Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 16 tulosta

Pasi Lunden
touko 16, 2016, 00.43
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Ullakkoja ja kellareita on kyllä tullut tehtyä lämpimäksi Iitalla ja toisaalta en ole koskaan asentanut tai nähnyt asennettavan mihinkään kylmäksi päästettävään tilaan mitään urtsilevyjä tai vastaavia, mutta saattaahan se toimiakin jonkinlaisena harvana "runko"rakenteena, ehkä. Tätäkö nyt ollaan hakemassa?

En vain ymmärrä, mitä järkeä on käyttää urtsilevyä moiseen tarkoitukseen? Ainoa perustelu tähän asti taisi olla sen pieni levykoko? Joka tapauksessa se pitäisi pinnoittaa jollain puukuitu/kipsilevyllä tai paneelilla, jotta olisi säällisen näköinen. Ja silloin joutuu laittamaan ylimääräisen kerroksen koolia, jotta pinta- ja urtsilevyn väliin jäisi tuuletusrako.
Pasi Lunden
touko 16, 2016, 00.10
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Juu, kummaltakin puolelta höyrynsulkufoliolla pinnoitettu urtsilevy.

Noinhan se on. Mutta heti kun tuollaiseen kosteutta läpäisevien pintojen tilaan esitellään tiiviitä pintoja, pitää alkaa ottamaan huomioon mm. tuon tiiviin pinnan päällä tapahtuvan veden tiivistymisilmiön ilmenemistilanteita. Rivakka ilman liikkuminen voi tietyissä tilanteissa jopa kiihdyttää veden tiivistymistä pinnalle! Höyryn siirtymisen aiheuttamat rasitukset muuttuvat myös pidempiaikaisemmiksi jäljellä olevien kosteutta läpäisevien rakenteiden kohdalla.
Pasi Lunden
touko 15, 2016, 23.01
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

No juu, samaa mieltä.

Noi on välillä mielenkiintoisia. Entisellä kesämökillä kävi sillain, että joskus kultaisella 80-luvulla yli satavuotiaan hirsitalon pinotuista kivenmurkuloista tehty sokkeli vuorattiin erään porukan toimesta kokonaan betoniin, ilman tuuletusreikiä. Ok, eihän tuossa vielä "mitään käynyt", kun lattioden raot ja lopulta ulkoseinät vetivätkin riittävästi, eikä sadevettä päässyt maata pitkin tai katon läpi talon alle. Siinä vaiheessa kun yhteen huoneeseen lattialaudoituksen kunnostamisen/uusimisen sijaan laitettiin yhden toisen porukan toimesta 90-luvun lopulla muovimatto, alkoivat voimakkaat hajuhaitat jo ekana kesänä.
Pasi Lunden
touko 15, 2016, 22.11
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Niin, jos ja jos. brushteeth

Homepommeja on oikeasti aivan helvetin helppo väkästää. Vielä hauskempaa seuraa kun "parantaa" paikkoja jo muutenkin rajoilla olevan/virherakenteellisen kohteen kohdalla.
Pasi Lunden
touko 15, 2016, 20.52
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Mielestäni ei hirveästi kannata laskea pelkän hengitysilman aiheuttaman rasitteen varaan. Jo pari syysillan kaasulämmitintä ja alakerran kokkailu kaasuliedellä kyllä melko tehokkaasti saavat aikaan tilanteen, että kosteaa ilmaa menee välipohjan läpi ns. riittävästi.

IMO vähän vaikea tehdä mitään oletuksia ilman tarkempaa tietoa muista tiloista, millaisia ne ovat jne.
Pasi Lunden
touko 15, 2016, 12.54
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Kattoa et oikein voi eristää, jos jää höyrysulku eristeen ja kattopellin väliin. Kerroksittaiset höyrysulut tuppaavat myös tuottamaan ainoastaan harmia, esim. peltikatto - jotain - höyrysulku - jotain - Vintti-Iita on about optimaalinen homeen ja lahon muodostumiselle.

