Eelis Paukku on tehnyt hyvän blogitekstin tästä aiheesta. Eli jos pummilla joku menee alueelle, niin järjestyksenvalvojan poisto-oikeus ei suoraan toteudu.

Kysymys on silloin petoksesta, ja se on vankeusuhkainen rikos -> kiinniotto-oikeus on. Mutta kiinniotto-oikeus ei anna poisto-oikeutta. Sen verran voi pelata, että järjestyksenvalvoja voi ehdottaa sille pummilla alueelle tulleelle, että joko tehdään kiinniotto ja poliisi paikalle, tai nätisti pois alueelta.

Tilanne on eri, jos esim nähdään aidan yli hyppääminen ja saadaan verekseltä kiinni pummilla sisään yrittävä, niin silloin se on pääsyn estämistä (ei poistamista), jolloin virtaa riittää kiistattomasti toimia.

https://www.kpflaki.com/post/alueella-l ... tos-vai-ei

Mjölnirin vastaukseen semmoinen pilkun lempiminen, että joo kyllä noin, m u t t a...

Mutta kun pääsyn eväyksen ja poistamisen pykälät on eri. Minun mielestä pitäisi olla samat (vartijoilla on, jv:llä ei), mutta kun laki on kirjoitettu niinkuin se on.

Pääsyn ehtona kyllä voi olla kuvaamisen kielto, mutta poistopykälästä ei oikein löydy "virtaa" poistamiseen vaikka rikkoisi sisään päästyään pääsyn ehtoja. Tai ainakaan ei löydy suoraan sellaista selvää pykälää, joka antaisi oikeuden käyttää voimakeinoja tällaisessa tilanteessa.

Minusta pitäisi löytyä, mutta kun ei löydy :/

En minäkään ole törmännyt vakaaseen asiantuntijalausuntoon tässä valokuvaus-asiassa, mutta yksi sivistynyt arvaus on tällainen:

Perustuslaki turvaa sananvapauden (PL 2:12) ja osana sanavapautta on oikeus vastaaottaa tietoja, eli esimerkiksi valokuvata. Näin ollen valokuvaaminen on aina lähtökohtaisesti sallittua (julkaiseminen on tosiaan eri juttu).

Oikeastaan ainoa, mikä rajaa oikeutta valokuvata, on rikoslain pykälä salakatselusta, joka kieltää oikeudettoman kuvaamasta kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä, tai yleisöltä suljetussa, julkisrauhassa tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten.

Toisinsanoen joo voi kieltää ravintolassa valokuvaamisen, mutta se on juridisesti lähinnä vain kaunis pyyntö. Toki järjestyksenvalvoja voi puuttua kuvaamiseen häiriöperusteisesti, eli jos joku kuvaa niin että siitä aiheutuu oikeaa häiriötä, niin sitten LYTP:n 42 § kolmoskohdan mukaan voi toimia.

Portsari voi siis poistaa tyypin joka häiritsee järjestystä kuvaamisellaan. Toki ensisijaisesti neuvoin ja kehoituksin puututaan kuvaamiseen, eli pyydetään sovinnollisuutta edistäen kuvaajaa lopettamaan häiritsevän kuvaamisen vaihtoehtona sille, että kuvaaja poistetaan ravintolasta. Voi toki ehdottaa myös, että vie kameran narikkaan tms.

Joo ja siihen kameraan järjestyksenvalvojalla ei ole mitään oikeutta koskea tutkiakseen/poistaakseen kuvia. Poliisilla se on joissain tapauksissa, mutta yksityisellä puolella ei ole.

Kuvien julkaiseminen on tosiaan eri asia kuten mainittu; julkaisemista rajoittaa lähinnä yksityisyyden suoja ja kunnianloukkauspykälät.

