Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Haku löysi 13 tulosta

Daddy
syys 27, 2017, 12.12
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

Lasse Candé kirjoitti: Niiltä osin olen valmis melkein hyväksymään tämän. Hyväksymiseni tosin edellyttäisi melko detaljoitua varoitusta siitä mitä maksuja saattaisi tulla jos asia riitautettaisiin oikeudessa ja että ensimmäisen kirjeen summa olisi sen 600e sijaan se 100e ja kirje lähetettäisiin aiemmin, ennen kuin ollaan tutkittu niin perusteellisesti että juuri mitään asiankäsittelymaksuja tulee.
Nyt en oikein pysy kärryillä... Eikös sitä pidä aika paljon tutkia, että tiedetään kenelle näitä kirjeitä ylipäätään pitää lähettää? Koodata softa joka selvittää mistä kaikista IP:stä waretetaan, käyttää sitä ja perata sen tuottama data , selvittää kuka on minkäkin IP:n takana ja niin poispäin aina itse kirjeen fyysiseen tulostamiseen, kirjekuoren laittamiseen ja postimaksuun. Oikein wanhan liiton kirjanpitäjä jyvittäisi vielä kustannuksiin osuuden toimistovuokrista, siivouskustannuksta ja vaikkapa ikkunanpesukustannuksista.

Eli oikeastaan kaikki warettamiseen selvittämiseen liittyvät kustannukset ovat syntyneet jo siinä vaiheessa, kun kirje kolahtaa postiluukusta. Lisää kustannuksia toki voi syntyä tämän jälkeen jos sinne käräjille lähdetään. Vähintään syntyy molemmin puolin kustannuksia lakimiesten palkkioista, mutta mahdollisesti muistakin todisteluista. Koska osapuolet ovat oppivaisia, niin tuskin enää harrastetaan salapoliisityötä esim wlanin suojaustason selvittämiseksi (tämä olisi pitänyt tehdä waretuksen ajankohtana) tai oman tietokoneen tarkastuttamista (monella on useita koneita), joten tämmöisiä kustannuksia tuskin nähtäneen jatkossa. Joitain kokonaisuuteen nähden pieniä kustannuksia, kuten todistajalle korvattavat matkakustannukset ja vastaavat, voi syntyä, mutta suurin osa syntyy lakimiesten palkkioista. Kun osaavan lawyerin veloitus on parisataa tunti, ja niitä tunteja kertyy niin...

...niin siinähän se vääryydenmukaisuus varsinaisesti onkin. Eli määrättyyn hyvitykseen nähden kaikki kustannukset ovat poskettomia, jopa tavallisen pulliaisen maksukyvyn ulottumattomissa. Näin ei tietenkään saisi olla, koska kokonaiskustannukset ovat täysin suhteettomia varsinaiseen hyvitykseen nähdän - ja lisäksi noin korkea kuluriski tosiaan vaarantaa oikeusvaltion keskeisen access to justice -periaatteen. Tämä on vaikea ongelma, jota oikeusoppineetkin ovat pohtineet, kuten aikaisemmin postaamassani linkissä blogitekstiin Väitös oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisesta toin esille. Vääryys on siis tiedostettu, mutta toimivaa ratkaisua siihen ei ole keksitty.

Kustannuksia siis syntyy kahdessa vaiheessa: ennen ja jälkeen kirjettä. Miten sitten lie eri kustannukset huomiotu ja saatu se 600 € könttäsumma, sitä minä en tiedä. Ehkä mainitsemallani Stetson&Harrisson -menetelmällä, ehkä jotenkin muuten. Yhtä kaikki se sisältää hyvitysmaksun siitä warettamisesta ja asian selvittely- yms kustannukset. Toiminnan moraalisia näkökulmia voi toki kyseenalaistaa, mutta tässä vaiheessa ei oikein mitään oikeusmurhan tasoista vääryydenmukaisuutta ole vielä tapahtunut - ei ainakaan, jos on warettanut.

