JKOO kirjoitti: Tarkennanpa hieman, siis miten treeni on edennyt subjektiivisesti koettuna sc:ssä? Kehon yhtenäisyys, räjähtävyys, koeponnistukset, what ever...?

Hyvinhän se on edennyt kiitos kysymästä .

En tiedä millä nimellä pitäisi kutsua treeniä, itse en ole "2nd coursea" treenanneena kuullut mitään nimeä käytettävän koko treenistä - kunhan treenataan erilaisia juttuja. Eli sillä disclaimerilla, että en usko asiaa voitavan niputtaa yhteen nättiin käsitteeseen, termiin tai pakettiin.

Itselle tuntuu että eteneminen on selkeämpää kuin itselläni aikaisemmassa treenissä/lajeissa - harjoitteista tulee kuin feedback-looppeja. Tällä tarkoitan, että treenatessa tuntee mikä menee pieleen (ei vain, että jokin menee pieleen) ja osaa korjata sitä. Eli iteratiivisuus on hyvin selkeää - ei ole "seistään paikalla, treeni kehittää aikanaan" vaan joka treenin jälkeen tunnen, tiedän ja pystyn testaamaan mikä asia meni eteenpäin (esim. voimansiirto jalasta tehostuu koska linjaus parani lantion lisääntyneen liikkuvuuden ja opitun linjaustavan vuoksi). Ei ole sellaista "teen 1000 toistoa ja kehityn" vaan jokainen toisto on erilainen koska jokaisella toistolla korjataan jotain asiaa. Toistoa ei tehdä ajattelematta tai turhaan, se tehdään jotta tajutaan mitä ei osata ja korjataan sitä. Samalla harjoitteen muodon merkitys vähenee - muotoa muutetaan sitä mukaa kuin tarvii, että päästään ideaan paremmin käsiksi. Ulkoisesti tämä saattaa näyttää ZZ tai shi li-harjoittelulta, ja sisältääkin paljon samaa. Mutta itselleni ero on merkittävä siihen nähden mitä itse opin perinteisessä Yi Quanissa - jälleen, voi hyvin olla johtuen omista väärinymmärryksistäni ja puutteistani. Mutta itselleni tämä on tarkoittanut, että liikkeestä on tullut vapaampaa kuin aiemmin, eikä jännitys, rentous, hyvä linjaus/rakenne itseisarvoina enää ole kovin tärkeitä, jokaiselle on aikansa ja paikkansa.

Oma kokemukseni on ollut että esim. "Talent Code"-kirjassa puhuttu "deep practice" tapahtuu hyvin helposti näillä metodein. Isoin vaikeus on, että treenitavan oppiminen vaatii opettajalta paljon taitoa, silmää, kärsivällisyyttä ja kiinnostusta oikeasti välittää kulloinenkin harjoitus ja sen päämäärä (eli kyky tunnistaa ja löytää parempi tapa tehdä asia) treenaajalle. Mutta sitten kun sen tajuaa on hyvin itseohjautuva harjoitteen ja kehityksen kanssa. Tätä itseohjautuvuutta en löytänyt esim. "perinteisestä" Yi Quanista, mutta en sano etteikö joku muu voi hyvinkin löytää. Itse en vain onnistunut siinä.

Itselläni testit ovat olleet mm. vammojen kuntoutuksena, liike/...-ongelmien vähenemisiä, säkkiin testatessa voima on lisääntynyt paljon, ennakko liikkeissä vähentynyt, nopeus lisääntynyt. Nämä paljolti kehon yhtenäisyyden, rentouden, stabiliteetin ja voiman kehittymisestä. Tietenkin samantapaisen kehityksen pitäisi olla yleensäkin toimivan treenin tuloksia (vaikka ei itselläni ole aiemmin ollut yhtä paljon/nopeasti). Välillä tullut testattua epämuodollisesti ja ystävällismielisesti muiden kanssa, lähinnä tarkoituksena selvittää omia heikkouksia ja vahvuuksia. Nyt ei taas pitkään aikaan tullut testailtua, on sen verran kiirettä perheen ja työn kanssa.

