Suora, pitkä, kapeateräinen miekka on altis kiepahdukselle lyödessä, pienikin käyristys muuttaa tilannetta oleellisesti. Olen olettanut ratsuväen sapelien olevan käyriä juuri tästä syystä.
Teräksen leikkaavuus ei ole suoraan verrannollinen myötölujuuteen, on olemassa erittäin lujia ja sitkeitä suurlujuusteräksiä, joiden leikkaavuus on varsin keskinkertainen. Sopiva kovien karbidien jakauma taitaa olla yhteinen tekijä hyvin leikkaaville teräksille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pelkkä teräslaatu ei riitä, vaan tarvitaan myös sille sopiva muokkaus ja lämpökäsittely.
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 12 tulosta
Palaa sivulle Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- maalis 29, 2018, 18.58
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
- huhti 24, 2015, 11.15
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Hyvä pronssiase on parempi kuin pehmeästä raudasta valmistettu, tämän takia pronssiaseita käytetiin aika kauan ennen kuin raudasta opittiin tekemään terästä.
- huhti 17, 2015, 08.50
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Kummastakin mainitusta teräksestä saa oikein tekemällä kyllä ihan käyttökelpoisenkin aseen. Seinäköristeet ovat useimmiten jätetty kokonaan karkaisematta.
- touko 2, 2014, 23.57
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Uusi partakoneen terä on terävämpi kuin mitä on mahdollista teroittaa miekan terä, kukin voi sillä viillellä vaimon silkkihuiveja ja päätellä voiko pudotettu liina leikata itsensä. Pääset murtamaan myytin!
- huhti 29, 2014, 15.23
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Nopealla lukemisella tuo on ihan asiallinen artikkeli, jossa ei ole yritetty siepata kuuta taivaalta. Kuten RistoR totesi johtopäätökset ovat rajalliset, mutta selvät: pieni teräkulma on edullinen, mutta kun otetaan käytännön alue niin erot eivät ole kovin suuria kun siihen huomioidan viilto/työntö suhde, joka nopeasti kompensoi teräkulman leikkausvoimassa.
Yksi tulos on ihan selvä; leikkaavan terän pöyristyssäde vaikuttaa suoraan leikkuuvoimaan.
Tuo perusteella en tekisi omaan miekkaan mitään muutoksia (olettaen, että teräkulma on ns. normaali). Enkä myöskään paljon murehtisi mitä häviää kaverille leikkuukokeessa (ja salaa opettelisin lisäämään viiltokomponenttia).
PS. tämä kaikki olettaen, että terä on terävä, partaveistä siitä ei juurikaan saa eikä kannata yrittää tehdä
Yksi tulos on ihan selvä; leikkaavan terän pöyristyssäde vaikuttaa suoraan leikkuuvoimaan.
Tuo perusteella en tekisi omaan miekkaan mitään muutoksia (olettaen, että teräkulma on ns. normaali). Enkä myöskään paljon murehtisi mitä häviää kaverille leikkuukokeessa (ja salaa opettelisin lisäämään viiltokomponenttia).
PS. tämä kaikki olettaen, että terä on terävä, partaveistä siitä ei juurikaan saa eikä kannata yrittää tehdä
- syys 15, 2012, 20.22
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Pelkästään leikaavan osan koveruus, suoruus, kuperuus ei vaikuta terän vääntölujuuteen vaan yleisemmin poikkileikkauksen muoto. Noin raaasti yleistäen paksu ja kapea on lujempi kuin ohut ja leveä, tietysti paksu ja leveä on kaikkein lujin, mutta muut seikat saattavat hieman pudottaa sellaisen käyttöarvoa.
Monissa lukemissani leikkauskokeissa on saatu primääri teräkulma merkittävimmäksi tekijäksi, siihen on sinänsä hyvät syyt. Jos lujuus tulee mukaan niin asia menee paljon monimutkaisemmaksi.
Monissa lukemissani leikkauskokeissa on saatu primääri teräkulma merkittävimmäksi tekijäksi, siihen on sinänsä hyvät syyt. Jos lujuus tulee mukaan niin asia menee paljon monimutkaisemmaksi.
- syys 5, 2012, 21.50
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Raudan ja teräksen hakkaamineen ovat terälle aika paljon kovempia vaatimuksia kuin lihan leikkaaminen. Myötölujuus pitäis olla niin korkea kuin mahdollista ja iskusitkeys myös, nämä ovat lujille teräksille jossain määrin vastakkaisia vaatimuksia. Pehmeäkin rauta saadaan muokkaamalla lujittumaan paikallisesti sen verran, että siihen saadaan lihaa leikkaava terä, ei siitä hyvä tulee, mutta toimii hetken ennenkuin tylsyy.
