Ennen juhannusta ilmestyneessä Talouselämässä (24/2019) on kahden jutun muodossa peräti 15 sivua tarinaa
Woltista.
Ensimmäinen juttu, otsikolla
Mikin miljoonajahti, käsittelee yritystä lähinnä rahoituksen näkökulmasta. Kasvuansa vauhdittamaan Wolt sai hiljattain 110 miljoonan euron pääomaruiskeen aiemman 27 miljoonan euron suuruisen pelastusrenkaan jatkeeksi. Woltin liikevaihto oli viime vuonna 30 miljoonaa euroa, liiketulos oli 12 miljoonaa euroa miinuksella. Yhtiön kumulatiivinen tappio neljältä vuodelta on 26 miljoonaa euroa.
Toisessa jutussa lehden toimittaja kulkee kymmenen tuntia yhden Wolt-lähetin matkassa. Jutussa pohditaan lähettien ja yleensäkin alustataloudessa työtä tekevien henkilöiden asemaa. Tältä osin juttu jää hieman epämääräiseksi, sillä esimerkiksi lähettien tulotasosta tai sopimussuhteesta ei saa kovin selkeää kuvaa. Jutun päähenkilö ei ole Woltin työntekijä vaan toimii itsenäisenä yrittäjänä perustamansa toiminimen puitteissa. Hän työskentelee noin 55 tuntia viikossa. Jutun mukaan hänen kuukausiansionsa on noin 2400 euroa bruttona, kulujen ja verojen jälkeen noin 1600 euroa. Bruttoansio on siis noin kympin tunnilta, netto noin 7 euroa. Vakuutusturvasta tai työterveyshuollosta ei jutussa ole mitään mainintaa.
Pari lainausta jälkimmäisestä jutusta:
Henkilöstöpalveluyritys Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on seurannut alustatalouskeskustelua tarkasti. […] Vanhala-Harmanen on aiemmin työskennellyt työoikeusjuristina. Hänen mielestään ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että jos ihminen tienaa toimeentulonsa alustayrityksen kautta ja työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy, hän on työsuhteessa.
”Ei sitä pysty Suomessa välttämään. Ymmärrän, että työsuhteen olemassaolon toteaminen oikeusprosessissa on pitkä tie, mutta kyllä yritys melkoisen riskin sen suhteen ottaa. Mahdollisesti maksamatta jääneet palkan lisät ja sivukulut tulevat sitten vuosien ajalta kerralla maksettaviksi.”
Uusi hallitusohjelma lupaa puuttua työelämän epäkohtiin: Selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämisen muodot ja osuuskunnat). Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.
Printtilehdessä ilmestyneet jutut on julkaistu myös verkossa. En kuitenkaan linkkaa niitä, koska ne näkyvät vain lehden tilaajille. Pari muuta em. kokonaisuuteen liittyvää Talouselämän juttua on sentään kaikkien (?) luettavissa:
https://www.talouselama.fi/uutiset/miki ... 0187215746
https://www.talouselama.fi/uutiset/wolt ... 5171b42d9d