En tiedä vastasiko tämä juurikaan kysymykseesi - toivottavasti sait jotain irti. Jos on spesifimpiä kysymyksiä voin koittaa vastata jotain.

KungFuMiäs kirjoitti:

Tämä on menetelmä, systemaattinen kokonaisuus, ei laji tai perinne. Ei edes kiinalainen menetelmä vaan universaali kamppailulajin tiede. Liikkeen objektiivista tutkimista ja testausta tieteen mallin mukaan. Menetelmän jokainen osa on korvattavissa, jos löytyy parempi tapa tuottaa haluttu lopputulos.

Lueppas BK Frantziksen kirja power of internal martial arts

Tässä pitää ymmärtää, että perinteinen ja second course yi quan on joiltain osin hyvin erilaisia, vaikka monet harjoitukset ulkonäöltään ovat samankaltaisia. Frantzis puhuu siinä kirjassa muistaakseni lähinnä perinteisestä yi quanista. Tuo lainaus tulee second coursen piiristä.

Tuo quote kuvaa kyllä sitä fiilistä mikä itselläni sen treenaamisesta on. Tuntuu, että en treenaa mitään tiettyä lajia, vaan etsitään vain sitä miten homma syvimmillään toimii.

KungFuMiäs kirjoitti: Kehoa ei voi pitää täysin linjassa koko ajan, tai pitää energiaa täysinäisenä jatkuvalla syötöllä joka puolella, hyvin useasti näistä täytyy kompromissoida käytännössä. Olen huomannut että tälläisellä tasolla missä useimmat pyörimme niin se on tasapainottelua käytännön ja hyvän mekaniikan välillä, jos näitä lajeja siis haluaa käyttää. Toki kun ollaan sielä huipulla niin muulla kuin gong fulla ei ole väliä, mutta jos haluaa tapella tehokkaasti ennen sitä niin joutuu tekemään kompromisseja (jos sitä nyt sinne huipulle luulee pääsevänsä ). Hirveästi näkee sitä että lajien liikkeitä ja harjoituksia arvostellaan kehomekaanisin perustein, "tuo olisi tehokkaampi näin tehtynä". Kuullostaa vakuuttavalta, mutta kun se käytäntö on yleensä eri asia.

Lajien konteksti/metodi on olennainen asia harjoituksille, niitä on vaikea irroittaa sieltä. Ja jos ne irroitetaan niin luultavasti löytyy jokin "sitä voisi tehdä paremmin näin" juttu, mutta sitten yleensä siirrytään kauemmaksi sieltä kadulta koska lajin metodi hajoaa.

En usko, että idea onkaan pitää kehoa täysin linjassa koko ajan. Mekaniikka-treenin pitäisi tulla osaksi kaikkea kehonkäyttöä, ja sen pitäisi tarjota voima ja nopeus ilman ylimääräistä, "tarkoituksellista" sisäisen mekaniikan hakemista. Se vain on siellä, koska se on treenattu kunnolla sisään kroppaan. Jos alkaa ajattelemaan jotain linjauksia otellessa, luulen että tulee vain turpiin.

Toi miten joku tekniikka muodoltaan sopii sitten lajin taktiikkaan/strategiaan tai niinkuin sanot koko pakettiin, on tottakai eri asia kuin maksimaalinen tuotettu voima. Samalla tavalla kuin iskun tehossa on paljon muustakin kiinni kuin voimasta (ajoitus, huomaamattomuus, ...) on tietenkin kamppailussa kyse myös paljosta muusta kuin voimasta ja nopeudesta. Mutta niillä on osansa. Se, että mietitään miten jotain liikettä (enkä välttämättä tarkoita standardoitua tekniikkaa, vaan nimenomaan yhden henkilön tapaa tehdä) voidaan voiman, nopeuden, huomaamattomuuden kannalta optimoida on mielestäni lajit ylittävä asia. Periaatteet ovat yksinkertaisia, ja on asioita joita ilman ei voi liikkua nopeasti ja voimalla. Esim. jos linjaus on huono (jalan ja lantion linja huono, tai vaikka tukijalan polven kulma on outo) on voimaa vaikea saada maasta. Tämä ei tarkoita, että joku tekniikka olisi huono tai epäkäytännöllinen - voi olla, että sillä pystytään tuottamaan ihan riittävä vaikutus. Varsinkin kun sen käytössä on kyse paljon muustakin kuin siitä tekniikasta (miten näkee paikan, miten rakentaa oman positionsa suhteessa vastustajaan, ...). Silti, näen mielekkääksi välillä irroittaa nämä kaksi asiaa, jotta pystytään tarkastelemaan palasia erikseen, ja kehittämään niitä. Jos kehitetään liian montaa asiaa kerralla, on edistyminen (ainakin itselleni) vaikeampaa.

