tohtorismies kirjoitti: Eli päänkumpaseltakin puolelta kiinni ja peukkua.

Joo, tuo on esim. magassakin reagointitapa siihen, että joku lähtee edestäpäin ottamaan jotain puolivillaista painiotetta käsien alapuolelta.

Kari Aittomäki kirjoitti: Josta tuloo mieleen jotta tunteekos herrasväki miten "silmälukkoja"?
Eli pinnetilassa painetaan sällin silmämunaa ikäänkuin uhkauksena.

Silmistä painaminen on toki hyvin tuttua irrottautumisten yhteydessä, mutta ei niinkään uhkauksenomaisesti tai jotenkin stabiilisti tehtynä vaan siten, että tosiaan tehdään paikka sille nopealle irrottautumiselle. Eikä ole silmille erityisen vaarallista (esim. harjoittelu kevyellä kontaktilla sujuu ihan turvallisesti) - jos toinen vain ymmärtää päästää irti...

Mielestäni uhkaustyyppisenä "lukkona" silmäjutut toimii silloin kun pinteessä on joku toinen. Esim. jos on tapahtumassa joku kuristus maassa, niin kuristajaa takaraivosta kiinni toisella kädellä, sormi molempiin silmiin ja vielä tarvittaessa ilmoitus (joko verbaalisesti tai manuaalisesti), että kuristus loppuu nyt. Edellyttää tietysti, että pystyy handlaamaan sen jatkon...

En edes jaksa keksiä mitään aasinsiltaa ketjun topiciin

marcus kirjoitti: Esimerkiksi tässä Chen Bing (opettaa muistaakseni Chen-tyylin taijia) näyttää vähän enemmällä väännöllä samantapaisia juttuja.

Toi oli hyvä. Jotenkin helpommin sulatettavaa asiantuntemattomalle, kun tilanne on kamppailullisempi. Eikös jo teh Bruce aikanaan kritisoinut kiinalaisten mestarien tapaa tehdä näytöksissä niitä työntämisjuttuja...

Mutta siis itse aikidotaustalla tunnistan tämän ilmiön, että ulkopuoliselle vain on niin vaikea selittää, miten reippaasti siinä oikeasti mennään kun joku pikkupojasta alkaen treenannut ukonkäppänä vähän näyttää suuntaa.

Hyi helevata. Mitäs lajia toi oli? Mä veikkaan, että ainaki noi kiukkari ja CK-miehet diggaa!

Ihan off topic sivuhuomio: videon alussa se ope anto harjoituspareille sivusta pientä tossua... vois todeta, että ainakin krav magassa on ihan peruskauraa sellaset harjoitukset, että hakataan vaikka pistareita ja sitten siinä ryhmässä on kolmas tyyppi jonka tehtävänä on lisätä tilanteeseen "painetta" antamalla sivusta koko ajan pientä avokasta lyöjälle tai huitomalla tätä jollain potkutyynyllä tms..

MItä teh Tysoniin tulee, niin esimerkiksi äijän huikea puolustava tekniikka ja teknisyys ylipäänsä on "otsikkotasolla" tosiaan jäänyt sen ns. tyrmäysvoiman varjoon. Iron Mike todellakin väisteli vikkelästi, löi tarkasti ja omasi erittäin hyvän ottelusilmän eli rakensi hienosti ne tyrmäyspaikat.

Mutta kyllä sitä Tysonin puhdasta lyöntivoimaakin pidettiin erittäin kovana. Ja sitä se varmaan olikin juuri siksi, että se vartalon käyttö oli poikkeuksellisen hyvää raskassarjalaiseksi. Raskaassa sarjassahan näkee välillä näitä jättiläisiä jotka näyttäisivät lähtevän siitä, että normaalit nyrkkeilytekniikan fyysiset periaatteet eivät lainkaan koske heitä...

Oho, Sole ehti väliin. Joo esimerkiksi se jäi mieleen kun pappa Foreman pitkälti yli nelikymppisenä pudotti Moorerin sillä ihan eleettömällä takakäden suoralla (ja taisi ottaa pitkän tauon jälkeen mestaruusvyön siinä matsissa, oli jotain 90-lukua).

marcus kirjoitti: Olen joskus huomannut, että eräs iso ero potkijoiden välillä on kyky hakea se vastavoima kunnolla tukijalasta. .

Joo, jotain korkeampaa sivupotkua tehdessä monella painopiste pysähtyy about suoraan tukijalan päälle tai jää jopa taaemmas, jolloin tukijalalla ei paljon työnnetä potkun suuntaan...

Lasse Candé kirjoitti: Minä voin sanoa sen ihan suoraan että on paljon asioita joita "tavallinen ihminen" ei voi tajuta.

Varmasti on, koska (omankin tekemisen) hahmottaminen voi olla vaikeaa jopa huipuille. Ihan ilman yliluonnollisuuksia ja mystifiointeja.

Esimerkiksi kuuluisa tennisvalmentaja Vic Braden pyysi lukuisia maailmanluokan tennispelaajia analysoimaan pelaamistaan ja vertasi sitten anlyysejä pelaajista kuvattuun videomateriaaliin. Yllättävän huonosti osasivat vaikkapa lyömistään selittää.

Valtaosa esimerkiksi väitti kämmenlyönnissään "kiertävänsä" rannetta osumahetkellä. Videokuva kuitenkin osoitti lahjomattomasti, että juuri kukaan ei oikeasti tee niin. Kierto tapahtuu vasta selkeästi osumahetken jälkeen. Etc etc... Ja siis puhutaan Agassin tasoisista kavereista.

Se oli tennistä se, mutta ainakin minulla soittaa vähän kelloja kamppailunkin puolella... miten hyvin tässä kannattaa itsenkään osalta "tietää" miten ne painonsiirrot, kinesteettiset ketjut, neppaukset ja muut palikat eri lyönneissä oikeasti menevät...

Ja sitten se toisen asteen kysymys, että miten (opettajien) kannattaa ne asiat selittää. Itse pohdin tuossa tennisjutussa muun muassa sitä, että luultavasti pelaajia on aina opetettu kiertämään rannetta osumahetkellä. Ja kenties juuri sillä mielikuvalla se hyvä kämmenlyönti opitaankin, vaikka todellisuudessa ei päästäkään ihan mielikuvan mukaiseen suoritukseen. Vastavaa ilmiöitä taitaa olla jossain kamppailujutuissakin.

Eli voisipa niiden hyvien lyöjien osalta nähdä treenimetodien lisäksi vähän syvempää tekniikka-analyysiäkin.

(noita Vic Bradenin juttuja referoitiin yhdessä kirjassa, voin kaivella lähdeviittauksen jos muka jotakuta oikeasti kiinnostaa)