Lasse Candé kirjoitti: Tällaisella meiningillä koko vyökoekonsepti menettää sen merkityksen jota pyrin itse sille antamaan, eli treenin rytmittäjän, perusteiden ja kokonaisuuden hengitysliikkeeksi.
Noin itsekin olen koittanut miellättää vyökoevaatimukset / tsydeeman oman lajimme kuvioissa. Liian helposti tuntuu että siitä tulee jotenkin Elämää Isompi Juttu (TM) jota palvotaan kuin... mitä nyt kukin palvoisi... ja vyökokeista tulee semmoista tärppien opettelua, juuri niiden juttujen juuri sellaisiksi hiomista.
Itse näen että kokeiden pitäisi olla semmoisia "noh, hemmo, missäs nyt menet, näytäppäs miten hommasi rokkaa sitten viime kerran!"
Ylen paikallisuutisissa tuli vastaan klippi japaninkielen opiskelusta cosplayn ja muun japanijutun kuten manga ja anime kautta kielestä kiinnostuneilla, ja siellä kurssin oppilas kommentoi tyyliin "kun xxxxxxx-sensei....." viitaten tähän kurssin opettajaanLasse Candé kirjoitti:Tätä aspektia en ollutkaan tullut ajatelleeksi pitkiin aikoihin, että on tosiaankin jokseenkin yleinen käytäntö että vedetään opettaja-raja kolmanteen daniin. Kun itse ajattelen sen niin että opettajuus määräytyy tilanteessa, eikä meriteistä. Mutta onhan tuo tosiaankin erittäin vakiintunut käytäntö tuokin, elikkäs nimittelyyn joutunee tottua.AnttiA kirjoitti: Onnea Lasse-senseille!