Erilaisissa isoimmissa tapahtumissa ja konserteissa taas kyllä rajoitetaaan ammattimaista kuvaamista. Yleensä tapahtuman infossa mainitaan kielletyiksi esineiksi järjestelmäkamerat, toisinsanoen turvallisuustarkistuksessa puututaan kaikkiin niihin kameroihin, jotka voidaan mieltää ammattimaiseen kuvaamiseen soveltuviksi.

Monen monta sanamuotoa olen nähnyt, mutta tämä Blockfestin on ehkä yksi asiaa parhaiten selventävistä:

Blockfest info kirjoitti:Voit tuoda alueelle kännykän, pienen automaattikameran tai Go Pron. Järjestelmäkamerat, videokamerat, ääninauhurit ja selfietikut eivät puolestaan ole sallittuja.

Eli sallitaan kaikki, jotka ovat selvästi henkilökohtaista kuvaamista. Järjestelmäkamerat ja videokamerat liittyvät ammattimaiseen toimimiseen, kuten ääninauhuritkin. Selfietikut taas ovat turvallisuuskysymys siinä missä mikä tahansa pitkähkö keppi tms. Sillä kun voi tahattomastikin aiheuttaa vaaraa väkijoukossa.

Ammattimaista tallentamista ei ole kuitenkaan täysin kielletty, vaan sitä rajataan niin, että median edustajille myönnetään erikseen asianmukaiset luvat. Mutta mutta juurihan edellisessä viestissä kerroin, että niin Yhdenvertaisuus- kuin Rikoslakikin kieltää asettamasta ketään eri asemaan ammattinsa perustella - WTF taas!

No nyt astuukin peliin Tekijänoikeuslaki ja sen 2 § ja 45 §. Ja luitte pykälät myös aivan oikein: ne eivät mitenkään eroittele ammattimaista toimintaa, vaan pykälät koskevat kaikkia kansalaisia. Paitsi että neljävitosen pykälässä lienevät ne maagiset taikasanat "esittäjän suostumus".

Kun tekijänoikeuslainsäädäntöön liitetään mukaan liitetään vielä artistin juristien näkemykset asiasta, niin siinähän kuvaat jos uskallat!

Eli esittäjä voi halutessaan sallia tallennuksen henkilökohtaiseen käyttöön, leviävät ne tallenteet someen tai eivät, mutta ammattimaiseen toimintaan hän voi tuon 45 § perusteella laittaa rajoitteita. Kuten kuvauslupa ja se, että milloin media saa kuvata suoraan lavan edessä, milloin backstagella jne.

Ja se, että esittäjä voi asettaa henkilöitä ammattimaisuuden perusteella eri asemaan, rikkomatta syrjintäpykäliä, johtuu taas... niin mistä? No mitä oletettavimin siitä Tekijänoikeuslain 2 §:stä: tekijänoikeus tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksen kappaleen valmistamisesta - ja kuvaaminen/äänittäminen on siis tämmöistä kappaleen valmistamista. Hupsista vaan meiltä löytyikin lainsäädännöstä pykälä, joka asettuu syrjintäpykälien yläpuolelle!

No eis vaan. Eiköhän jostain kohtaa lainsäädäntöä löydy peruste sillekin, että toimiiko joku ansiotarkoituksessa vai jakaako kännykällä otettua videopätkää ilmaiseksi somessa jakaakseen fiiliksiään. Tai jotain.

Tämä tekijänoikeuslainsäädäntö tulkintoineen ja mahdolilisine ristiriitoineen perusoikeuksien kanssa on semmoinen pettävä hetteikkö, että minä ainakin nostan kädet pystyyn ja ilmoitan täten julkisesti, että kaikki asiasta lausumani on vain harhailevaa ajatuksenvirtaa ilman mitään oikeudellista painoarvoa. Jos hyvä säkä on käynyt, niin saatan olla jopa oikeassakin - kun tunnetusti joskus se sokeakin kana jyvän löytää.

Totte kirjoitti:Valitsemalla pelkästään ei-valokuvaavia asiakkaita ei kai voi millään täyttää syrjimisen tunnusmerkkejä?

