Tässä päästään taas pykälä taaksepäin tuohon Jussin viestiin. Kilpailijat ynnä muut ovat näyttönsä jo antaneet ja vyökoe on täysin turha ja ylimääräinen. Jos taas vöitä myönnetään jollain muulla perusteella, vyökokeet eivät vaikuta riittävältä tavalta arvioida asiaa.

Violetti kuulostaa vähän nössöltä. Purppura on paljon mahtipontisempi, vaikka eivät ne aivan synonyymeja taida ollakaan. Violetti taitaa kyllä olla lähempänä totuutta, jos vöitä katsoo.

Toisaalta:

wikipedia kirjoitti: Kansankielessä violettia on kutsuttu myös gretliiniksi, retliiniksi ja kretuliiniksi.

Taidan jatkossa puhua kretuliinivyöstä.

Juu, jos pidemmän päälle tosiaan saat yhteensä 3-4 treeniä viikossa Aedman ja Saaren kanssa, niin tilannehan on aivan toinen. Nämä siis harjoittelun ytimenä ja verkkojutut ja Monnarin nujut siihen plussana päälle. Tähän asti touhusta vaan on välittynyt aika toisenlainen kuva, mutta hienoa, jos olen väärässä.

Juu, toki alueen/kaupungin ensimmäiset harrastajat joutuvat käymään tällaisen tien, kun parempaa ei ole tarjolla.
Sinullakin on tuossa kuitenkin aika monta muuttujaa listattuna, jotka ainakin foorumikirjoittelun perusteella tuntuvat Hannulta puuttuvan.

Harrastajamäärien ja lajin kasvaessa vyökriteerit ovat varmasti muuttuneet siitä, mitä ne olivat vaikka 10 vuotta sitten. Tämä ei tietenkään ole huono asia, mutta ainakin aikaisemmin purppura on yleensä ollut jo sellainen vyöarvo, että sitä ei tällaisella treenillä ja säätämisellä olisi ollut mahdollisuutta saada. Aika monella harrastajalla eteneminen on jäänyt siniseen, vaikka nujuamassa on käyty vuosia.
En tietenkään toivo, että Hannu ei kehittyisi lajissa ja saavuttaisi vyöarvoja, mutta todella toivon, että vyöjärjestelmä ei ole muuttunut niin paljoa, että vöitä voisi saada satunnaisella ohjatulla harjoittelulla ja youtube-videoilla, oli tämän tukena miten paljon oman epämääräisen painiskeluryhmän treenivuosia tahansa.

HannuL kirjoitti: Minä käyn päivällä painimassa ja illalla kun ehdin Martinin ohjaamissa harjoituksissa. Voi olla, että käyn vilkaisemassa jonkun muunkin vetämiä, sillä samainen hevosmies kertoi, että ne ovat nykyisin ihan hyviä.

En minä ainakaan tästä voi ymmärtää muuten, kuin että nyt saatat käydä vilkaisemassa, kun olet saanut tietoosi, että harjoitukset ovatkin ihan hyviä. Jos tämä herättää kiinnostuksen käydä katsomassa, niin ei kai se voi tarkoittaa muuta, kuin että aikaisemmin harjoitukset eivät mielestäsi olleet hyviä.

No kyllähän se, että harkitset paluuta muidenkin kuin Aedman harjoituksiin, koska ne ovat kuulemma "nykyisi ihan hyviä", tarkoittaa suomeksi sitä, että aikaisemmin ne ovat mielestäsi olleet jotain muuta kuin ihan hyviä. Jos ei huonoja, niin mitä sitten?

Ja juu, matka vei Kuopion kautta Savonlinnaan. Myös minun mielestäni on harmillista, että piti muuttaa. Erityisesti harjoittelun kannalta.

HannuL kirjoitti: Jotta itse uskoisin kirjoittaneeni sellaista, voisiko joku kaivaa sellaisen lainauksen, jossa minä kirjoitan, että minä opetan ja vielä BJJ:tä.

Vaikka sanotkin ettet ole vielä opettanut, vedät tai ylläpidät treeniryhmää ja kirjoitit lisäksi:

HannuL kirjoitti: Olen aikaisemminkin opetellut uusia lajeja ikään kuin opettamalla niitä - esimerkiksi laskettelun opin niin, että menin varsin aikaisin ohjaajakoulutukseen ja aloitin myös opettamisen.

