Isäni harmiksi VTN. Kun oikeistolainen seurakin olis ollu, mutten tykänny niitten valmentajista.

Tuohon sarjakuvaankin viitaten, mäkin olin aikanaan valmentajani mielestä kova lupaus. Tämä siis kiertokautta kuultuna myös. Ja hyvin nekkailinkin, salilla. Mulla ei vaan sillon kasetti kestänyt edes ajatusta siitä, että häviäisin. Siis en pelännyt turpaan saamista, vaan etten voittaisi. Täysin ylipääsemätön ajatus. Enkä ottanu yhtään matsia, ikinä. Vieläkin todetaan, että hyvin lyöt. Niin teenkin, mutten kisaa...
Tämä siis lainkaan kommentoimatta noita mainittuja nimiä, joista minulla ei tietenkään ole aavistustakaan. Kyllä se mies punnittaan siellä narujen keskellä. Jos siis kilpailuista on kyse.