Ole hyvä ja vastaa nopeasti kyselyyn Potkun kehittämisestä. Vastausten perusteella pohdimme keinoja uudistaa Potkua. Kiitos. :)

Haku löysi 7 tulosta

fudo
huhti 28, 2019, 16.45
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Suomettuminen
Vastaukset: 79
Luettu: 3294

Suomettuminen

Tuskin on kyse perinteisestä suomettumisesta. Jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi kaaharin kotimaata ei mainittu. Ehkä on vain niin, että poliisin tiedotuspolitiikka on viime vuosina muuttunut tältä osin. Nykyajan poliittista korrektiutta.
fudo
huhti 28, 2019, 09.39
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Suomettuminen
Vastaukset: 79
Luettu: 3294

Suomettuminen

Palasin pari päivää sitten Saamenmaalta pääsiäisenvietosta. Vuotson paikkeilla tuli vastaan tapaus, joka poiki hämmästystä herättävän tiedotteen (minun kursivointi):
Poliisipartio tapasi Sodankylän pohjoispuolella VT-4:llä perjantaina iltapäivällä kovaa ylinopeutta ajaneen kuljettajan. Nopeutta autolle mitattiin 163 km/h alueella missä nopeusrajoitus on 100 km/h. Auton kuljettajaksi osoittautui ulkomaalainen mies joka oli tullut suomeen vain 1,5 tuntia aiemmin. Miehen ylinopeus oli senverran kova, että miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Sen lisäksi, että mies vastaa tekosistaan aikanaan käräjäoikeudessa käännytettiin mies samantien takaisin kotimaahansa ja tälle määrättiin kaksi vuotta maahantulokieltoa.
fudo
marras 3, 2018, 17.09
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Suomettuminen
Vastaukset: 79
Luettu: 3294

Suomettuminen

Kyllä se Hesarin juttu sisältää kosolti esimerkkejä, varsinkin Packalénin osalta. Muistaakseni juttu ei kuitenkaan väitä, että kyseiset henkilöt myötäilevät Venäjää älyttömällä tavalla ja varsinkaan kaikissa asioissa. Ehkä jaksan kaivaa ja kopioida niitä esimerkkejä tänne paremmalla ajalla. Saa toki joku muukin sen tehdä. Valtaosa jutussa mainituista esimerkeistä liittyi Venäjän toimiin Ukrainassa. Muita asiayhteyksiä olivat ainakin MH17 ja Skripal. Tuomiojan kohdalla tuotiin esille ainakin hänen toimintansa ulkoministerinä syyskuussa 2014, kun Suomi osana EU:ta asetti pakotteita Venäjälle.

Esimerkeistä huolimatta asiassa on toki sumeutta. Venäjää myötäilevien näkemysten esittäminen ei ole välttämättä merkki suomettumisesta, vaan kyse voi olla pragmaattisuudesta esimerkiksi rahoituksen tai maatalouspolitiikan vinkkelistä katsottuna. Tämäkin tuossa Hesarin jutussa tuotiin esille. Jutun historiaviittauksissa Kekkosen toimintaa kehuttiin ainakin Kääriäisen suulla reaalipolitiikaksi, jota se eittämättä olikin. (Mikäli Ylen mainio Kekkonen-spektaakkeli on edelleen katsottavissa Areenassa, kehotan kaikkia aihepiiristä kiinnostuneita kaivamaan sarjan esille ja varaamaan jäätelöä kymmeneksi tunniksi.

Ja tuo Hesarin juttuhan perustuu sille lähtöasetelmalle, että Venäjä ei ole hyvä. Onkin siis täysin selvää, että samaan tapaan voidaan kirjoittaa juttuja Venäjää vastustavista poliitikoista — ja epäilemättä sellaisia juttuja on jo kirjoitettukin.
fudo
marras 3, 2018, 13.27
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Suomettuminen
Vastaukset: 79
Luettu: 3294

Suomettuminen

Päivän Hesarissa on mielenkiintoinen juttu otsikolla "Toiset kansanedustajat ymmärtävät Putinin Venäjää enemmän kuin toiset". Venäjää myötäilevät suomalaisparlamentaarikot jaetaan jutussa kolmeen ryhmään: kansallismieliset, vasemmistoveteraanit ja Paasikiven–Kekkosen linjan perinneyhdistys. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat Hesarin mukaan perussuomalaiset Tom Packalén, Laura Huhtasaari ja Juho Eerola. Vasemmistoveteraaneja ovat puolestaan Vasemmistoliiton Annika Lapintie ja Markus Mustajärvi sekä demareiden Erkki Tuomioja. Paasikiven–Kekkosen linjalla viilettävät keskustalaiset Seppo Kääriäinen ja Sirkka-Liisa Anttila sekä itseoikeutetusti koko kansan Paavo (jonka tämänhetkinen monipuoluekanta on minulle arvoitus). Kaikille näille on yhteistä, että he pyrkivät selittämään Venäjän tekemisiä parhain päin.

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith arvelee jutussa, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan ensi kevään eduskuntavaaleihin:
Vaalivaikuttamisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että Kreml tai jokin toinen valtakoneisto iskisi Suomen vaalikoneistoa vastaan, yrittäisi vaikkapa peukaloida ääntenlaskuohjelmia. Se on hyvin epätodennäköistä.

Enemmänkin vaalivaikuttamisessa on kyse siitä, että heitetään öljyä sellaisiin liekkeihin, joita kyseisen maan politiikassa on jo valmiiksi. Kärjistetään konflikteja valeuutisilla ja sosiaalisen median trollitileillä.