Kustannukset jälkeen kirjeen sitten voivat olla oikeusmurhan tasoista vääryydenmukaisuutta. Ne kun helposti "pompsahtavat" käsittämättömiin lukemiin. Ei hyvä ei.
Daddy
syys 25, 2017, 17.46
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

Lasse kysyin sinulta, koska esitit asiasta kommentin oikeustajusi näkökulmasta - jonka siis lainasin omaan viestiini.
Daddy
syys 25, 2017, 17.02
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

Lasse Candé kirjoitti: Kokonaisten ohjelmistojen kustannusten veloittaminen parilta hassulta kiinnijääneeltä ei sovi minun oikeustajuuni, kun laajat ihmismassat ovat jakaneet ja ohjelmistojen kehitys koskettaa näiden parin tyypin sijaan melko makroskooppista porukkaa. Toistaen pointtini taas.
Tuota... tuskin kaikkia ohjelmistokustannuksia on veloitettu kokonaisuudessaan näiltä kiinnijääneiltä? Uskaltaisin arvella, että sinulla ilmeisesti on jonkinnäköinen käsitys siitä, kuinka eri kustannukset on jyvitetty siihen 600 € summaan - ja oletettavasti myöskin osannet esittää, kuinka ne olisi pitänyt jyvittää?
Daddy
syys 25, 2017, 15.43
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

Todistelukustannuksien maksattaminen syyllisellä on ehkä helpompi mieltää oikeudenmukaiseksi, jos ajattelee että itse on sillä toisella puolella asiaa. On vaikka keksinyt jonkun Älyttömän Hyvän Jutun, jota joku Rosmo Roikale hyödyntää luvatta. Siis silleen, että homma tuntuu ikävästi lompakossa.

Joudut maksamaan vaikkapa Ylermi Yksityisetsivälle siitä, että hän hankkii oikeudessa pitävät todisteet siitä Rosmo Roikaleen luvattomasta toiminnasta. Ylermi ei laskuttaisi mitään, ellei sinun tarvitsisi saada todisteita - eikä tilanteessa ole helpompaa/edullisempaa tapaa hankkia niitä. Eikä sinun tarvitsisi hankkia todisteita, ellei R. Roikale olisi toiminut luvatta. Joten lienee oikein ja kohtuullista, että R. Roikale korvaa sinulle hänen toiminnastaan sinulle aiheutuneet todistelukustannukset.

Tietty kun ylikansallinen yhtiö, jotka pääsääntöisesti ovat melko varakkaitakin, alkaa peräämään omiaan oikeuksiaan tavan tossunkuluttajalta, niin onhan siinä epäsuhtaakin verrattuna tuon R. Roikaleen tapaukseen. Lakia kuitenkin on vaikea kirjoittaa niin, että se ottaisi tämmöiset epäsuhdat huomioon, vaikkakin kohtuullistamis-pykäliäkin toki löytyy. Laki on kuitenkin laki, ja oikeusvaltiossa julkisen toiminnan on tarkoin noudatettava lakia - myös tuomioistuimien. Tuomioiden olisi tietty hyvä olla oikeudenmukaisia, mutta lähtökohtaisesti niiden siis pitää olla lainmukaisia.
Daddy
syys 23, 2017, 13.01
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

