Kotuksen sivuilla alkuperäksi on arveltu pilaamista tarkoittavaa sanaa.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&e ... word=patto
Tämä on selvästi @Anttin heiniä.
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 198 tulosta
- maalis 23, 2024, 10.57
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
- maalis 20, 2024, 08.24
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Vanhasta en tiedä, mutta Kielitoimiston sanakirjaan on lisätty 400 uutta sanaa. Alta voi testata itseään niiden tuntemisessa.
https://yle.fi/a/74-20079920
Sain 9/10, mutta se on niin, että bäkkärillä on kaksi merkitystä, joista kumpikin on tuossa kysymyksessä. Saattaa toki olla, että tämä haettu on vanhempaa perua. Tuossa oli pari muutakin jo minun nuoruudessani käytettyä sanaa.
Kehitys kehittyy!
https://yle.fi/a/74-20079920
Sain 9/10, mutta se on niin, että bäkkärillä on kaksi merkitystä, joista kumpikin on tuossa kysymyksessä. Saattaa toki olla, että tämä haettu on vanhempaa perua. Tuossa oli pari muutakin jo minun nuoruudessani käytettyä sanaa.
Kehitys kehittyy!
- helmi 9, 2024, 10.12
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Substantiivitauti ja jotkut suorat käännökset muista kielistä runnovat suomen kieltä. Tuossa yhteydessä käytin tuota esimerkkiä nimenomaan tämän ketjun tarkoitukseen liittyen. Omassa kielessäni, puhutussa tai kirjoitetussa, en koskaan sano "pitkällä tähtäyksellä". Voin sanoa vaikka "pidemmällä aikavälillä" tai jotakin muuta vastaavaa asiayhteyden mukaan.
Tuon väärän sanonnan velipuoli on vielä kierompi: pitkässä juoksussa. Jaahans...
Ottaa-verbiä käytetään suomessa varsinkin puhekielessä joskus vähän yksinkertaisesti ja muista kielistä suoraan kääntäen: ottaa suihku, ottaa bussi, ottaa kaista. Ei. Suihkussa käydään, bussilla mennään ja kaistaa vaihdetaan. RYHTIÄ!
- helmi 4, 2024, 14.30
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
- marras 18, 2023, 12.44
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Okei, minä olen peruskoulussa oppinut, että jokaisessa virkkeessä* on vähintään predikaatti. Puhekielessä tämä jää usein pois, mutta kirjoitetussa kielessä sellainen puhekielimäinen tapa voi aiheuttaa tulkintavaikeuksia (siinä kyseissä viestissä oli vähän muutakin ongelmallista).Antti kirjoitti: ↑marras 18, 2023, 11.35 Oikeaoppisesti predikaatti eli ”maine” on se, mitä subjektista eli ”aluksesta” sanotaan (eli predikoidaan). Tietty voi myös katsoa asiaa niin, että subjekti ja objetki ym. rakentuvat verbin ympärille, mutta ei sitä verbiä silloin predikaatiksi mielestäni kannata kutsua!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Predikaat ... seenjäsen)
*Tuossa Wkin artikkelissa sanotaan, että jokaisessa lauseessa on predikaatti, mutta onkohan näin?
- loka 26, 2023, 12.31
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Jep, "terve" liittyy terveyteen, kyllä, mutta pienen mutkan kautta, ja tämä mutka oli minulle entuudestaan tuntematon.
Tuosta Ylen artikkelista:
Tuosta Ylen artikkelista:
Tervehdyssana terve on kielentutkija Santeri Junttilan mielestä erityisen mielenkiintoinen. Sana merkitsee terveyttä, ja sitä sillä sanalla onkin haluttu toivottaa.
Junttilan mukaan on mahdollista, että terve on johdettu terva-sanasta.
– Hyvinvoivaa, vanhaa ihmistä kutsutaan tervaskannoksi. Terva pitää puun terveenä, ja tervaa on käytetty lääkkeenä jo pitkään.
