Jos nyt yhtään ymmärrän näitä Hannun haastekisoja, niin erilaiset tilannedrillit ym tehtäväharjoitukset voivat varmasti olla loistavia harjoituksia tai lämmittelyjuttuja, mutta ainakin minun on vaikea ymmärtää, että miten ja miksi niistä saa tai pitäisi saada muuten kuin omien harjoitusten sisäisiä kisailuja. Ei kai kukaan lähde vartavasten kisamatkalle ottamaan vähän lukkopainia ja väliin mongoolipainia tai mitä nämä kisailut nyt ikinä sitten ovatkaan. Etenkin 14-18 -vuotiaat ovat mielestäni jo siinä iässä, että kilpaileminen voi ja kannattaa olla jo pelkästään oikeilla säännöillä. Myös lukkopainijoiden kilpaileminen olympiatyylien kisoissa on kaunis ajatus, mutta veikkaan, että tässä 14-18 -vuotiaiden lukkopainiryhmässä aloittaneella kisakokemukset esim. krekopainikisoista jäisivät aika kauas liikunnan riemusta.

Junnutoiminta itsessään on oikein hieno ajatus ja sitä onkin ehkä vielä liian vähän Suomessa, vaikka suunta on selvästi parempaan päin. Äkkiseltään tosin tuntuu, että tässäkin kannattaisi kulkea jo valmiita polkuja, eikä lähteä väkisin raivaamaan uusia, varsinkaan kun ei ole mikään pakko. Tietenkin kehitettävää löytyy varmasti aina, mutta uskoisin, että parempaan lopputulokseen pääsee aloittamalla jo valmiista systeemeistä ja etenemällä niistä pienin askelin haluttuun suuntaan sen sijaan, että harppaa aivan tuntemattomiin vesiin ilman aikaisempaa pohjaa.

Onko tässä nyt jonkin sortin kommunikaatio-ongelma vai trollaako Hannu aivan tahallaan?
Tietenkin harjoituksissa voidaan tehdä vaikka mitä harjoitteita ja drillejä. Välillä tunnut puhuvan seurojenvälisistä mongoolipainikisoista ja välillä oman seuran lämmittelyharjoittelusta.

Matalan kynnyksen kilpailut heti alusta alkaen ovat hyvä idea, mutta nämäkin kannattaisi käydä valmiilla kisasäännöillä, eikä millään drilleillä ja muilla erikoisuuksilla. Rentoja kisoja opettelumielessä oman seuran sisällä, naapuriseuran kanssa yhteistyössä ja siitä hiljalleen laajempina ja totisempina, jos siltä tuntuu.

Mä olen edelleen sitä mieltä, että se, mitä yleensä lukkopainilla tarkoitetaan, on bjj:a. Voihan sitä silti painia nyt vaikka mongoolipainilähtöisesti lukkojen kanssa ja sanoa sitä lukkopainiksi, eikä siinä kyse ole enää jiu jitsusta. En tosin usko, että kovin moni kutsuisi sitä lukkopainiksikaan.
Tämä Hannun projekti hämmentää kyllä kovasti. Miksi pitää keksiä pyörää uusiksi kilpailusäännöistä ja kaikesta lähtien?

Voisin veikata yhteistyön vähyyden johtuvan nimenomaan olympiastatuksesta ja perinteistä. Ja siitä, että lukkopainijat voivat saada paljonkin hyötyä perinteisemmistä painitreeneistä, kun taas olympiapainijoiden lukkopainista saama hyöty on varsin vähäistä.

Näin voi olla ja ajan kanssa käydä, mutta ainakin toistaiseksi eriytyminen on mielestäni ollut vähäistä.

Andy kirjoitti:

Antti K kirjoitti:mutta jos haluaa nähdä lajin olevan enemmän kuin pelkät kisasäännöt, niin ei se laji silti sieltä taustalta vaihdu.

Tässä ajatustavassa ongelmaksi tulee ne ihmiset, jotka harrastavat lukkopainia ja kilpailevat siinä olematta missään tekemisissä (puku-)BJJ:n kanssa. Heitä on koko ajan enemmän ja minusta heitä on hyvin vaikea identifioida jiujitsukoiksi.

