukaan tavallisia virheitä ovat myös kirjoitusasut "sydämmen", "hyväsydämminen", "avoimmuus" ja "avaimmenperä". Sanan perusmuodon (esimerkiksi sydän) loppu-n muuttuu monissa taivutusmuodoissa ja johdoksissa m:ksi, mutta toista m:ää niihin ei kirjoiteta, vaikka siten usein äännetään. Oikein kirjoitetaan siis sydämen, hyväsydäminen, avoimuus ja avaimenperä.

M:n ja n:n vaihtelussa esiintyy myös päinvastaisia virheitä: "useinmiten", "suurinpana", "äärinmäistä".

– Syynä ei näissä voi olla korvan mukaan kirjoittaminen vaan pikemminkin sen vastustaminen, Kolehmainen kirjoittaa.

Sormet vilistävät näppäimillä. Tietokoneen ruudulle ilmestyy sarja komentoja.

#!/bin/sh

while [ 1 ]

do

logger -t DigabiOS

done

”Näin pilataan koko koulun ylioppilaskokeet”, Pete sanoo ja napsauttaa Enteriä.

”Abitti on toteutettu niin, ettei murtomenetelmiä voi estää. Pystyn helposti keksimään kymmeniä tapoja hyökätä järjestelmään sisään. Vain mielikuvitus on rajana.”

Pete avaa kolmannen läppärin.

”Tämä seuraava murtautumistapa on äärettömän tehokas ja yksinkertainen toteuttaa.”

Sähköisessä yo-kokeessa tietokoneetta on tarkoitus käyttää vain kirjoittamiseen. Kokeen alussa kokelas käynnistää läppärinsä opettajan antamalta Abitti-muistitikulta. Tikun pitäisi estää pääsy nettiin tai koneen omiin tiedostoihin.

Siis teoriassa.

Pete on viritellyt omaa konettaan niin, että se osaa kiertää Abitti-muistitikun. Tietokone käynnistyy nyt GRUB2-ohjelman avulla. Ulospäin kaikki näyttää normaalilta, mutta kokelas pääsee vapaasti katselemaan kovalevylle tallettamiaan lunttilappuja tai hakemaan netistä tietoa.

Tämä menetelmä lamauttaa myös mahdolliset sähköiset valvontaohjelmat. Vilpistä ei jää mitään jälkiä.

Pete kopioi Wikipediasta vastauksen kokeeseen. Se vie puoli minuuttia.

”Minulla voisi olla vaikka tiimi, joka valmistelee koevastauksia etänä.”

Peten mukaan Abittiin murtautuminen on helppoa, koska ylioppilaskoe tehdään oppilaiden omilla koneilla. Tietomurtoon tarvittava koodi voidaan asentaa koneelle kaikessa rauhassa kotona.

”Taitavimmat opiskelijat osaavat murtautua Sonyn tai muiden isojen toimijoiden järjestelmiin. Tällainen Abitti on heille nakkihommia”, Pete sanoo.

Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet suoritetaan syksyllä 2016. Tuolloin vuorossa ovat saksan lyhyt ja pitkä koe, maantiede ja filosofia. Viimeisenä, keväällä 2019, sähköistyvät matematiikan kokeet.

Koetilanteessa kokelaat käyttävät koulun tiloissa omaa päätettään, joka käynnistetään Digabi-käyttöjärjestelmään.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Vino vastustaa hallituksen aikeita kasvattaa ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakouluihin pääsemisessä.

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa linjataan ylioppilastutkinnon painoarvon lisäämisestä työurien pidentämisen nimissä. Vino ei pidä tätä oikeana keinona vaan vaatii ylioppilaskirjoitusten lakkauttamista.

Ylioppilastutkinnon arvostelua aletaan muuttaa keväästä 2014 lähtien vaikeana pidetyissä aineissa niin, että entistä suurempi osa kokelaista voisi niissä onnistua.

Pääsihteeri Kaisa Vähähyypän mukaan varmaa listaa valittavista aineista ei vielä ole. Esimerkiksi pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, ranska ja saksa ovat kokeita, joiden kirjoittajajoukko on varsin valikoitunut ja joista siksi on hankala saada hyviä arvosanoja.

Syksyllä 2013 lukio-opintonsa aloittavat lukiolaiset ovat valmistuessaan ensimmäisiä sähköisen ylioppilaskirjoituksen kirjoittajia.

Uudistus on hyväksytty, mutta sen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole valtiontalouden kehyksissä vuosille 2014–2017 varattu rahoitusta.

Kuntaliitto esittää, että valtio myöntää lukiokoulutuksen järjestäjille rahoitusta ylioppilaskirjoitusten oppimisympäristöjen rakentamista varten jo vuodesta 2014 alkaen.

Kolme abiturienttia narahti kännykän tuomisesta kokeeseen. He joutuvat uusimaan kaikki tänä keväänä kirjoittamansa oppiaineet.

Jotta ylioppilaskirjoitusten koearvostelu saataisiin mahdollisimman vertailukelpoiseksi, tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi, voisi sitä vielä kehittää tutkijoiden mukaan kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on, että luovutaan suhteellisesta arvioinnista kokonaan ja jaetaan arvosanat kaikilla koekerroilla täsmälleen samoja pisterajoja käyttäen. Toinen mahdollisuus on, että analysoidaan eri koekertojen välisten huomattavimpien poikkeamien syyt aineittain ja hienosäädetään nykyistä arvostelukäytäntöä.

Menestystä ylioppilaskirjoituksissa on perinteisesti mitattu Gaussin käyrällä. Se määrittelee, että ylioppilaslakkia havittelevista opiskelijoista viidelle prosentille annetaan paras arvosana ja viiden prosentin on tyytyminen huonoimpaan. Loput sijoittuvat sille välille, vaikka väkisin. Ylioppilaslautakunnan puheenjohtajan Patrik Scheininin mukaan Gaussin käyrä on väärä mittari ohjaamaan kokeiden arviointia.

- Gaussin käyrästä olisi pitänyt luopua jo kauan aikaa sitten. Se lakkasi olemasta hyvä peruste arvosanojen jakautumiselle siinä vaiheessa, kun siirryttiin aineiden valinnaisuuteen. Käyrä on helppo ratkaisu silloin, kun kaikki kirjoittavat samat aineet, mutta ne ajat ovat kaukana takanapäin, Scheinin painottaa.