Hep, minun vuoroni....
Aikidon kesäleiri Kuopiossa, muistaakseni -82. Paras mansikkasesonki meneillään ja Kuopiossa punaista marjaa oli tarjolla ja halvempaa kuin muualla, yksi jos toinen meistä nautti mansikoita aamiaiseksi, välipalaksi, lounaaksi.....jne. Reippaalla mansikan annostelussa on aika hmmm, laksatiivinen vaikutus. Iltatreeneissä Ichimura sensei innostui vetämään yhä kovempia ja kovempia heittoja jotka taas aiheuttivat kovempia ja kovempia ukemeja. Mansikat rupesivat joka tömähdyksellä tatamiin muistuttamaan olemassaolostaan, vaatien yhä kovempaa ja kovempaa sulkijalihasten hallintaa........monella meistä oli jo aika ”vaivalloinen” tilanne ja odotettiin että treenit loppuisivat. Heittäminen loppui, sensei kohensi riviin..no nyt se komentaa rei (kiireesti nyt)...eikun ”mokusoo” kajahtaa ja siinä sitten istuttiin ikuisuus keskittymässä yhteen paikkaan kehossa ;-). Vihdoin mietiskely loppui, nopeat kumartumiset ja kiitokset treenikavereille ja kilpajuoksu WC:n. Me joilla ei ollut hakamat käytössä oli siinä selvä etu. Huuh mikä helpotus!