don’t mind the #highguardcult

Toi on just noin.

Maksan kärki pyysi. Sääli ettei ollu hidastuksia.

Mahdanko olla kehälajeja hyvin tunteva, mutta olisko ensinnäkin ottanut jo osumaa siitä edellisestä potkusta ja oli väsynytkin?

Hidastuksessahan tietysti näyttää, että siinä olisi kaikki maailman aika reagoida ja siitä kuvakulmasta potkun hahmottaa hyvin. Mutta jos normaalivauhtisen version katsoo, niin se veto tuli aika sähäkästi ja veikkaan, että tyyppi ei kovin hyvin nähnyt mikä sieltä tulee.

Käsien sijoittumisen voisi ehkä tulkita pieneksi reaktioksi siihen vastustajan ensimmäisen jalan heilahdukseen. Varsinkikin kun oli muutama sekunti aikasemmin saanut siitä kovan tällin keskivartalon seudulle. Se toinen jalka tuli sitten yllärinä ja liian kovaa perään.

Onkohan vapaaottelun "tekniikan" ja kulloinkin käytetyn "tekniikkavalikoiman" evoluutiosta jotain ketjua/artikkelia tms...? Näitähän tietysti jatkuvasti sivutaan näissä keskusteluissa mutta olisi hauska lukea joku paketti.

Hieno osio MtJ laittamassa videossa toi "spinning shit gone wrong" n. kohdasta 1:42 alkaen.

Kun nyt tuollainen takapotku tuli puheeksi, niin Ruslan Karaev kyllä pystyi viljelemään niitä mitä ihmeellisimmissä tilanteissa (voikohan sitä hänen kohdallaan kutsua erikoistekniikaksi...?).

Tässä yksi esimerkki perääntymistilanteesta. Ei toikaan mistään oppikirjasta ole (jää selin ja huonoon asentoon) mutta kaveri putoaa.

[video][/video]

Tässä alla vetää kaksi kertaa peräkkäin. Ei näytä erityisen hienolta eikä tuota erityisen hyvin tulosta, mutta pointtina vaan se, että kovaa tulevaan potkuun ei ole ihan helppo tehdä vastatekniikkaa ("heh, kato kun se kääntää selän, niin siitä on helppo vetää...tai ottaa jalasta kiinni ja...")

[video][/video]

Hyvä ajoitus, nopeus ja yllätysmomentti...

[video][/video]

Sparrasin kerran yhden muuten surkean potkunyrkkeilyä ilmeisesti vähän harrastaneen isokokoisen (n.190cm), kundin kanssa, ja hiddo se sai vedettyä nätisti läpi kiertolyönnin. En onnistunut lukemaan yhtään.

Ideaalitapauksessa varmaan näin. Toki vauhtia eli voimaa tulee tulee siitä pyörähdysliikkeestä, joten tukijalan rooli (osumahetkellä) ei liene yhtä suuri kuin ilman pyörähdystä tehtävässä sivupotkussa?

Andy kirjoitti: Siis takapotkussahan kannattaa olla mahdollisimman pystyssä. Ylävartalon kallistuminen vie painoa nimenomaan poispäin vastustajasta ja vähentää potkun voimaa.

Tää on nyt ehkä vähän hifistelyä, mutta itse ajattelen sen niin, että vartaloa ei varsinaisesti pyritä kallistamaan, mutta kun lantiota työnnetään vastustajaa kohti, niin se ylävartalo tavallaan jää vähän taaemmaksi vaikka massa ja "keskusta" siis liikkuu vastustajaa kohti. Vastaava ilmiö tapahtuu pienessä mittakaavassa esim. etupotkussakin.

Tyypillistä kyllä on, että jäykällä/huonolla potkaisijalla se vartalo nimenomaa "kaatuu" liikaa taakse ja hyvällä potkaisijalla taas kallistus pysyy pienenä.

Mutta en oo mikään potkuguru.