HannuL kirjoitti: Kysymykseen eikö kannattaisi ensin opetella laji, vastaan, että minun ei kannata. On kiinnostavampaa miettiä mistä laji rakentuu ja miten sitä mahdollisesti voisi oppia. Olen kääntänyt opettamisen palvelemaan omaa oppimistani.

Anteeksi ilmeisen huono sisälukutaitoni, mutta jotenkin tästä välittyy, että opetat sittenkin tai ainakin kovasti suunnittelet opettavasi.

Itse ainakin pitäisin kommenttejasi Fight Clubin harjoituksista aika loukkaavina, jos vielä treenaisin siellä. Aloitin itsekin treenien vetämisen clubilla ehkä 6-7 vuotta sitten, en siksi että olisin ollut jotenkin hyvä siihen, vaan aina ei siihen aikaan ollut parempaakaan tarjolla. Nyt Jyväskylässä on parempaa tarjolla, joten opettaminen suhteellisen vähäisellä lajikokemuksella ei ole tarpeellista.

No tuossahan aikaisemmin nimenomaan sanot oppivasi opettamalla ja kerrot ohjaajakursseista ym.
Nyt et sitten opetakaan?

Valkoisessa vyössä ei ole mitään kiusallista. Monta muuta kiusallista asiaa tässä tuntuu olevan, kuten ehkä aika monen reaktiosta asiaan saatat huomata.

Toki voitte käydä Monnarilla nujuamassa/painimassa/höntsäämässä, mutta mitä tekemistä sillä sitten on brasilialaisen jiu jitsun kanssa ja miksi siihen pitää väkisin yrittää saada jokin vyöarvo?

Enkä edelleenkään ymmärrä, mitä vikaa Fight Clubin vyökriteereissä on, kun kerran koko ajan väität, että ne eivät sovi sinulle? Nähdäkseni nämä vyökriteerit ovat niinkin mystiset, kuin että pitää käydä harjoituksissa ja kehittyä bjj:ssa.

sinappi kirjoitti:

Andy kirjoitti: Vaikeinta minun on tässä kuviossa ymmärtää sitä että ruvetaan opettamaan lajia valkoisella vyöllä vaikka saatavilla on myös mustavöisten opetusta.

Minä en myöskään ymmärrä, miksi kukaan menisi harjoittelemaan tuollaiseen valkovyön vetämään harjoitusryhmään, jos lajin osaajiakin on lähimailla.

Tätä minä yritinkin kommentoida ilkeän provosoivassa känniviestissäni. Vaikka opettaminen toimisikin hyvänä tapana oppia lajia, kuten Hannu arvelee, on se oppilaiden ja muun porukan kannalta kusetusta. Väkisinkin tulee mieleen, että tällaiseen opetukseen osallistujat eivät tiedä paremmasta, eivätkä pahimmassa tapauksessa tule ikinä tietämäänkään. Monesti on tullut todistettua, miten vähän treenaamattomat ihmiset mattokamppailusta ymmärtävät. Ilman kokemusta aloittelija ei välttämättä erota hyvää opetusta huonosta, eikä huomaa, jos homma ei menekään kuten pitäisi.

Olen kyllä siinä samaa mieltä, että opettaminen ja treenien vetäminen on monellakin tapaa opettavaa ja kehittävää, mutta aika pitkä matka pitää kulkea, että nämä harjoitukset ovat hyödyllisiä myös muille.

Ehdottomasti kannattaa käydä tilaisuuden tullen painimassa judokoiden kanssa ja muidenkin eri mytistäjien kanssa, mutta jos brassia haluaa oppia, kannattaisi ennen kaikkea käydä pääasiassa harjoittelemassa mahdollisimman hyvässä bjj-seurassa.

Lista suomalaisista mustista vöistä löytyy bjj-liiton sivuilta.

Vyökokeet tulivat käyttöön ennen polarin perustamista ja tätä kautta periytyivät uuteen tiimiin. Ennen polaria ei ainakaan ylempiä vöitä suomalaiset tietyissä seuroissa tainneet myöntää, vaan mestari saapui Brasiliasta pitämään kokeet. Kommenttinki ei ehkä koskenutkaan niinkään polarin käytäntöjä.

Polarin pääjehut ovat tietenkin paljon kokeneempia ja pätevämpiä lajissa kuin esim. minä, joten kaipa vyökeissa voi jotain hyvää ollakin, vaikka minä en niitä ymmärrä.