Joo ei rikota varsinaisesti mitään syrjintäpykäliä (kuten Rikoslain 11 luvun 11 §), mutta mutta...

Tilanne ei nimittäin välttämättä ole niin helppo. Nimittäin kuvaaminen liittyy sellaiseen perusoikeuteen kuin sananvapaus, nimittäin mitenkäs käytät sananvapautta jos et ensin hanki tietoa. Valokuvaaminen on yksi tapa hankkia tietoa, ja valokuvien julkaiseminen on yksi tapa käyttää sananvapautta. Toisaalta valokuvaamisessa ei liikuta sananvapauden ydinalueella, mutta kuitenkin. Nimittäin kun ollaan oikeusvaltiossa, niin pitäisi olla jokin peruste kieltää ihmisiltä heidän perusoikeuksia.

Syrjinnästä ei voine olla kysymys silloin, kun henkilöllä on mahdollista vaikuttaa omalla käyttäytymisellään asiaan: valokuvaan = en pääse sisään. En valokuvaa = pääsen sisään. Jos taas toimittajia ei päästetä sisään sillä perusteella, että tämä ottaa valokuvia, niin kysymys voi olla toimittajan ammattiin perustuvasta syrjinnästä. Mutta jos pääsy estetään kaikilta muiltakin valokuvaavilta, niin sitten ei ainakaan ole niin selvästä syrjinnästä kysymys. Eikä myöskään kysymys ole siitä, etteikö palveltaisi jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla, koska kielto ei rajoita esim ravintolassa asiointia. Taidenäyttely voikin olla sitten ihan eri asia...

Jos nyt keskitytään kuitenkin vain ravintola-ympäristöön, niin ei mene (minullekaan) liian monimutkaiseksi.

Koska ravintolassa valokuvaaminen voi olla muuta asiakaskuntaa häiritsevää, niin poiston perusteet voivat täyttyä - kuten aikaisemmin totesin. Tämä on tietenkin tapauskohtaista, eli jos pöytäseurueessa otetaan ryhmäselfie tai pari, niin se ei välttämättä häiritse ketään - paitsi jos ollaan jossain special-ravintolassa (jollekin seksuaalivähemmistölle suunnattu ravintola, erotiikkaravintola tms) tai muuten semmoisessa ravintolassa, jossa asiakaskunta esim haluaa välttää vahingossakin jonkun valokuvaan joutumiseen. Epäselvää ei liene tapauksessa, jossa kaveri kuvaa salama räiskyen satoja kuvia kaikista mahdollisista ravintolan asiakkaista - häiritseväähän se on ja siihen tuleekin puuttua.

No ravintola voi tietysti määrittää toiminta-ajatuksekseen valokuvauskiellon. Tämä siis onnistuu Majoitus- ja ravitsemisliikelain 5 § perusteella. Kyseisessä pykälässä viitataan erikseen Yhdenvertaisuuslakiin, jossa kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Poikkeuksena tapaukset, joissa erilainen kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia (pl etninen alkuperä).

No kielletään syrjimästä iän perusteella, mutta ravintoloissa on kuitenkin ikärajat?!!? No ikärajat (esim K20 ) perustuvat ravintolan toiminta-ajatukseen. Joten miksipä ei valokuvaamiselle voisi asettaa kieltoa, jos kerran ikärajojakin voi olla - varsinkin kun ensimmäistä ei ole lueteltu Yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto-pykälässä, ja jälkimmäinen on!

Sitten tulee vielä se ongelma, että milläs estät nykyisenä älykännykkä-aikana valokuvaamisen? Et mitenkään, koska käytännössä kaikilla on aina mukanaan kännykkä - eli kamera - meni mihinkä meni. Toki kännykkävapaa ravintola voisi olla yksi ajatus, mutta vaikea ajatella moisen olevan erityisen suuri yleisömenestys.