Venäläisille vaikuttaminen on tietysti helpompaa silloin, jos jonkin toisen maan politiikassa on jo valmiiksi Venäjän tarpeita ymmärtäviä ja tekoja puolustavia poliitikkoja.

Eduskuntavaaleihin on nyt puoli vuotta. Suomessa eletään siis eräänlaista saranakohtaa, Smith sanoo.

”Vaaleja edeltävät kuusi kuukautta ovat demokratioille haavoittuvaista aikaa.”
Kyseinen Hesarin juttu on ns. timanttijuttu, joten se näkyy vain tilaajille, minkä vuoksi en linkitä sitä tähän.
fudo
tammi 10, 2018, 14.27
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Suomettuminen
Vastaukset: 79
Luettu: 3294

Suomettuminen

On aika katsoa Kekkosta uusin silmin. Yle Areenassa tarjolla oleva Kekkonen on mielestäni erinomainen dokumenttisarja, joka avaa monipuolisesti ja jopa viihdyttävällä tavalla esimerkiksi suomettumisen käsitettä. Sarja on jossain määrin ajankohtainenkin lähestyvän presidentinvaalin vuoksi.
fudo
heinä 7, 2015, 00.41
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Suomettuminen
Vastaukset: 79
Luettu: 3294

Suomettuminen

Jep, suomettuminen ei ole aivan yksioikoinen käsite. Yleensä sen ymmärretään tarkoittavan Suomen kumartelua Neuvostoliiton tai Venäjän suuntaan. Siis itänaapurin myötäilyä. Rähmällään oloa. Suomessa mm. vaihdettiin ministereitä ja puolustusvoimien komentajia Kremlin mielipiteiden mukaan. Moskovassa Suomen asema määriteltiin jossain vaiheessa jotensakin niin, että Suomi oli Varsovan liiton länsimainen liitännäisjäsen. Tarkka määrittelee kirjassaan (epäilemättä johonkin lähteeseen nojautuen) suomettumisen alunperin tarkoittaneen Neuvostoliiton hankkimaa ja sille annettua vaikutusvaltaa Suomen sisäisiin asioihin. Suomettuminen koettiin (ja koetaan edelleen) pääsääntöisesti negatiiviseksi ilmiöksi niin Suomessa kuin Nato-maissakin.

Mutta suomettumisella oli (ja on) ilmiönä myös positiivinen puoli. Em. vaikutusvallan antaminen on voinut olla niin kumartelua isomman edessä kuin taitavaa taktikointiakin. Sitä paitsi suomettuminen oli aikoinaan itsenäisen Suomen vinkkelistä katsottuna parempi vaihtoehto kuin se, mitä esim. Tsekkoslovakiassa tapahtui. Toki tästäkin voidaan olla eri mieltä, mutta käsittääkseni enemmistö Suomen kansasta on 1960–1980-luvulla halunnut asua mieluummin Suomessa kuin esim. Tsekkoslovakiassa, Puolassa tai Romaniassa. Ja muistetaan nyt sekin, että esimerkiksi sellaisia valtioita kuin Viro, Latvia ja Liettua ei ollut tuolloin olemassakaan. On puhuttu myös unkarisaatiosta; Unkarissa oltiin kateellisia siitä, kuinka hyvin suomettunut Suomi osasi käsitellä Neuvostoliittoa. On puhuttu myös germanisaatiosta. Porkkala saatiin takaisin vuonna jo 1956 (jonka jälkeen oltiin ratkaisevasti paremmassa geopoliittisessa asemassa kuin parenteesin aikana). Berliinin muuri murtui vasta 1989.

Suomettuminen ei ole ollut eikä ole nähdäkseni vieläkään mustavalkoinen on/off -juttu. Kyse on myös mielikuvista ja katsantokannoista. Asiaa voi pyöritellä lähes loputtomasti, vaikka asiaa tarkastelisi kuinka objektiivisesti tahansa.

Äh. En minäkään suomettumisesta mitään ymmärrä; en ole historioitsija, yhteiskuntatutkija tms. humanoidi. Lukekaa joku asiallinen kirja suomettumisesta. Tässä ketjussa on muistaakseni mainittu ainakin pari sellaista. Dosentti B:n tuotoksia en aiheeseen liittyen ole lukenut, mutta vahvasti epäilen niiden olevan hieman kallellaan Kremlin suuntaan. Niin tai siis... Eivätköhän jokseenkin kaikki dosentti B:n tuotokset liene yhdenlaisia näytteitä suomettumisesta ja siten aiheeseen liittyviä. Mutta eivät ehkä niinkään tutki suomettumista ilmiönä vaan pikemminkin ilmentävät suomettumisen yhtä muotoa — henkilökohtaista suomettumista tai jotain.
fudo
heinä 6, 2015, 13.49
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Suomettuminen
Vastaukset: 79
Luettu: 3294

Suomettuminen

Onko tämä suomettumista — vaiko reaalipoliittista diplomatiaa idän ja lännen välissä? Näin presidentti Niinistö Ylen uutisessa:
—Kerroimme, että ellei tule kielteisiä vastalauseita, olemme täysin valmiita ottamaan venäläiset vastaan. Siltä pohjalta tämmöiset puheet, että tämä oli Suomelta jokin Venäjän vastainen toimenpide, ovat aika päättömiä, Niinistö sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa Etyjin yleisistunnon yhteydessä.
Suosittelen aiheesta kiinnostuneille Jukka Tarkan tuoreehkoa kirjaa Karhun kainalossa — Suomen kylmä sota 1947–1990. Melko tuhti opus, joka tuo tiettäväksi suomettumisen syvimmän olemuksen.

Mjölnirin linkkaamaa Seppisen kirjaa en ole lukenut. Täytynee sekin hankkia.