Wolt kertoi kesän alussa tavoitteekseen palkata tuhat työntekijää vuoden 2020 loppuun mennessä.

Itse asiassa Woltille tekee töitä jo nyt kymmenentuhatta ihmistä, juuri he, jotka kuljettavat ruokatilaukset ravintoloista kotiin. Heitä Wolt vain kutsuu kumppaneikseen, koska muiden ruoanvälitysyritysten tavoin se solmii lähettien kanssa freelancesopimuksia.

Ero ”työntekijöiden” ja ”kumppanien” välillä on paljonpuhuva. Onko oikein teettää tavanomaista matalapalkkatyötä freelancena, jolloin työntekijä menettää kaikki työsuhteeseen kuuluvat edut? Voiko tällaista työntekijää nimittää kumppaniksi?

Yritykset näkevät itsensä ohjelmistoyrittäjinä, vaikka ala voi pohjimmiltaan olla varsin perinteinen: Uber on taksiyritys, Wolt ja Foodora kuljettavat ruokaa.

Osalle työntekijöistä freelancesuhde toki sopii. Kuskeissa ja ruuankuljettajissa on kuitenkin silmiinpistävän paljon esimerkiksi maahanmuuttajia, ja heidän kielitaitonsa ja tietonsa suomalaisista työelämän käytännöistä saattavat olla puutteellisia. Yksi alustatyön ongelmista on työyhteisön puute. Kun kaikki toimii sovellusten kautta, työntekijällä ei ole esimiestä eikä mitään kontaktia yritykseen, jolle hän tekee töitä. Ongelmatilanteessa ei saa ­tukea, ja työ ilman työtovereiden tukea on kuormittavaa.

Alustayritykset ovat vastanneet tarpeeseen, eivätkä ne katoa jatkossakaan. Niihin vain pitää suhtautua samoin kuin muuhunkin yritystoimintaan. Siihen kuuluvat sääntely sekä pelisääntöjen noudattaminen ja luominen. Yritysten startup-pöhinän taakse pitää nähdä.

Henkilöstöpalveluyritys Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on seurannut alustatalouskeskustelua tarkasti. […] Vanhala-Harmanen on aiemmin työskennellyt työoikeusjuristina. Hänen mielestään ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että jos ihminen tienaa toimeentulonsa alustayrityksen kautta ja työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy, hän on työsuhteessa.

”Ei sitä pysty Suomessa välttämään. Ymmärrän, että työsuhteen olemassaolon toteaminen oikeusprosessissa on pitkä tie, mutta kyllä yritys melkoisen riskin sen suhteen ottaa. Mahdollisesti maksamatta jääneet palkan lisät ja sivukulut tulevat sitten vuosien ajalta kerralla maksettaviksi.”

Uusi hallitusohjelma lupaa puuttua työelämän epäkohtiin: Selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämisen muodot ja osuuskunnat). Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

Joissakin niin sanotun alustatalouden yrityksissä toimintamalli pohjautuu siihen, että työntekijöiden sosiaalisia kuluja ei makseta lainkaan tai ne maksetaan vain osittain. Muuten nämä yhtiöt eivät olisi kannattavia, sanotaan Kalevi Sorsa -säätiön maanantaina julkaisemassa tutkimuksessa.

Tutkimuksen tehneen projektitutkija Maija Mattilan mukaan alustojen kautta työskentelevät ihmiset saavat usein kehnoa palkkaa ja heidän oikeuksiaan työntekijänä poljetaan. Tavanomaista alustataloustyötä teettävät ruokalähetti-, taksivälitys- ja siivouspalvelualustat sekä netissä klikkaustyötä välittävät yhtiöt.

Kuluttajille huonommat työehdot voivat tarkoittaa halvempia hintoja ja usein myös ihan kelvollisia palveluita.

Kun ruokalähettipalvelu päätti kesällä ilmoitusluonteisesti alentaa arkisin tuntitaksaa kahdeksasta seitsemään euroon, Pietolalle riitti.