Disclaimer: mä olen pelkkä amatööri näissä lakiasioissa, eli en suosittele perustamaan omaa toimintaa minun sanomisiin. Vielä vähemmän silloin, kun puututte jonkun perusoikeuksiin. Nimittäin lupaan, että en todellakaan tule teidän avuksenne sinne oikeuteen

Totte kirjoitti:Tuo lainaamasi teksti käsittelee luvatonta tunkeutumista, joka ei kai ole yks yhteen julkisrauhan suojaaman paikan kanssa? Rikoslaki määrää vain

3 § (15.7.2005/585)

Julkisrauhan rikkominen

Joka oikeudettomasti

1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka

On yksi yhteen, nimike muuttui käsittelyn aikana - kuten viestissäni mainitsinkin.

Luin itsekin tuon Wikipedian artikkelin ja se on kyllä kieltämättä sekava. Oletettavasti sekin on kirjoitettu valokuvaaminen mielessä, mutta ei eritelty riittävästi sen suhteen, että milloin on kyse oleskelusta ja milloin kuvaamisesta.

Kuvaamista nimittäin säätelee salakatselupykälä (Rikoslaki 24 luku 6 §):

RL 24:6 kirjoitti:Salakatselu

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka

2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä [julkisrauha] tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,

on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

Eli kakkoskohta rajoittaa valokuvaamista niissä julkisrauhan suojaamissa tiloissa, jotka ovat suljettu yleisöltä. Näin ollen esim poliisin lupatoimiston aulassa saa kuvata, mutta jos mennään lupasedän tai -tätin toimistoon selvittämään omaa asiaa, niin kuvaamisen tulee siellä rajoituksia. Edelleen on syytä muistuttaa, että oikeus kuvien julkaisemiseen on paljon rajoitetumpi kuin oikeus kuvien ottamiseen.

Ja mitä tulee kuvaamiseen ravintolassa, niin sitä ei ole lähtökohtaisesti kielletty. Mutta jos ravintolan muu asiakaskunta kokee kuvaamisen häiritsevänä - toisinsanoen kuvaaja häiritsee järjestystä kuvaamisellaan - niin järjestyksenvalvojalle syntyy poisto-oikeus LYTP 3 luvun 42 § ensimmäisen momentin kolmoskohdan perusteella. Itseasiassa Alkoholilain 4 luvun 23 § suorastaan velvoittaa poistamaan häiritsevästi käyttäytyvän asiakkaan. Toki tämmöisessä tapauksessa voinee ihan hyvin päätyä vaikkapa kompromissiin: esim kamera siirtyy narikkaan ja asiakkaan ilta jatkuu edelleen. Tai yksinkertaisemmin se häiritsevä kuvaaminen yksinkertaisesti vaan loppuu.

Aramir kirjoitti:Kiitos Daddy laajasta vastauksesta, mutta valitettavasti tiedän kyllä lain pykälät, mutta en vain ymmärrä, miksi näin on säädetty. Luen tuon tarkemmin myöhemmin, kun on paremmin aikaa.

En minäkään ymmärrä miksi pykälät on säädetty tuolla tavoin. Arvella vaan voi, että ehkä syynä on se, että näitä eri lakeja on ollut säätämässä eri ihmiset - ja niitä on säädetty eri aikakausina. Ja ehkä aina ei ole huomattu ajatella ihan loppuun asti asioita. Eli hyvin inhimillisiä syitä.

Ai niin, lisämausteensa soppaan tuo tietenkin valvovat viranomaiset. On annettu ohjeet alkoholiasioista ravintolassa. Yhtenä erikoisuutena voitaneen mainita vaikka iän tarkistamisen kelpaavat dokumentit: " Iän tarkastamisessa hyväksyttäviä todistuksia ovat voimassa olevat henkilökortti, passi tai ajokortti. Ulkomaiset passit ja ajokortit kelpaavat myös todistuksiksi, jos ne eivät vaikuta helposti väärennettäviltä ja niistä käy ilmi henkilön ikä."