Kutsukäytäntö vyökokeikisiin on tietenkin tuolla tavalla toimiva systeemi, mutta miten joku on katsonut esimerkiksi sinun olevan valmis vyökokeeseen, jos olet polarin harjoituksissa käynyt tähän mennessä sen yhden kerran? Tämä tietenkin ottamatta kantaa siihen, oletko valmis vai et, sillä sitä minä en voi tietää eikä se ole tietenkään minun asia sanoakaan.

Mistäs tuo 20 tulee? Onhan noinkin kovilla kriteereillä Suomessa jo yli 80 hyvää jujiteiroa.

Asiasta kolmanteen, en tiedä tarkalleen miten vyökokeet käytännössä toimivat, mutta itse en pidä niitä tässä lajissa kovin hyvänä systeeminä.
Muistankohan väärin, että vyökokeita alettiin Suomessakin pitämään suhteellisen vähän aikaa sitten. Ilkeämieliset voisivat ajatella, että vyökokeilla varmistettiin brasilialaisten kokeiden pitäjien kutsuminen säännöllisille vierailuille siinä vaiheessa, kun Suomessa alkoi olemaan jo omia mustia vöitä. Voin toki olla pahasti väärässäkin. Vyökokeet ovat joka tapauksessa vähemmistössä suomalaisissa seuroissa.
Oman seuran harrastajille pidetyissä vyökokeissa ongelmana on, että vetäjät tietävät jo etukäteen kuka vyön ansaitsee ja koe on vain turha muodollisuus. Toki mahdollisesti myös hyvä mahdollisuus rahastukseen.
Jos kokelas taas voi tulla kokeeseen jostain muualta, minua ainakin epäilyttää miten vyöhön vaadittava osaaminen oikeasti varmistetaan ja katsotaan? Pelkkä tekniikkalistan temppujen mekaaninen osaaminen ei mielestäni riitä.

Voi toki olla, että en vain tiedä vyökoekäytännöistä tarpeeksi ja omat epäilevät mielipiteeni ovat vääriä.

Oli varmasti provosoivaa, en kiellä sitä, mutta se ei ollut itsetarkoitus.

Tuolla katajutulla tarkoitin lähinnä sitä, että en usko että lajia voi oikeasti oppia toistamalla esimerkiksi kirjoista tai videolta liikkeitä mekaanisina suorituksina, en tarkoittanut viitata sillä Martiniin ollenkaan. Tämä nyt ei muuten tähän edes liity mitenkään välttämättä, mutta jos yrittää opetella lajia omassa porukassaan ilman opetusta, mistä muualta haet sisältöä kuin opetusvideoista ja/tai teksteistä? Näistä oppiminen ei lajiosaamisen alkupuolella ole kovin tehokasta, varsinkaan verrattuna esim. Fight Clubin treeneihin.
Martin on tietenkin tuttu opettaja ja loistava sellainen, myös omasta mielestäni yksi parhaista tähän asti vastaantulleista. Se ei liittynyt tähän mitenkään.

Toki jokainen saa tehdä juuri niin kuin lystää, mutta jos vähäisellä lajikokemuksella yrittää keksiä pyörää uudestaan tai muutoin toimii totuttujen mallien vastaisesti, tietenkin se herättää ihmetystä ja yllättäen keskustelupalstalla keskustelua.

Kiellettyähän se ei ole ja jos koet saavasi tällä haluamasi, niin anna mennä vaan, mutta kannattaa ehkä varautua siihen, että kaikki eivät tätä tietä ymmärrä.

Tarkoitus ei varsinaisesti ollut provosoida.

Itse näen että vyöt tulevat osaamisen myötä. Osaamista ja oppia olisi tarjolla, miksi siis mennä hanuri edellä puuhun?
Henkilökohtaisesti en ymmärrä ollenkan, että jos vyö tulee lajiosaamisen myötä, mitä virkaa erikoisjärjestelyillä ja kaiken maailman kikkailuilla hankitulla vyöllä edes on?
Työstä ja akateemisesta maailmasta hankitulla osaamisella sinulla voi mahdollisesti olla valmentamiseen tai seuratoimintaan paljonkin annettavaa, mutta lajiosaamista ne eivät lisää. Siihen ei auta kuin nöyrtyminen ja harjoittelu sellaisten opissa, jotka tämän tien ovat jo käyneet.
Tämä on toki vain minun mielipiteeni ja ongelmani ymmärtää tätä kuvioa.