Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 12 tulosta

Aihki
maalis 29, 2018, 18.58
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Suora, pitkä, kapeateräinen miekka on altis kiepahdukselle lyödessä, pienikin käyristys muuttaa tilannetta oleellisesti. Olen olettanut ratsuväen sapelien olevan käyriä juuri tästä syystä.

Teräksen leikkaavuus ei ole suoraan verrannollinen myötölujuuteen, on olemassa erittäin lujia ja sitkeitä suurlujuusteräksiä, joiden leikkaavuus on varsin keskinkertainen. Sopiva kovien karbidien jakauma taitaa olla yhteinen tekijä hyvin leikkaaville teräksille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pelkkä teräslaatu ei riitä, vaan tarvitaan myös sille sopiva muokkaus ja lämpökäsittely.
Aihki
huhti 24, 2015, 11.15
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Hyvä pronssiase on parempi kuin pehmeästä raudasta valmistettu, tämän takia pronssiaseita käytetiin aika kauan ennen kuin raudasta opittiin tekemään terästä.
Aihki
huhti 17, 2015, 08.50
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Kummastakin mainitusta teräksestä saa oikein tekemällä kyllä ihan käyttökelpoisenkin aseen. Seinäköristeet ovat useimmiten jätetty kokonaan karkaisematta.
Aihki
touko 2, 2014, 23.57
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Uusi partakoneen terä on terävämpi kuin mitä on mahdollista teroittaa miekan terä, kukin voi sillä viillellä vaimon silkkihuiveja ja päätellä voiko pudotettu liina leikata itsensä. Pääset murtamaan myytin! :smt003
Aihki
huhti 29, 2014, 15.23
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Nopealla lukemisella tuo on ihan asiallinen artikkeli, jossa ei ole yritetty siepata kuuta taivaalta. Kuten RistoR totesi johtopäätökset ovat rajalliset, mutta selvät: pieni teräkulma on edullinen, mutta kun otetaan käytännön alue niin erot eivät ole kovin suuria kun siihen huomioidan viilto/työntö suhde, joka nopeasti kompensoi teräkulman leikkausvoimassa.

Yksi tulos on ihan selvä; leikkaavan terän pöyristyssäde vaikuttaa suoraan leikkuuvoimaan.

Tuo perusteella en tekisi omaan miekkaan mitään muutoksia (olettaen, että teräkulma on ns. normaali). Enkä myöskään paljon murehtisi mitä häviää kaverille leikkuukokeessa (ja salaa opettelisin lisäämään viiltokomponenttia).

PS. tämä kaikki olettaen, että terä on terävä, partaveistä siitä ei juurikaan saa eikä kannata yrittää tehdä
Aihki
syys 15, 2012, 20.22
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Pelkästään leikaavan osan koveruus, suoruus, kuperuus ei vaikuta terän vääntölujuuteen vaan yleisemmin poikkileikkauksen muoto. Noin raaasti yleistäen paksu ja kapea on lujempi kuin ohut ja leveä, tietysti paksu ja leveä on kaikkein lujin, mutta muut seikat saattavat hieman pudottaa sellaisen käyttöarvoa.