No ihan jees, ymmärrettäväähän tuo on ettei millä tahansa lapuilla pääse sisään. Ja portsarinkin on paree noudattaa viranomaisohjeistusta. Nimittäin jos ei noudata, niin voipi moinen ohjeiden vastainen toiminta alkaa käymään ravintolan anniskelulupien päälle.

Paitsi.

Paitsi jos kysymyksessä on ..öö.. julkisuudessa tapeetilla oleva aihe. Sitten alkaakin kelpaamaan mitkä tahansa pahvit, kunhan on viranomaisen antamat pahvit. Mutta kuitenkin ravintola saa itse päättää minkälaiset pahvit kelpaavat - ja ravintola ihan itse on vastuussa siitä, ettei alaikäisille anniskella.

Eipä silti, ei se ole ennenkään auttanut että tarkistetaan kaikin puolin ammattitaitoisesti sisääntulijoiden ikä, mutta tarkastaja kuitenkin bongaa sieltä sisältä jonkun alaikäisen. Joka on tullut siskonsa/veljensä/tms papereilla sisään - ja on niin samannäköinen tämän kanssa, että olisi mennyt täydestä sen tarkastajan mukana kulkevalle poliisillekin. Paitsi että tälle näyttikin oikeat henkkarit, koska poliisin erehdyttäminen tässä voi olla rikollista.

Portsarille, tai kenelle tahansa muullekaan baarin henkilökunnalle väärien henkkarien esittäminen ei ole rikollista. Se on voi-voi jos väärät henkkarit menee läpi ja asiakkaiden seassa on yksi alaikäinen tuoppi kädessä. Tai tarkastaja katsoo, että on laiminlyöty valvonta siitä, ettei tämä alaikäinen nauti (omia tai toisten) alkoholijuomia. Penalttina ravintolan sulkeminen määräajaksi -> työsopimukset kun on pääsääntöisesti muotoa tarvittaessa töihin kutsuttava, niin siksi ajaksi kutsuu kilometritehdas. Asiaan syyllinen, eli se tietoisesti väärillä henkkareilla baariin tullut, ei saa asiasta mitään sanktiota. The Reilu Kerho jälleen, eikö!

Semmoista epäsymmetriaa velvollisuuksien ja oikeuksien kanssa tahtoo löytyä vähän joka puolelta. Niiden kanssa sitä vaan oppii elämään jotenkin. Kun on pakko jos alalla meinaa töissä olla.

Totte kirjoitti:Ravintola ei kylläkään taida olla julkisrauhan suojaama tila.

Ehkäpä kuitenkin on, ainakin lain esitöissä (HE 184/1999) sanotaan näin:

"Luvattoman tunkeutumisen kohteena voisivat olla sekä sellaiset tilat, joihin yleisöllä on pääsy, että sellaiset paikat, jotka ovat yleisöltä suljettuja. Niinpä tyypillisiä pykälässä tarkoitettuja yleisöä palvelevia liikehuoneistoja ovat ravintolat, kahvilat, pankit, postit ja kaupat" (lihavointi minun)

Huom: Tässä hallituksen esityksessä nimikkeenä on "luvaton tunkeutuminen" muutettiin lakitekstissä muotoon "julkisrauhan rikkominen", koska jälkimmäinen on informaatiivisempi ja vastaa paremmin pykälässä mainittuja tekotapoja (LaVM 6/2000 sivu 3).

Asiassa on otettava huomioon Rikoslainmääritelmät asiasta.

Kotirauhan suojaamat alueet määritellään 24 luvun 11 §:
"Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen."

Julkisrauha taas määrittyy 3 § mukaan:
"... virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty."

Ravintola lienee näistä määritelmistä lähinnä tuota liikehuoneistoa, eli kysymyksessä on julkisrauhan suojaama tila.