- syys 4, 2012, 08.09
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Noin yleisesti koko terän halutaan austenisoituvan, mutta vain reunan karkenevan. Muuten suurelle osalle terää tuloksena on hyvin pehmeä normalisoitu tila.Jussi Ekholm kirjoitti: 0,6-0,7%:lla kriittisen lämpötilan raja on kai 750 C. Eli niinkuin Aihki tuossa sanoi, niin leikkaavan reunan tulisi ylittää tämä lämpötila, ja muun terän alittaa. Ja tähän tarvitaan yaki-ire prosessia (tai vaihtoehtoisesti ainakin nykyään harvinaisempaa hadaka-yakia).
Oli ja ei, mutta sitä osattiin jotenkin hallita. Swordforum on siitä hyvä, että siellä on mukana sekä aivan oikeita metallurgeja että huipputason valmistajia, viime aikoina en ole siellä paljon vieraillut. Se mikä myös tuosta keskustelusta käy ilmi, on länsimaisen asevalmistuksen osaaminen, jota ei aina oikein tunnuta arvostavan.Jussi Ekholm kirjoitti: Wootz-teräs on varmasti ollut todella hyvää, mutta siitäkin liikkuu paljon legendaa. Tässä on yksi hiljattain käyty keskustelu mikä sisältää paljon hyvää wootz-asiaa, ja tietysti turhaa väittelyäkin. http://www.swordforum.com/forums/showth" onclick="window.open(this.href);return false; ... ther-Myths
- syys 3, 2012, 21.56
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Joista fosfori ja rikki ovat niitä pahiksia ja muita käytetään tilanteesta riippuen hyödyllisinä seosaineina.
- syys 3, 2012, 21.29
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Hivenen oiot teräksen metallurgiaa.
Syy 0.7% suosimiseen on, että sillä pitoisuudella voidaan käyttää matalinta lämpökäsittelyn austenisointilämpötilaa, joka taasen rajaa rakeenkasvua, joka taasen näkyy parempana iskusitkeytenä.
Syy 0.7% suosimiseen on, että sillä pitoisuudella voidaan käyttää matalinta lämpökäsittelyn austenisointilämpötilaa, joka taasen rajaa rakeenkasvua, joka taasen näkyy parempana iskusitkeytenä.
Muokkaus- ja lämpökäsittelyhistoria näkyvät useimmiten lopputuloksessa.Jussi Ekholm kirjoitti: Rick Barrettin 1060 miekka on aivan eri kuin joku 50$ Musashin 1060 miekka, miekka on paljon muutakin kuin pelkästään lähtömateriaali...
Kyllä tuo on onnistunut historiallisestikin jo kauan, wootz ja bulat sisälsivät max 2% hiiltä ja olivat nimenomaan tunnettu sitkeydestään ja leikkaavuudestaan.Jussi Ekholm kirjoitti: Japanilaisissa miekoissa liian korkea hiilipitoisuus on tarkoittanut liian kovaa ja haurasta terää. Mutta nykymetalleilla ja teknologialla voidaan varmaankin tehdä korkeamman hiilipitoisuuden teriä ilman tätä vaaraa. Mutta pelkästään hiilipitoisuuden nosto itsessään ei tee miekasta minun näkemykseni mukaan yhtään sen parempaa.
Kyllä eroja on saatu aikaiseksi erilaisissa standardisoiduissa kokeissakin, mutta saman tyyppisten terästen välillä ne ovat pienempiä ja toisaalta useimmiten näkyvät enemmän terävyyden säilymisenä kuin alkuterävyytenä.Jussi Ekholm kirjoitti: Itse en henkilökohtaisesti voi sanoa koskaan huomanneeni mitään eroa leikkaustehossa eri teräslaatujen välillä
- syys 1, 2012, 18.34
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Jos joku on kiinnostunut teräaseiden teräksistä niin http://www.zknives.com/knives/steels/steelchart.php on laajin tuntemani sivusto koostumuksiin. Sieltä pääsee eteenpäin lämpökäsittelyihin valmistajien avulla. Sivustolla on myös termistöä silitettynä.
- syys 1, 2012, 18.22
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
- Vastaukset: 120
- Luettu: 21240
Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
1075 on perus seostamaton hiiliteräs, jota mm. monet suomalaiset puukkosepät käyttävät. On ns. eutektoidinen teräs, joka käytännössä tarkoittaa suhteellisen helppoa ja varmaa lämpökäsiteltävyyttä.