Monissa lukemissani leikkauskokeissa on saatu primääri teräkulma merkittävimmäksi tekijäksi, siihen on sinänsä hyvät syyt. Jos lujuus tulee mukaan niin asia menee paljon monimutkaisemmaksi.
Aihki
syys 5, 2012, 21.50
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Raudan ja teräksen hakkaamineen ovat terälle aika paljon kovempia vaatimuksia kuin lihan leikkaaminen. Myötölujuus pitäis olla niin korkea kuin mahdollista ja iskusitkeys myös, nämä ovat lujille teräksille jossain määrin vastakkaisia vaatimuksia. Pehmeäkin rauta saadaan muokkaamalla lujittumaan paikallisesti sen verran, että siihen saadaan lihaa leikkaava terä, ei siitä hyvä tulee, mutta toimii hetken ennenkuin tylsyy.
Aihki
syys 4, 2012, 08.09
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Jussi Ekholm kirjoitti: 0,6-0,7%:lla kriittisen lämpötilan raja on kai 750 C. Eli niinkuin Aihki tuossa sanoi, niin leikkaavan reunan tulisi ylittää tämä lämpötila, ja muun terän alittaa. Ja tähän tarvitaan yaki-ire prosessia (tai vaihtoehtoisesti ainakin nykyään harvinaisempaa hadaka-yakia).
Noin yleisesti koko terän halutaan austenisoituvan, mutta vain reunan karkenevan. Muuten suurelle osalle terää tuloksena on hyvin pehmeä normalisoitu tila.
Jussi Ekholm kirjoitti: Wootz-teräs on varmasti ollut todella hyvää, mutta siitäkin liikkuu paljon legendaa. Tässä on yksi hiljattain käyty keskustelu mikä sisältää paljon hyvää wootz-asiaa, ja tietysti turhaa väittelyäkin. :) http://www.swordforum.com/forums/showth" onclick="window.open(this.href);return false; ... ther-Myths
Oli ja ei, mutta sitä osattiin jotenkin hallita. Swordforum on siitä hyvä, että siellä on mukana sekä aivan oikeita metallurgeja että huipputason valmistajia, viime aikoina en ole siellä paljon vieraillut. Se mikä myös tuosta keskustelusta käy ilmi, on länsimaisen asevalmistuksen osaaminen, jota ei aina oikein tunnuta arvostavan.
Aihki
syys 3, 2012, 21.56
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Joista fosfori ja rikki ovat niitä pahiksia ja muita käytetään tilanteesta riippuen hyödyllisinä seosaineina.
Aihki
syys 3, 2012, 21.29
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Hivenen oiot teräksen metallurgiaa. :smt003

Syy 0.7% suosimiseen on, että sillä pitoisuudella voidaan käyttää matalinta lämpökäsittelyn austenisointilämpötilaa, joka taasen rajaa rakeenkasvua, joka taasen näkyy parempana iskusitkeytenä.
Jussi Ekholm kirjoitti: Rick Barrettin 1060 miekka on aivan eri kuin joku 50$ Musashin 1060 miekka, miekka on paljon muutakin kuin pelkästään lähtömateriaali...
Muokkaus- ja lämpökäsittelyhistoria näkyvät useimmiten lopputuloksessa.
Jussi Ekholm kirjoitti: Japanilaisissa miekoissa liian korkea hiilipitoisuus on tarkoittanut liian kovaa ja haurasta terää. Mutta nykymetalleilla ja teknologialla voidaan varmaankin tehdä korkeamman hiilipitoisuuden teriä ilman tätä vaaraa. Mutta pelkästään hiilipitoisuuden nosto itsessään ei tee miekasta minun näkemykseni mukaan yhtään sen parempaa.
Kyllä tuo on onnistunut historiallisestikin jo kauan, wootz ja bulat sisälsivät max 2% hiiltä ja olivat nimenomaan tunnettu sitkeydestään ja leikkaavuudestaan.
Jussi Ekholm kirjoitti: Itse en henkilökohtaisesti voi sanoa koskaan huomanneeni mitään eroa leikkaustehossa eri teräslaatujen välillä
Kyllä eroja on saatu aikaiseksi erilaisissa standardisoiduissa kokeissakin, mutta saman tyyppisten terästen välillä ne ovat pienempiä ja toisaalta useimmiten näkyvät enemmän terävyyden säilymisenä kuin alkuterävyytenä.
Aihki
syys 1, 2012, 18.34
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Jos joku on kiinnostunut teräaseiden teräksistä niin http://www.zknives.com/knives/steels/steelchart.php on laajin tuntemani sivusto koostumuksiin. Sieltä pääsee eteenpäin lämpökäsittelyihin valmistajien avulla. Sivustolla on myös termistöä silitettynä.
Aihki
syys 1, 2012, 18.22
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka
Vastaukset: 120
Luettu: 21240

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

1075 on perus seostamaton hiiliteräs, jota mm. monet suomalaiset puukkosepät käyttävät. On ns. eutektoidinen teräs, joka käytännössä tarkoittaa suhteellisen helppoa ja varmaa lämpökäsiteltävyyttä.