”Meille ilmoitettiin, että jos ei allekirjoita uutta sopimusta, työt eivät jatku”, hän sanoo.

--

Osa Foodoran läheteistä on Vapaa syndikaatti -nimisen pienjärjestön kanssa nyt ryhtynyt kampanjoimaan palkkioiden alennuksia ja muita työehtojen heikennyksiä vastaan. Vastaava kampanja on aiemmin aloitettu Berliinissä.

--

Helsingin keskustassa järjestettiin torstaina mielenilmaus, jossa kymmenkunta Foodoran entistä ja nykyistä lähettiä vei lähettipalvelun toimistoon vaatimuksensa. Ovea heille ei tosin avattu, joten Tammisto ja kumppanit joutuivat tyytymään paperien sujauttamiseen firman postilaatikkoon.

--

On mahdotonta tietää, miten moni Foodoralla työskentelevistä sadoista läheteistä todellisuudessa on tyytymätön tilanteeseen tai seisoo mieltään osoittaneen joukon vaatimusten takana.

--

Suurin osa Foodoran läheteistä ei ole työsuhteessa Foodoraan, vaan he työskentelevät yrittäjinä.

Foodora perustelee yrittäjämuotoisuutta joustavuudella ja vapaudella, jota tämä läheteille tarjoaa.

”Jotta voimme vastata erilaisiin tarpeisiin, lähettimme toimivat yrittäjäpohjaisesti. Tämä mahdollistaa myös lähettikumppaneillemme joustavammat työskentelymahdollisuudet. Esimerkiksi opiskelijat kaipaavat sekä joustavia tunteja että työaikoja”, todetaan sähköpostissa, jossa Foodora Finland vastaa HS:n kysymyksiin johtajansa Carl Tengbergin nimissä.

Rose Pietolan mielestä taas yrittäjäpohjaisuus on perimmäinen syy siihen, miksi Foodoran kaltaisten yhtiöiden tarvitsee välittää varsin vähän niille työskentelevistä ihmisistä. Palkkioita voi muuttaa ilmoitusluonteisesti, eivätkä vakuutukset ole pakollisia.

--

”Epävarmuus ei ole vain Foodoran ongelma, vaan se koskee muitakin aloja”, korostaa myös Tuomas Tammisto. Myös Foodoran suomalaisessa kilpailijassa, ruokalähettipalvelu Woltissa, on hänen mukaansa samankaltaisia ongelmia.

Vaikka Foodaralle lähetit ovat yrittäjiä tai ”kumppaneita”, Tammiston mielestä lähettien suhde yhtiöön muistuttaa läheisesti työsuhdetta – vain huonommilla ehdoilla.

Samaa mieltä on SAK:n Juntunen.

--

Tammiston edustama joukko vaatii palkkionalennusten perumisten lisäksi sitä, että läheteille annettaisiin mahdollisuus solmia työsopimus. Lisäksi he haluavat, että työntekijät vakuutettaisiin sairaus- ja onnettomuustapausten varalta.

--

Tappiota tekevä Foodora perustelee sähköpostissaan tuntipalkkion alentamista sillä, että yhtiö on ”optimoinut” samanaikaisesti työskentelevien lähettien määrää ja kuljetusreittejä.

”Uskomme myös, että pitkällä tähtäimellä muutos tarjoaa parempia ansaintamahdollisuuksia lähettikumppaneillemme”, yhtiö selittää.

Foodora muutti kesällä lähettiensä palkkioita niin, että tuntitaksaa laskettiin eurolla, mutta lähetyskohtaista provisiota nostettiin 20 sentillä 2,20 euroon. Tammiston mukaan lähetti pystyy Helsingissä yleensä tekemään kaksi tai kolme kuljetusta tunnissa.

Lisäksi autolla liikkuvilta läheteiltä vietiin kilometrikorvaukset.