Ole hyvä ja vastaa nopeasti kyselyyn Potkun kehittämisestä. Vastausten perusteella pohdimme keinoja uudistaa Potkua. Kiitos. :)

Haku löysi 2 tulosta

Ile
maalis 7, 2018, 23.18
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Itämaisten kamppailulajien suosio
Vastaukset: 77
Luettu: 5614

Itämaisten kamppailulajien suosio

Shorinji Kempon (jota harrastin 90-luvulla) syntytarinaan toisen maailmansodan jälkeen liittyy vahvasti perustajan halu taistella hänen yhteiskunnassa havaitsemaansa "moraalista rappiota" vastaan ja lajissa on tällainen yhteiskunnallis-uskonnollis-filosofis-kasvatuksellinen elementti, joka myös oikeasti kuuluu lajin opetusohjelmaan.

Eli lajin kongo-zen filosofiaa opetetaan ihan sanallisesti, vyökokeissa kirjoitetaan esseetä jne...vaikka toki suurin osa tekemisestä sitä fyysistä treeniä onkin. Lajin katto-organisaatio (tai osa siitä) on myös rekisteröity uskonnoliseksi yhteisöksi.

Tämä nyt esimerkkinä (melko marginaalisena toki) itämaisesta lajista, jossa se "henkinen puoli" on muutakin kuin mitä kukin harjoittelija sattuu kovasta treenistä, harjoittelulle omistautumisesta, yhdessä toimimisesta tai muusta "sporttimeiningistä" itselleen saamaan.
Ile
maalis 4, 2018, 11.34
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Itämaisten kamppailulajien suosio
Vastaukset: 77
Luettu: 5614

Itämaisten kamppailulajien suosio

Mystiikka, puku ja filosofia mainittu.

Mulla on sellainen mielikuva, että kun vuonna -84 aloitin Aikidon, niin yksi lajinvalintaa ohjannut tekijä olisi ollut jopa se, että Kyösti Korpiolan ja kumppaneiden klassisesta Judo Aikido Karate -kirjasta olin nähnyt, että tässä lajissa käytettiin hakamaa. :)

Se "mystiikka" saattoi kyllä ennen nettiaikaa olla muutenkin vähän eri roolissa kuin nykyään.

Toi on varmasti hyvä pointti, jonka ainakin Lasse ja Jasse toi esiin, että kanppailulajit on sellaisia suht "easy acces" lajeja, isolla joukolla harjoiteltavia yksilölajeja, joissa voi olla mukana ihmisiä hyvin erilaisilla urheilullisilla ambitiotasoilla.

Monessa muussa urheilussa ei välttämättä ole kovin helppo aloittaa enää vaikka 15-vuotiaana ja kävellä suoraan lajin kotimaisen huippuseuran harjoituksiin tai sitten jonkun maailmanluokan ohjaajan seminaariin pikkurahalla.

Itse en esimerkiksi ole koskaan ollut mikään huippu-urheilija, mutta kamppailulajien piirissä olen saanut (henkilökohtaistakin) opetusta monilta eri lajien kovilta nimiltä. Sosiaalisesti jännä kuvio.