ka1 kirjoitti:
Daddy kirjoitti:Kyllä itsekin olen taipuvainen ajattelemaan niin, että pitäisi pystyä näyttämään että sitä dataa on oikeasti liikkunut niin paljon, että voidaan puhua tosiasiallisesta yleisölle saataville laittamisesta. Sitä en tiedä, miksei tätä asiaa ole tuotu oikeudessa esille; ehkä tämä seikka on jäänyt huomioimatta, tai todistusaineiston perusteella "sokeakin näkee otsallaan" että dataa on liikkunut vähintäänkin massiivisia määriä. Kun ei liene nykypäivänä niin onnetonta nettiliittymää olemassakaan, jolla ei yhtä leffaa ehtisi säällisessä ajassa liikuttelemaan. Toista se oli ennenwanhaan kun tietokoneessa oli 1200 baudinen modeemi kiinni!
Nettiliittymän nopeudella ei ole mitään merkitystä, kun upload-nopeuden voi manuaalisesti säätää torrent-ohjelman asetuksista minimaaliseksi. Markkinaoikeus totesi, aivan oikein, että sillä ei ole lainkaan tietoa siitä, paljonko dataa on liikkunut. Hullua on, että tällöin lätkäistään tuomio ja korvaussumma hatusta. En pidä tätä länsimaisen oikeuskäytännön mukaisena, ja pidän yhä myös tekijänoikeusrikkomuksiin liittyvän lain kirjaimen tulkintaa näissä torrent-lataamiseen ja -jakamiseen liittyvissä tapauksissa typeränä.
Arvelisin kuitenkin, että upload-nopeutta ei tässä(kään) tapauksessa ollut säädetty minimiin, olihan pystytty hankkimaan se "näytekappale" todistukseksi siitä, että nimenomaan väitettyä elokuvaa oli waretettu. Useammankin kerran ja useamman kuukauden aikana. Oli siis toteen näytetty että tekijänoikeussuojan alaista materiaalia oli luvatta laitettu jakoon tietystä IP:stä. Loppu todistelu olikin sitten sitä, että oliko se warettaja kantaja vai joku muu: oikeus katsoi kokonaisuuden perusteella, että kyllä oli (tähän liittyi mm viestit somessa + muut syyllisyyttä tukevat seikat).

Nyt oli selvillä että waretettu on ja tiedetään kuka sen teki. Sitten piti määrätä hyvityssumma, johon oleellisesti vaikutti alentavasti juurikin tuo, että ei tiedetty paljonko oli waretettu. Niinkuin pitääkin. Eli lyhyesti homma meni niin, että 1) todettiin, että on waretettu, 2) todettiin, kuka sen teki ja 3) määrättiin hyvitys warettamisesta. Tässä ei ole mitään minun oikeustajun vastaista.

Sen sijaan, kuten jo mainitsin, niin oikeustajun vastaista on minullekin nuo hyvityssummaan nähden täysin suhteettomat oikeudenkäyntikulut. Mikä on siis tosiaan laajempikin ongelma oikeusvaltiossa keskeisen access to justice -periaatteen kanssa. Ja kieltämättä on vähintäänkin moraalisesti arveluttavaa, että edes rivien välistä uhkaillaan mahdollisesti maksettavaksi lankeavilla kustannuksilla.

Sitä en tiedä tarkalleen miten niiden "kiristyskirjeiden" 600 € summa on muodostunut. Periaatteessa joo se on tekijänoikeuskorvauksen, tutkimuskustannusten ja asianajokustannuksien summa. Liekö sitten summa muodostunut ns Stetson&Harrison -menetelmällä (hihavakiolla korjattuna) vai miten, mutta tokihan nuo kustannukset ovat olemassa. Jonkun on pitänyt koodata se NARS-ohjelma, jolla etsitään warettajien IP-osoitteita, jonkun pitää sitä käyttää ja jopa tehdäkin jotain sen saamille tuloksille. Sen jälkeen asianajajan pitää käydä se data läpi, hakea markkinaoikeudelta lupa selvittää ISP:ltä kuka minkäkin IP:n takana on ja niin poispäin.

Nyt on pari tapausta, jossa tekijänoikeushyvityksen määrä on ollut 100 € /leffa. Siihen nähden 600 € summa tuntuu ilman muuta kohtuuttomalta. Mutta jos (ja kun) asian tiimoilta vielä oikeutta käydään, niin hyvitys voi olla jotain ihan muuta. Ei liene syytä epäillä, etteivätkö näiden kirjeiden lähettäjät olisi oppivaista porukkaa. Koska nyt hyvityksen määrä oli maltillinen sen takia, että ei tiedetty paljonko oli waretettu, niin eivätköhän nuo oppineet selvittämään jatkossa myös waretuksen määrän. Silloin saattaapi käydä vaikka niin, että satasesta tuleekin tonni - tai jopa enemmän. Silloin se 600 € ei enää tuntuisikaan niin kohtuuttomalta kuin mitä se nyt tuntuu.
Daddy
syys 20, 2017, 17.06
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

Mitä ilmeisimmin jälkeenpäin selvisi varmaksi, että se upload-viesti oli oikeasti jonkun muun laittama.