- loka 26, 2023, 09.48
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Tiesittekö että moi-sana on satoja vuosia vanha ja tulee suomeen alasaksin kielestä? Suomessa on siis ilmeisesti keskiajallakin tervehditty sanomalla "Moi". Se yllätti että tervehdyssana "terve" ei liitykään terveyteen vaan tervaan tai puuhun.
https://yle.fi/a/74-20047468
Tuo tutkija Santeri Junttila on Face-kavereitani, koska hän muutama vuosi sitten vahingossa haki minut kaveriksi vaikka hänen piti hakea kaimani, joka on venäjän kielen tutkija. Juttelimme aiheesta mutta eipä kumpikaan nähnyt syytä tehdä mitään muuta
https://yle.fi/a/74-20047468
Tuo tutkija Santeri Junttila on Face-kavereitani, koska hän muutama vuosi sitten vahingossa haki minut kaveriksi vaikka hänen piti hakea kaimani, joka on venäjän kielen tutkija. Juttelimme aiheesta mutta eipä kumpikaan nähnyt syytä tehdä mitään muuta
- loka 24, 2023, 09.26
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Vaikka läheskään kaikkea en ole ymmärtänyt, onpa ollut todella hienoa keskustelua
- heinä 30, 2023, 10.34
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Kuulin jo vuosikymmeniä sitten, että nimen haltija saa itse päättää nimensä taivutuksesta, mutta vasta nyt muistin selvittää asiaa koneen äärellä. Ainahan tällaiset tulevat mieleen silloin, kun esimerkiksi ajaa autoa.
J. Korpela on tunnettu kielihuollon ystävä. Hänen kirjoituksiaan olen lukenut lukemattomat kerrat. Tämä oli silti ensimmäinen kerta, kun havaitsin rivien välissä tiettyä ärtyneisyyttä ja turhautumista. Jukallakin on asennetta, oikein
https://jkorpela.fi/kielenopas/8.4.html
Sinänsä aihe on ajankohtainen, koska pääministeri Petteri Orpon sukunimi taivutetaan noin kuten tein, vaikka yleissana orpo taipuisi muodossa orvon.
J. Korpela on tunnettu kielihuollon ystävä. Hänen kirjoituksiaan olen lukenut lukemattomat kerrat. Tämä oli silti ensimmäinen kerta, kun havaitsin rivien välissä tiettyä ärtyneisyyttä ja turhautumista. Jukallakin on asennetta, oikein
https://jkorpela.fi/kielenopas/8.4.html
Sinänsä aihe on ajankohtainen, koska pääministeri Petteri Orpon sukunimi taivutetaan noin kuten tein, vaikka yleissana orpo taipuisi muodossa orvon.
- heinä 16, 2023, 11.55
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Tuo poika ei paljoa jännitä.
Mutta kai se noin on. Tärkeintä lienee ymmärrettävyys. Esimerkiksi minulla verkkainen tarkoittaa päinvastaista kuin suurimmalle osalle teistä muista, mutta tiedostan sen, joten ymmärrän teitä kun käytätte sitä sanaa väärin.
"Näin nämä asiat koetaan."
Mutta kai se noin on. Tärkeintä lienee ymmärrettävyys. Esimerkiksi minulla verkkainen tarkoittaa päinvastaista kuin suurimmalle osalle teistä muista, mutta tiedostan sen, joten ymmärrän teitä kun käytätte sitä sanaa väärin.
- touko 22, 2023, 17.26
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Ihan sattumalta olen viime aikoina, vähän ennen kuin tämä ketju taas aktivoitui näiltä osin, miettinyt Turun ja Porin murteiden välisiä eroja. Nimittäin tämän kevään aikana olen useamman kerran hetkellisesti luullut Turun murretta Porin murteeksi - koska siinä on ollut jotakin niin tuttua. Ja sitten tuossa Kotuksen tekstissä näin ensimmäistä kertaa sanan prosodia, joka sytytti lampun päässäni.
@MikaM, en edelleenkään ihan ymmärrä, mitä varsinaisesti tarkoitat, koska kirjoitat niin lyhyesti (ylipäätään, mistä olen ennenkin maininnut sinulle). Porin ja Turun murteiden välillä on valtava ääntämisero, mutta kuten yllä kirjoitin, kuoren alla on selvästi jotakin samaakin. En ollut koskaan aiemmin elämässäni huomannut tätä kuin vasta nyt tänä keväänä. Lounaismurteilla on samoja elementtejä. Niin tai näin, se, miten tavallinen kielekäyttäjä eri murteita kuulee, voi poiketa niistä kriteereistä, joilla kielentutkijat eri murteita jaottelevat. Lienet yhtä mieltä siitä, ettei olisi minkään valtakunnan järkeä jaotella kaikki Suomen murrealueet erikseen yksittäisten kylienkin perusteella. Mutta koska kirjoitat niin lakonisesti, en edes tiedä onko tämä se, mitä yrität kertoa.