Itse olen tässä lukkopainilla tarkoittanut kaikkia sääntövariantteja: ADCC, IBJJF-nogi, EBI, NAGA jne. Näistä tietysti nogi on hieman oma juttunsa ja selvästi muita kiinteämmässä yhteydessä BJJ:uun.

Tuo on totta, että on porukoita, jotka treenaavat kuten sanoit, ja heille on varmaan turha väittää touhun olevan jiujitsua. Ja saahan touhua kutsua miksi huvittaa, mutta minun on silti vaikea kuvitella treenien sisällön poikkeavan olennaisesti mitenkään (nogi) bjj-treenien sisällöstä, joten itse näen lajin samaksi.

On tietysti vaikea määritellä mikä kuuluu brassiin ja mikä johonkin muuhun, kun tekniikoita on omaksuttu lajiin kaikista soveltuvista suunnista ja touhu kehittyy ja muuttuu koko ajan. Silti kaikissa isommissa tietämissäni lukkopainisäännöissä otteluiden tavoitteet ja pisteytykset ja sitä kautta tekniikat ja taktiikat tulevat brassista. Sääntökohtaiset erot ja puku tai puvuttomuus aiheuttavat mielestäni lähinnä hienosäätöä.

En tiedä tarpeeksi esim. luta livren ja vanhojen painitouhujen merkityksestä tai vaikutuksesta, joka on historiallisen kehityksen kannalta varmasti merkittävä, mutta vaikuttaako se oikeasti tämänpäivän lajijakoon?

Mitä tässä keskustelussa oikeastaan tarkoitetaan lukkopainilla? Kaikkea lopetushakuista painia vai esim. tiettyjä kilpailuja/kisaorganisaatioita kuten ADCC, IBJJF nogi, EBI ym?

Itse olen usein ymmärtänyt, että lukkopainista puhuttaessa puhutaan ADCC-säännöistä/-kisoista. Viime vuosina on toki tullut paljon muitakin enemmän tai vähemmän merkittäviä ja näkyviä organisaatioita ja tapahtumia. Itse näen nämä kuitenkin nimenomaan eri kisaorganisaatioina ja -sääntöinä, enkä niinkään eri lajeina. ADCC esim on syntynyt ymmärtääkseni nimenomaan BJJ:n lähtökohdista, vaikka muitakin lajeja/tyylejä kisoissa nähdään. Pääosin näyttäisi kuitenkin, että kisoissa otellaan ja pärjätään brassilla.

Voi hyvin olla, että ajan kanssa nähdään vähemmän pukutreenitaustaisia menestyjiä adcc-, nogi- ym. turnauksissa. Tason noustessa harjoittelun tuleekin olla entistä spesifimpää ja tiettyihin kisasääntöihin entistä keskittyneempää, mutta jos haluaa nähdä lajin olevan enemmän kuin pelkät kisasäännöt, niin ei se laji silti sieltä taustalta vaihdu.

Vanhakankea kirjoitti:Lukkopaini on oma lajinsa, jossa on yhteneväisyyksiä olympiapainiin ja bjj:hin.

Näin jiujitsu-miehen näkökulmasta se, mitä yleensä lukkopainilla tarkoiteaan, on puhtaasti brassia.

Vaikka muitakin lähtökohtia varmasti löytyy, kuten esimerkiksi catch-paini, mutta aika pienessä vähmmistössä ne taitaa olla.

Toki yhteneväisyyksiä on moniin nujuamisiin, esim olympiapaineihin, mutta jiu jitsulta se silti näyttää, jos lukkopainikisoja katsoo.

Toki puvun puuttuminen ja esim vapaammat jalkalukkosäännöt vaikuttavat enemmän tai vähemmän kisatekniikoihin ja -taktiikoihin, mutta ainakaan minun mielestä se ei silti muuta lajia toiseksi.

Ja vaikka jonkun verran löytyykin seuroja, joissa treenataan nimenomaan lukkopainia eikä brassia, niin ainakin minun on vaikea kuvitella miten harjoiteltava laji olisi mitenkään erilaisia kuin bjj-seuran nogi-treeneissä. Laji on sama, haluaisi sitä sitten sanoa brassiksi, lukkopainiksi tai muuksi hojohojoksi.