Kyllä itsekin olen taipuvainen ajattelemaan niin, että pitäisi pystyä näyttämään että sitä dataa on oikeasti liikkunut niin paljon, että voidaan puhua tosiasiallisesta yleisölle saataville laittamisesta. Sitä en tiedä, miksei tätä asiaa ole tuotu oikeudessa esille; ehkä tämä seikka on jäänyt huomioimatta, tai todistusaineiston perusteella "sokeakin näkee otsallaan" että dataa on liikkunut vähintäänkin massiivisia määriä. Kun ei liene nykypäivänä niin onnetonta nettiliittymää olemassakaan, jolla ei yhtä leffaa ehtisi säällisessä ajassa liikuttelemaan. Toista se oli ennenwanhaan kun tietokoneessa oli 1200 baudinen modeemi kiinni!

Näitä tekijänoikeuskirjeitä varmaan vielä tulee yksittäistenkin leffojen osalta, vaikka oikeuskäytäntö on muuttunut. Nykyään, että operaattorilta saa tiedot IP-osoitteista, pitää kunkin yksittäisen IP:n osalta näyttää se merkittävä warettaminen. Aikaisempi käytäntö oli tuon merkittävyyden osalta niin, että sitä tarkasteltiin tekijänoikeuden haltijan kannalta, joille siis kaikennäköiset bittorrent ja sun muut systeemit olivatkin merkittäviä. Nykyään siis toisinpäin, eli aika paljon saa pistää jakoon ennenkuin oikeus määrää operaattorin kertomaan kenen IP:stä on kyse. Mutta niitä IP:tä haltijatietoineen on varmaan jo ennen tätä tulkintamuutosta niin paljon tiedossa, että niistä vielä jonkun tovin kirjeitä lähetellään.

Sitä en sitten kyllä tiedä miten asia menee tapauksessa, jossa sen yhden liittymän takana on kokonainen perhe? Pelkkä liittymän haltija ei riitä, vaan pitää osoittaa se warettaja siitä perheestä. Käsittääkseni nykypäivänä ei ole teknistä mahdollisuutta nuuskia ulkoapäin miltä työasemalta sitä laitonta liikennettä tapahtuu, vaan ainoastaan (laajakaista)modeemin tiedot. Se purkki ikäänkuin torppaa nuuskimiset, siitä kyllä pystyy selvittämään IP:n, käytetyt portit ja jopa sen MAC-osoitteen - mutta ei sen enempää. Eli ei pysty yksilöimään miltä talouden vaikkapa viideltä tietokoneelta on waretettu.
Daddy
syys 20, 2017, 13.36
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

Ile kirjoitti: Mutta eikös tässä se varsinainen korvaussumma ollutkin - ehkä juuri tuosta syystä - lähinnä nimellinen? (Vaikka koko potti olikin sitten ihan muuta)
Kyllä itsekin näin ymmärsin, hyvityksen määrää alensi se ettei tiedetty paljonko oli jaettu.

Oikeudenkäyntikulut sitten olivatkin melko miehekkäät, ja tämä on oikeastaan ihan oma ongelmansa oikeusoppineidenkin mielestä. Halukkaat voivat lukea asiasta melko pitkän juristibloggauksen Väitös oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisesta. Liian korkeat kustannukset kun voivat olla este Perustuslaissa määritellylle oikeusturvalle, tuttavallisemmin access to justice ei toteudu. Kuten tuosta blogista selviää, niin ongelma on selvä, mutta sen ratkaiseminen taas ei. Näissä ns kiristyskirje-tapauksissa sen 600 € vaatimuksen vieminen oikeuteen voi tuottaa kymppitonnien maksettavat - mikä on kyllä omiaan heikentämään yksityishenkilöiden oikeuden saatavuutta. Ei hyvä, mutta minkäs teet.

Nyt on siis käsittääkseni kahdessa tuomiossa "hinnoiteltu" yhden elokuvan jakamisen hyvityksen määräksi 100 € / leffa. Niissä kirjeissä tiettävästi edelleen pyydetään 600 €, siis kuusinkertaista summaa. Mutta toisaalta tuo summa pitää käsittääkseni sisällään sekä sen itse hyvityksen, että selvittely- ja asianajokustannukset, joten...