Laki majoitus- ja ravitsemisliiketoiminnasta on sitten taas alaa säätelevä erityislaki. Sen 5 § antaa asiakasvalintaoikeuden, jos siihen on järjestyksenpidon tai liiketoimintajatuksen vuoksi perusteltu syy. Samasta pykälästä tulee myös oikeus poistaa niin häiriöperusteisesti kuin siinä tapauksessa, kuin siinä tapauksessa ettei täytä sisäänpääsyn edellytyksiä. HUOM: tämä ei anna oikeutta käyttää voimaa, vaan pelkästään.... niin, antaa oikeuden pyytää enemmän tai vähemmän kauniisti.

Iki-ihana Alkoholilakimme säätelee sekin alaa. Sen 4 luvun 23 § kertoo, että päihtynyttä ei saa päästää anniskelupaikkaan ja asiakas, joka käyttäytyy häiritsevästi tai jonka päihtymys on selvästi havaittavissa, on poistettava. Mutta ei anna voimankäyttöoikeuksia.

Pienenä detaljina 10 luvun 60 § 4 momentti antaa ravintolan henkilökunnalle oikeuden ottaa omat juomat pulloineen pois, mikäli niitä on hörpitty ravintolassa. Jostain syystä mainitaan erikseen (ikäänkuin jv ei kuuluisi henkilökuntaan, tai tällä olisi poikkeavat oikeudet), että järjestyksenvalvojan oikeudesta tähän samaan asiaan säädetään LYTP:n 47 §:ssä. Jonka kolmannessa momentissa ei olekaan mitään muusta henkilökunnasta poikkeavaa.

No eipä taaskaan ollut sanaakan voimankäyttöoikeuksista. Ei pääsyn eväämisen, ei poistamisen eikä omien juomien takavarikoinnin suhteen. Mutta katsotaanpa portsarien omaa erikoislainsäädäntöä: Järjestyksenvalvojan voimakeinojen käytöstä säädetään LYTP:n 3 luvun 48 §:ssä: eväys, poisto, kiinniotto, sekä kiellettyjen esineiden ja aineiden poisotto. Tarpeellisuusvaatimukset yms asiaan kuuluvat litaniat mukaan lukien. Kakkosmomentti kertoo että kannattaa katsoa Rikoslain 4 luvun 6 § ja 7 §.

Josta me löydämme 6 §:stä ratkaisevan lakitekstin:

"Oikeudesta käyttää voimakeinoja virkatehtävän hoitamiseksi tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi sekä oikeudesta avustaa järjestystä ylläpitämään asetettuja henkilöitä säädetään erikseen lailla."

Pitäisi siis olla lain antama oikeutus aina niihin voimakeinoihin. Niin, tarkkaavainen lukija huomasikin jo, että erinäisten oikeuksien lisäksi lainsäädäntö jopa velvoittaa tiettyihin toimenpiteisiin - mutta ei anna niihin voimankäyttöoikeutta. Ellet ole jv ja saat sen lain omasta erikoislainsäädännöstäsi.

Hätävarjelua (Rikoslain 4 luvun 4 §) voi toki koittaa soveltaa myös suojaamaan julkisrauhaa, mutta jos on mahdollista esim soittaa poliisit suorittamaan tarvittava julkisrauhan suojaamistoimenpide, niin itse en lähtisi kovinkaan komeita kevätjuhlaliikkeitä suorittamaan. Ja se mahdollisuushan on käytännössä meillä kaikilla ja aina. Puhumattakaan siitä, että ravintolalla on soppari vartioimisliikkeen kanssa.

Sama koskee pakkotilaa (seuraava, eli 5 §), joka ehkä saattaa jossain erikoistilanteissa tulla sovellettavaksi julkisrauhan kanssa. Pakkotilahan on tavallaan sama kuin hätävarjelu, mutta ilman oikeudetonta hyökkäystä.

Pitäisi varmaan lukea lain esitöitä että nyt osaisi jotain fiksua vielä tähän lisäksi sanoa. Sen verran erikoista tämä asiaa koskeva lainsäädäntö on, että helposti voi löytää itsensä tilanteesta, jossa on kaikin puolin helpointa ja järkevintä tehdä jotain, mutta se vaatisi lain antaman oikeuden siihen - ja sitä ei ole annettu.

