Kuten Kari jo mainitsikin, niin eiköhän lajeja arvostava kulttuuri ole se suurin tekijä. Ja ehkä suuren ja mahtavan aikainen määräyspolitiikka. Joka sitten ruokkii lajin kasvua ja arvostusta vaikka määräävä osapuoli on jo kadonnut.

Ot: ei se Jusa ole vielä irtisanoutunut venäläisestä systeemistä, eikä se ole yhtään niin karua kuin täällä stereotyyppisesti ajatellaan. Ehkä jopa suojelevaa ja arvostavaa, sillai silmiin pistävällä tavalla. Mutta jusa on jusa, sillä nyt on sosiaalista silmää jo ammattinsakin puolesta.