En tiedä saako täällä mainostaa, joten kehoitankin asiasta kiinnostuneita googlaamaan ahkerasti. Nimittäin ainakin yhdellä lakitoimistolla on palvelu, jossa ei voi oikein menettää mitään, mutta välttämättä ei tarvitse maksaa kokonaan tekijänoikeuksien valvontakirjeessä vaadittua summaa. Omakohtaista kokemusta tuosta ei ole, mutta fiksulta vaikuttaa.
Daddy
syys 20, 2017, 13.11
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

ka1 kirjoitti:
Daddy kirjoitti:Niin ja sitten se latausnopeus, se oli Ylilaudassa:
49. Samana päivänä, 24.4.2015, on Ylilauta-sivustolla julkaistu kirjoitus, jossa on todettu seuraavaa: "Ei toiminut seedin pistäminen 0kt/s….". Kirjoitukseen on oheistettu kuva edellä mainitusta kantajien vaatimuskirjeestä. Kuvassa näkyy kirjeen alkuosa, joka on täysin samanlainen kuin vastaajalle lähetetty alkuperäinen kirje on vastaavalta osin. Kuvassa olevasta kirjeestä on peitetty kohta, jossa alkuperäisessä kirjeessä ovat vastaanottajan nimi ja osoite. Kuvan kirjeessä on kuitenkin näkyvillä kirjeen viitenumero, joka on sama kuin vastaajalle lähetetyssä alkuperäisessä kirjeessä.
Eli nopeutta oli säädetty vasta tapahtuneen jälkeen, joten tapahtumahetkeen sillä ei ole merkitystä. Tietty syyllisyyttä tukeva seikka tuo postaus oli, mutta ei kuitenkaan latausnopeuden suhteen. Vähän sama kuin siinä casessa, jossa oli todettu WLAN:in olevan suojattu, niin siitä ei välitetty koska toteamishetki oli eri kuin väitetty warettamisen ajankohta.

Kyllä kai tuossa vastaaja tarkoittaa, että upload-nopeus on ollut minimissä koko ajan, ja siitä huolimatta on tullut vaatimuskirje Hedmanilta -- ei, että nopeutta olisi vasta jälkikäteen säädetty.
Itse asiassa kun selvittelin asiaa, niin se upload-viesti oli jonkun ihan sivullisen lähettämä. Tämä selvisi vasta tuomion jälkeen; sinänsä harmi koska tämä oli oikeuden mielestä yksi syyllisyyttä tukeva asia. Tosin vain yksi monesta, tuomiohan perustui kokonaisharkintaan joten varsinaista oikeusmurhaa ei tainnut tämän takia tapahtua.

No enisei, vastapuoli oli siis pystynyt dataa liikuttamaan, sitä ei kiistetty ja niin ilmeisesti todellisuudessakin oli tapahtunut, joten se kait tästä. Jos sitä dataa ei olisi liikkunut, niin eipä kait olisi ollut mitään perusteitakaan lähteä käräjöimään asiasta.
Daddy
syys 19, 2017, 17.14
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

ka1 kirjoitti:
Daddy kirjoitti: Tämä tuomio kiinnostaa, linkkiä?
http://markkinaoikeus.fi/text/fi/index/paatokset/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/1467628378764.html

Linkkiä tuon vastaajan mainintaan upload-nopeuden pitämisestä minimissä en nyt enää löytänyt. Se tapahtui joko Muropaketissa tai Ylilaudalla asianomaisen saatua Hedmanilta kirjeen.
Thx! Pari poimintaa ensin koskien "paljonko tuli jaettua" -näkökohtaa:
76. Hyvityksen määrää korottavana seikkana voidaan edelleen pitää sitä, että vastaaja on menettelyllään osallistunut kysymyksessä olevien teosten hallitsemattomaan leviämiseen internetissä. Teokset ovat levinneet kopiosuojaamattomina ja kantajien asiantuntija D:n 15.4.2016 päivätyn lausunnon mukaan myös osin korkearesoluutioisina versioina.