No eipä ravintoloitsijalla ole oikeastaan kuin ne jokamiehenoikeudet. Ne eivät taas oikeuta voimankäyttöön kuin hätävarjelutilanteissa (ja joissain erikoistapauksissa pakkotilaperusteisesti). Elikkä enemmän tai vähemmän kauniisti pyytäminen jää ravintolanpitäjälle ainoaksi lailliseksi vaihtoehdoksi.

Järjestyksenvalvojien -kuten vartioiden ja vaikkapa poliisienkin - voimankäyttöoikeudet on kirjattu lakiin, ja ovat kaikinpuolin täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimusten mukaisia. Eli milloin saa käyttää voimaa, ja miten sitä voimaa silloin saa käyttää. Niitä pykäliä on paha venyttää yhtään mihinkään.

Jos pilkkua lemmitään, niin koska hätävarjeluperusteisesti saa suojella mitä tahansa oikeushyvää, niin periaatteessa saa suojata myös julkisrauhaa (tiloja, joissa tehdään työtä). Tästä voinee johtaa jopa jonkunnäköistä voimankäyttö-oikeutta ravintolan henkilökunnalle, mutta lähinnä teoreettista sellaista. Tämä lienee lähinnä mainittua isännän oikeutta.

Mulla onneksi tuo sanamuoto ei rajoita muillekin tehdessä kaasun kantamista. Kun riittää, että a) mulla on voimassa oleva työsoppari Firma Oy:öön ja b) kannan työtehtävissa kaasua.

Alaa tuntemattomille tiedoksi, että alalla on hyvin yleistä tehdä töitä useallekin eri firmalle. Työsopimukset on muotoa "tarvittaessa töihin kutsuttava" ja hommat pätkähommia. Keikka sinne, keikka tänne.

Vaihtelee paikkakunnittain kovasti nämä käytänteet. Laki kyllä puhuu lainvoimaisesta tuomiosta, mutta toisinaan pelkkä rikosilmoituksen olemassa olo - oli se kuinka aiheellinen tai aiheeton - voi aiheuttaa korttiongelmia. Tai että juttu menee käräjille ja sillä perusteella otetaan kortti pois. Ja se pysyy poissa koko oikeusprosessin ajan - myös siinäkin tapauksessa että juttu menee hoviin.

Siinäpä sitten olet kortitta melkomoisen ajan kun puhutaan vähintään kuukausista että sinne leivättömän pöydän ääreen pääsee selvittämään asiaansa. Hoviin mentäessä tietty vähintään tuplana tämä... Kun ei ole korttia, niin ei ole hommiakaan. The Reilu Kerho.

Myös kortin saamisessa ja uusimisessa on poliisilaitos, ja jopa -asemakohtaisia eroja. Ns "lisävoimankäyttö" -koulutusmerkintä on toisilta poistunut kortista ja toisilta ei - riippuen siitä että onko uusinut korttia vai hakenut kaksoiskappaletta, ja miltä asemalta on hakenut. Syynä on vuodenvaihteessa voimaan astunut uusittu alaa säätelevä laki (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista), jonka perusteella on Poliisihallitus uusinut tämän lisävoiman koulutussisällön - ja jonka liitteessä mainitaan ettei koulutukselle ole korvaavuutta. Siis ei laissa, ei asetuksessa, ei viranomaisen antamassa määräyksessä/ohjeessa, vaan sellaisen liitteessä.

Onhan näitä tarinoita vaikka kuinka. Onneksi ei (vielä) ole kohdalle osunut mitään tämmöistä kafkamaisuutta. Kaasuluvassa kyllä on ehkä hieman erikoinen sanamuoto ("Lupa on voimassa nin kauan kun toimii Firma Oy:n palveluksessa. Oikeuttaa kantamaan sumutinta ainoastaan työtehtävissä.") mutta en ole antanut häiritä sen elämää. Uusimisen yhteydessä sitten katselee tuonkin kuntoon.