Onko tuossa jaottelussa jotakin vikaa murteiden tutkimisen kannalta vaiko vain sen kannalta, miten murre-eroja voi korvalla kuulla?
Koska mää oo nii vitu mukava jätkä, mä voi sit hei iha Kotukselt kysyy et millai asia o, ko ny ensi kerrot et mist se kenkä oikeesti puristaa eli et mitä mää ny sit niilt kysy. Sovitaaks sillai ni päästää eteenpäi?
@MikaM, en edelleenkään ihan ymmärrä, mitä varsinaisesti tarkoitat, koska kirjoitat niin lyhyesti (ylipäätään, mistä olen ennenkin maininnut sinulle). Porin ja Turun murteiden välillä on valtava ääntämisero, mutta kuten yllä kirjoitin, kuoren alla on selvästi jotakin samaakin. En ollut koskaan aiemmin elämässäni huomannut tätä kuin vasta nyt tänä keväänä. Lounaismurteilla on samoja elementtejä. Niin tai näin, se, miten tavallinen kielekäyttäjä eri murteita kuulee, voi poiketa niistä kriteereistä, joilla kielentutkijat eri murteita jaottelevat. Lienet yhtä mieltä siitä, ettei olisi minkään valtakunnan järkeä jaotella kaikki Suomen murrealueet erikseen yksittäisten kylienkin perusteella. Mutta koska kirjoitat niin lakonisesti, en edes tiedä onko tämä se, mitä yrität kertoa.
Onko tuossa jaottelussa jotakin vikaa murteiden tutkimisen kannalta vaiko vain sen kannalta, miten murre-eroja voi korvalla kuulla?
Koska mää oo nii vitu mukava jätkä, mä voi sit hei iha Kotukselt kysyy et millai asia o, ko ny ensi kerrot et mist se kenkä oikeesti puristaa eli et mitä mää ny sit niilt kysy. Sovitaaks sillai ni päästää eteenpäi?
- touko 22, 2023, 13.14
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Närpiön Kraft on futisjunnuvuosilta tuttu. Muuta en Närpiöstä tiedä, mutta sen tiedän, että tuollainen muutaman sanan virke on hyvin kryptinen.
Mutta mitä siis ihan tarkemmin ottaen yrität kertoa? Onko tuossa murrejaottelussa sinun mielestäsi jokin ongelma, koska Pohjanmaan rannikkoseudun eri kylissä puhutaan ruotsia eri tavoin?
Mielestäni Antti kirjoitti oikein hyvin, mihin tuo murrejaottelu perustuu.
Mutta mitä siis ihan tarkemmin ottaen yrität kertoa? Onko tuossa murrejaottelussa sinun mielestäsi jokin ongelma, koska Pohjanmaan rannikkoseudun eri kylissä puhutaan ruotsia eri tavoin?
Mielestäni Antti kirjoitti oikein hyvin, mihin tuo murrejaottelu perustuu.
- touko 19, 2023, 09.46
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Mitä ratkaisua siis ehdotat?
Puhutaanko näissä kylissä sellaista kieltä, jota muissa kylissä ei ymmärretä? Tarkemmin ottaen tämä tarkoittaisi varmaankin enemmän yksittäisiä mutta keskeisiä sanoja tai sanontoja. Pitääkö näiden kyläläisten puhua eri tavalla muiden kanssa kuin keskenään?
Puhutaanko näissä kylissä sellaista kieltä, jota muissa kylissä ei ymmärretä? Tarkemmin ottaen tämä tarkoittaisi varmaankin enemmän yksittäisiä mutta keskeisiä sanoja tai sanontoja. Pitääkö näiden kyläläisten puhua eri tavalla muiden kanssa kuin keskenään?
- touko 18, 2023, 19.10
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935
Kieli(kn)oppia
Äännehistoria on siinä jaottelussa yksi tekijä.
https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteetPerinteisen murrejaon perustana on äännehistoria. Murrerajat on määritelty eri äännepiirteiden levinneisyysrajojen mukaisesti.
Murrejaottelussa on hyödynnetty myös asutushistoriallista tietoa. Nykyisin murteet toisaalta tasoittuvat, toisaalta säilyvät paikallisen identiteetin vahvistajina.
Myös prosodia on olennainen osa murteita. Prosodia voi muuttua nopeasti mutta säilyä joltakin osin murteellisena, vaikka puhuja tietoisesti pyrkisikin yleiskieliseen puhetapaan.
- touko 18, 2023, 14.19
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Kieli(kn)oppia
- Vastaukset: 907
- Luettu: 49935