77. Hyvityksen määrää alentavana seikkana voidaan pitää ensinnäkin sitä, että vastaaja on edellä todetusti osallistunut elokuvan ja televisiosarjan jaksojen osien välittämiseen yhdessä muiden BitTorrent-vertaisverkon käyttäjien kanssa parven jäsenenä, eikä vastaaja ole voinut vaikuttaa siihen, kuinka paljon muita lataajia torrent-parvessa on ollut. Vastaaja ei myöskään ole taloudellisesti hyötynyt siitä, että hänen lataamansa tiedostot ovat osaltaan mahdollistaneet kantajien teosten lataamisen BitTorrent-vertaisverkossa. Vastaaja ei ole pyrkinyt saamaan vastiketta niiltä käyttäjiltä, jotka ovat teoksia omalle tietokoneelleen ladatakseen käyttäneet hyväksi vastaajan tietokoneelle ladattuja tiedostoja. Markkinaoikeus on edellä todettujen hyvityksen määrää korottavien ja alentavien seikkojen lisäksi ottanut hyvityksen määrää arvioidessaan huomioon, ettei asiassa ole selvitetty, kuinka moneen IP-osoitteeseen kysymyksessä olevia tiedostoja on jaettu ja kuinka paljon dataa verkossa on kokonaisuutena jaettu vastaajan IP-osoitteesta.

Eli warettamalla:
a) osallistui teosten hallitsemattomaan leviämiseen internetissä, mutta kuitenkaan
b) ei tiedetty kuinka paljon ja kuinka monelle jaettiin

Riittää siis että on ollut sopassa mukana. Mietin myös samoja kysymyksiä kuin Lasse, eli onko vaikka se lataamisen ajan jaettavana oleminen riittävän pitkä aika, vai kenties se sekunti - tai kenties pitäisikö olla jaettavana niin kauan, että koko teos on mahdollista ladata? Näihin ei tämäkään oikeuden päätös anna vastauksia. Toisaalta liittymästä on tehty 82 waretushavaintoa ajalla 3.1.2015–29.3.2015, eli eiköhän hitaammallakin yhteydellä pysty tuossa kolmessa kuukaudessa koko leffan verran dataa siirtämään.

Niin ja sitten se latausnopeus, se oli Ylilaudassa:
49. Samana päivänä, 24.4.2015, on Ylilauta-sivustolla julkaistu kirjoitus, jossa on todettu seuraavaa: "Ei toiminut seedin pistäminen 0kt/s….". Kirjoitukseen on oheistettu kuva edellä mainitusta kantajien vaatimuskirjeestä. Kuvassa näkyy kirjeen alkuosa, joka on täysin samanlainen kuin vastaajalle lähetetty alkuperäinen kirje on vastaavalta osin. Kuvassa olevasta kirjeestä on peitetty kohta, jossa alkuperäisessä kirjeessä ovat vastaanottajan nimi ja osoite. Kuvan kirjeessä on kuitenkin näkyvillä kirjeen viitenumero, joka on sama kuin vastaajalle lähetetyssä alkuperäisessä kirjeessä.
Eli nopeutta oli säädetty vasta tapahtuneen jälkeen, joten tapahtumahetkeen sillä ei ole merkitystä. Tietty syyllisyyttä tukeva seikka tuo postaus oli, mutta ei kuitenkaan latausnopeuden suhteen. Vähän sama kuin siinä casessa, jossa oli todettu WLAN:in olevan suojattu, niin siitä ei välitetty koska toteamishetki oli eri kuin väitetty warettamisen ajankohta.
Daddy
syys 19, 2017, 16.25
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

ka1 kirjoitti:
Olen ihmetellyt, miksi vastaajat eivät ole vedonneet voimakkaasti tähän jakamisen merkityksettömään määrään, etenkin, kun esimerkiksi edellisen tuomion kohdalla näin tosiaan ilmeisesti tosiaan todella oli (tuomittu kirjoitti netissä ennen käräjille joutumista pitäneensä upload speedin <1 kb/s).
Tämä tuomio kiinnostaa, linkkiä?
Daddy
syys 19, 2017, 14.20
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

Otetaanpa askel tai kaksi taaksepäin ja katsotaan miten tekijänoikeuslaki itse määrittelee sen saatavilla olon:
TekL 1 luku 1 § 3mom kirjoitti:Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:

1) se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;

2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;

3) sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka

4) sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.
Lihavointi minun.