Käsittääkseni Iita toimii järkevästi vain pysyvämmin lämpimänä pidettäviä tiloja eristettäessä tai joissain muissa erikoistapauksissa.
Pasi Lunden
touko 15, 2016, 11.25
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Dojon Jäykin kirjoitti: Tuolla toisaalla kerroinkin jo tulevasta kesäpaikan työmaasta jossa olisi tarkoitus kylmälle vintille rakentaa pari kesähuonetta.
Vintti on eristämätön ja toistaiseksi sähkötön ja varsinkin katon ja seinän rajasta ilma vaihtuu rivakasti. Ikinä sen ei tarvitse luultavasti tullakaan talviasuttavaksi. Katto on pari vuotta sitten uusittu harjakatto ja seisomakorkeutta tulisi hyvinkin jäämään yli kaksi metriä keskelle ja huone leveyttä n. kolme metriä sekä huoneiden väliin pari metriä aulaa.

Harkinnassa on ollut tehdä Vintti-iitalla nämä huoneet, mutta koska niillä tulee hieman pullomainen tiivis suljettu tila niin riittäisikö pari kolme tuuletuskanavaa hapen saantiin ja kosteuden poistoon avoimeen tilaan. Seiniä ainakaan aulassa ja siihen nousevaan veranta portaikkoon ei tulla tiivistämään mitenkään radikaalisti. Lämpö ei siis ole se juttu mitä haetaan. Olisiko joku kevyempi ratkaisu parempi?
Sitä taitaa kyllä saada monena eri paksuutena joten silleen ei tarvitse ylirakentaa ja eristää. Voiko sähköliitännät tehdä suoraan tämmöisen läpi?

Eniten mietityttää voiko tällä rakenteella V-i:n ulkopintaan muodostua tietyissä oloissa kosteutta joka valuisi lattioille varsinkin sinne seinän ja lattian kulmaan? Itse kattorakenteen ja V-i:n väliin saa helposti jätettyä 50-100mm tuuletusraon. Välipohja on tuon ajan rakenne jossa on käytetty lähinnä sahanpurua ja Sosiaalidemokraattia sekä eväspapereita ja siihen lisättäisiin korkeintaan sopivaa luonnontuotetta tarpeen mukaan. Sitä suoraa seinänousua on vain puolisen metriä ennen kattoa.

Ymmärtääkseni tällä foorumilla näitä asioita ymmärtäviä on.
Ensinnäkin en käyttäisi ulkokuoressa mitään puoliksikaan höyrytiivistä missään tilassa, jossa ei meinata pitää riittävää lämmönhallintaa. Puhumattakaan ilmanvaihdosta tai ulkokuoren eristyksen/tiiveyden yhtenäisyydestä. Etenkään, jos tila on vähänkään yhteydessä normi asuintiloihin. Esimerkiksi suljettu sisäovi välissä on käytännössä sama kuin suora yhteys. Sama sekin, sillä ihan riittävä yhteys muodostuu purusosialistivälipohjankin läpi.

Sähkörasiat voi kytkeä tehdä ihan vapaasti minkä materiaalin läpi vaan, tietysti materiaalin ehdoilla. Rajoituksia noissa on lähinnä kosteiden tilojen kohdalla tai läheisyydessä.

Tiivistyvää kosteutta muodostuu yleensä lämpimämmälle puolelle, eli sisä- tai ulkopuolelle. Vähänkään lämpimissä ja niihin yhteydessä olevissa tiloissa yleensä sisäpuolelle.

YMMV. Hanki ammattilainen suunnittelemaan tuo. En ole rakennusalan koulutettu ammattilainen, vaikka jonkin verran kokemusta on ja kolme rakennusinssiä perheessä. Luultavasti tarviit joka tapauksessa jonkin ammattilaisen tekemät lupakuvat, jolloin nuo seikat varmaankin menevät kohdilleen?
Pasi Lunden
helmi 18, 2015, 21.37
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Näin muuten, mutta en ihan vähäpitöisenä pitäisi diffuusiotakaan. Wanhat talot nyt falskaa niin hyvin, ettei niin väliä höyryn siirtymisestä. Toisaalta nykytalot pitää suojata mahdollisimman hyvin myös diffuusiolta, ainakin talvisissa olosuhteissa. Jäätyvä vesi kerääntyy tehokkaasti pikkuhiljaa jäätymispisteen kohdalla.