Lain mukaan yksi ehto järjestyksenvalvojaksi hyväksymiselle on se, että hakija tunnetaan "rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva" (suora copypastaus laista). Kaksi muuta ehtoa on täysi-ikäisyys ja hyväksytysti suoritettu koulutus.

Tämä ehtohan antaa melko paljon harkinnanvaraa viranomaiselle. Varsinkin jos viranomainen katsoo, ettei tuo täyty, niin voi ottaa kortin pois.

Tiukin linja mitä itse olen kuullut on se, että muutama ylinopeussakko on katsottu osoittavan piittaamattomuutta lakia kohtaan ja täten ei ole sovelias järjestyksenvalvojaksi.

Yhdellä tutulla taas meinasi jäädä kortti uusimatta (pitää uusia 5v välein), kun hänestä oli tehty rikosilmoitus pahoinpitelystä. Mikä nyt on alalla melko tavallista että tehdään kiusallaankin moisia. Tässä tapauksessa oli se twisti, että rikosnimike oli kirjattu väärin. Siis sen aiheettomuuden lisäksi.

Näillä mennään ja kieltämättä tällainen on omiaan kontrolloimaan alaa väärällä tavalla. Kun pelkkä epäilyskin voi viedä elinkeinon. Semmosta kafkamaista ikävää sivumakua siis.

Arkinen bisnesrealismi voi tosiaan joskus olla lainvastaista. Mikä todistaa oikeastaan vain sen puolesta, että aina kaikki järkevä ei ole laillista, ja kaikki laillinen ei aina ole järkevää - mutta tämmöisessä maailmassa me nyt vaan elämme. Laittomuuksiin on huono kehoittaa ketään, kun varsinkin turvallisuusalalla laittomuuksien harrastaminen kun voi viedä ammatin alta.

Tuosta Happy Days -episodista minulla on jonkinsortin muistikuvia uutisoinnista. Tuore vastaavanlainen lienee tämä DTM-yökerho. Kohu nousi siitä, että ovimiehet eivät kelpuuttaneet pelkkää oleskelulupakorttia henkkareiksi. No eivät tietenkään kelpuuttaneet, koska semmoinen olisi ollut ravintola-alaa valvova viranomaisen Valviran nimenomaisen ohjeistuksen vastainen. No DTM taisi osata sitten pelata julkisuuspelin oikein, eikä tiettävästi kärsinyt merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Erona tuohon Happy Days -ravintolaan lienee se, että seksuualivähemmistölle suunnattuna DTM ei välttämättä luonnostaan kiinnosta merkittävää osaa etnisten vähemmistöjen edustajia.

Tuosta Lulu-casesta en taas muista kuulleeni. Google heitti siitä eteen vain HS:n maksullisen artikkelin. Ilmeisesti oli vouhkattu ravintelin edessä ja ovimiehet olivat raudoittaneet. Mikäs siinä sitten meni pieleen, osaako joku kertoa?

Niin elikkäs baarinomistaja/vastaava voi vaatia järjestyksenvalvojaa tekemään sellaisia asioita, joihin tämän toimivalta ei riitä - tai ovat jopa suorastaan rikollisia.

Jos toimit vaatimuksien mukaisesti, voit löytää itsesi sen kuuluisan leivättömän pöydän äärellä. Rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi saatat menettää jopa korttisi - eli ammattisi.

Jos et toimi vaatimuksien mukaisesti, niin sitten tilallesi otetaan joku toinen. Itse istut sitten kotonasi ihmettelemässä äkillistä muutosta omassa kassavirrassa.

Veikkaan todellakin, että tämän kaltaisia haasteita on kaikilla niillä aloilla ja ammateissa, joissa on epätyypillisiä työsuhteita. Eli kaikki ne työsopimukset, joissa työsuhteen muoto on "tarvittaesssa töihin kutsuttava" tai "työvoimareservi" tms.