Näin ollen hyllyssä oleva DVD ei nyt vertaudu, paitsi jos ka1 mainitsemilla teknisillä asetuksilla on estetty jakaminen - mutta tällöinhän ei oikeuteenkaan tarvitse mennä, kun saataville ei ole laitettu mitään. Mutta jos sieltä on jaettu jotain, niin silloin teos on lain silmissä laitettu saataville. Tai pitäisi todistaa että jaettu on vain esim sitaattioikeuden sisälle menevän verran, eikä syystä X kukaan olisi pystynyt sen enempää lataamaan. Tämmöisistä nyt ei näissä oikeustapauksissa kuitenkaan ollut kysymys, vaan pystytiin näyttämään että joku waretusohjelma siellä rouskutti tekijänoikeudenalaista materiaalia menemään - eli teos oli asetettu saataville niin, että yleisöön kuuluvalla oli mahku itse valitsemanaan hetkenä saada käsiinsä.

Olisi kiinnostavaa kuulla toisenlaisesta tulkinnasta.

Se nyt on tietenkin vähintäänkin erikoista, että satasen korvauksen takia rahaa palaa kymppitonnien edestä. Jonkinlainen ennakkotapaus kuitenkin, ja siis ohjennee osapuolien toimintaa. Harmillista tässä on tietenkin se, että maksumieheksi joutuvat he jotka "torpedoina" lähtivät oikeussaliin luomaan oikeuskäytäntöä.
Daddy
syys 19, 2017, 13.03
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

Niin siis lain kirjaus on sillä tavoin yksinkertainen, että pelkästään se saatavilla olo riittää. Eli ei edellytetä, että joku olisi tuota saatavilla oloa hyödyntänyt, tai että teosta olisi tosiasiallisesti jaettu kokonaan tai osittain. Tai että se pitäisi saada kokonaisuudessaan jossain tietyssä aikarajassa, tai että sen pitäisi olla niin-ja-niin kauan saatavilla. Tai jotain muutakaan.

Kunhan se on jossain saatavilla, niin se lakipykälien mukaan riittää.
Daddy
syys 19, 2017, 12.12
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Laiton lataaminen (ns. warettaminen)
Vastaukset: 783
Luettu: 38896

Laiton lataaminen (ns. warettaminen)

PetriP kirjoitti:Kirjekampanja on ollut kokoajan käynnissä. Ainoa tappio on se että IP osoitteen saamiseen tarvitaan parempi näyttö merkittävyydestä. Mutta niiden henkiöiden osalta joiden IP on jo luovutettu mylly varmaan pyörii aivan normaalisti

Ja ei tartte antaa merkittävästi
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

"1) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataviin tämän lain säännösten vastaisesti tai rikkoo 3 §:n säännöksiä moraalisista oikeuksista,"
Luku 7, Pykälä 56

Ei tossa tartte kauheasti tulkata. Jos on laittanut sen filun torrentilla jakoon ei kannata itkeä surkeaa kohteluaan. Ja jakamisen merkittävyyshän on arvioutu vähäiseksi siinä että korvausumma oli vain pieni. Jos olisi tunnustanut ja maksanut niin paljon vähemmällä olisi päässyt
Joo lain mukaan riittää, että teos on yleisön saatavilla. Eli vaikka bittiäkään ei olisi jaettu, mutta olisi voitu jakaa, niin tunnusmerkistö on täyttynyt. Se on toki ihan eri asia, että onko moinen pykälä järkevä vai ei - mutta kun lakiin on noin kirjattu, niin eipä oikeus oikein muutakaan voi.

Tämä oli vissiin toinen tapaus, jossa korvaukseksi määriteltiin 100 € / leffa? Voisi ajatella, että ohjaa jatkossa eri osapuolten toimintaa...