Tuostahan syystä höyrynsulku pitää sijoittaa lähelle ulkoseinän sisäpintaa, jotta siihen diffuusion kautta tullut tiivistyvä kosteus ei pääse jäätymään ja kasaantumaan.
Pasi Lunden
helmi 18, 2015, 21.10
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Käsittääkseni tuo muovi toimii myös ihan höyrynsulkuna ja on pyritty tekemään mahdollisimman hyvin. Totta kai sen ilman virtauksen pysähtymisen voi todeta helpoiten, mutta höyry osaa levitä ilman varsinaista ilmavirtausta kuten muutkin kaasut.
Pasi Lunden
helmi 18, 2015, 20.55
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Ei kai se esim. yhden seinän tiivistäminen höyrynpainetta sinänsä lisää, mutta onpahan yksi pinta vähemmän kosteutta siirtämässä -> kosteus poistuu tilasta hitaammin ja sitä kautta lisää kuormitusta muille pinnoille.

edit. siis lisää
Pasi Lunden
helmi 18, 2015, 20.31
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Kosteussuluissa on semmoinen ongelma, että sen pitäisi olla yhtenäinen ja oikeassa kohtaa ulkokuorta. Siis jos sellaista lähtee luomaan. Muuten kosteus vain kiertää sen, esimerkiksi sulullisen seinän yli ja ohi katon ja viereisten seinien kautta ja/tai tiivistyy ulkokuoren rakenteiden sisälle.

Uudet talot hengittävät ihan eri tavalla kuin nuo wanhat.
Pasi Lunden
helmi 18, 2015, 20.16
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Jep jep, asiaa. Ja tuokin oli vaan pintaraapasu ja siis lähinnä maalarin näkökulmasta.

Vanhan ehdoilla pitää mennä. Jos kuitenkin on jo pilattu, purkaahan sitä pitää.
Pasi Lunden
helmi 18, 2015, 09.46
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Totta tuo kylmien pintojen kostuminen. Toisaalta keittiössä voi olla paikallisesti runsaasti kosteutta ilmassa, jolloin tiivistyy lämpimämmässäkin. Kokkailuharrastusta, pesukoneen tms. käyttöä mitä enempi, sen pahempi. Tuo suihkukaan ei varmaan hirveästi auta. Ilmanvaihdon riittävyydestä sitten riippuu, kuinka nopeasti se ylimääräkosteus pääsee leviämään muualle asuntoon/ulos.

Kysymyksessähän on siis kastepisteet, jotka asemoituvat suhteellisen kosteuden mukaan.

Ilmanvaihto voi olla riittämätön ilman tuota räppänän asentoakaan. Wanhojen talojen painovoimainen ilmanvaihto on hyvin usein täysin riittämätön nykyisiin kosteuskuormiin.
Pasi Lunden
helmi 18, 2015, 09.22
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Myös vääränlainen/väärässä paikassa oleva lämpöeristys ja/tai puutteellinen ilmanvaihto voisi aiheuttaa tuota.

Olen nähnyt omakotitalon seinien menevän peräti näkyvään pintahomeeseen pelkästään sillä, että silloinen asukas kytki lämmöt pois osasta muuten ihan OK kunnossa olevaa taloa. Voi vain kuvitella mitä seinä-ja välipohjarakenteissa tapahtui.
Pasi Lunden
helmi 17, 2015, 23.50
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Remontointi
Vastaukset: 160
Luettu: 9313

Remontointi

Yksi vaihtoehto on kiinnittää koolaus katon materiaalin mukaan ja levyttää/paneloida. Paneeli maksaa jotain eurosta ylöspäin /jm. Kipsilevy jotain kympin 120x270cm. Vähän päälle vielä koolauksesta ja sen kiinnikkeistä.

Panelointi on toki helpompaa. Kipsilevyn kanssa pitää olla porukkaa tai levyhissi.

edit. Onhan noita tapoja. Tänään just kokosin 4,2x2,4m koolauksen lattialla 40x40mm tavarasta ja nostin kahden kaverin kanssa ylös ja sitten naulatulpilla kiinni betonikattoon.