Eli esim. irroitetaan tekniikka kontekstista, tutkaillaan sitä erillisenä, palautetaan kontekstiin, katsotaan sopiiko palat edelleen (esim. testaamalla parin kanssa, sparrissa, ...) ja muutetaan uudestaan. Tai irroitetaan joku liike-osa tekniikasta, hiotaan pelkkää mekaanista liikettä (tai jopa vain liikkeen osaa), palautetaan se tekniikkaan, testataan tekniikkaa, ...

Mutta jos ei kokeilla kehittää omaa taitoa tehdä asiat muuta kuin jossain mielen rajaamassa kehyksessä, ollaan mielestäni rajattu pois tehokkaita välineitä kehittää omaa osaamista. Tämän takia on välillä mielestäni tärkeää "rikkoa laji" ja koota se uudestaan itselleen paketti. Vähän samaan tyyliin kuin tulee niitä lempi-tekniikoita yms... Ottaa ne asiat, jotka saadaan toimimaan, ne joita ei saada, mutta vaikuttaa lupaavilla testaillaan kunnes löydetään joku tapa millä ne saadaan toimimaan, tai jätetään ne käyttämättä.

KungFuMiäs kirjoitti: Joo kisikselle. Oon sielä huomenna klo 12 aikaan, mutta se me ollaan sovittu Baji hemmojen kanssa pariharjoittelupäiväksi, että silloin ei luultavasti ole aikaa. Maanantaisin olen sielä nykyään aina ennen Kampin Pigua treenejä jos ei mene töissä pitkäksi. Eli ensi maanataina olen sielä siinä klo 17.30-19.30, jos sulla ei ole muuta niin jokin maanatai. Muita kisispäiviä en ole vielä sovittanut aikatauluun.

Mulla on sama "jos ei mene töissä pitkäksi"-varaus, mutta yritän tähdätä maanantaina sinne tohon 17.30 nurkille. Mulla ei näytä olevan sun numeroa uudessa puhelimessa, mutta laitan jotain viestiä jos tulee este.

Elina kirjoitti: En kirjoita - tarkoitan tuolla viimeisellä virkkeellä siis sitä, että suurimmalle osalle ihmisistä (= minkä tahansa lajin harrastajasta) ei ole mitään väliä, harjoitteleeko biomekaanisesti optimaalista suoritusta, kun siitä, että näin ei tee, ei ole juurikaan haittaa. Sen takia kehomekaniikasta kiistely on aika lailla turhaa.

Käänteisesti, biomekaanisesti heikosta suorituksesta ei ole hirveästi hyötyä, koska se on aina heikompi, hitaampi ja näkyvämpi kuin mitä se voisi olla. Siitä, onko tälläkään perusharrastajan kannalta väliä, eli oppiiko hän mitään kunnolla.. No en tiedä, onko sillä väliä. Kyllähän moni käy kuntosalillakin vaivautumatta ikinä kehittämään treenaamistaan kauheasti.

KungFuMiäs kirjoitti: Asiasta hieman. Tuli tälläinen ajatus viedosta, en tiedä olenko hakoteillä. Meillä perinteisellä puolella yhdistetään nämä taidot suoraan tekniikkoihin tai vähintään jonkin tyyppiseen "tekemiseen". Yiquan puolella tälläiset taidot olisivat sitten enemmän pilkottuna, joka sitten yhdistetään/sovelletaan tappeluliikkeisiin/tekniikkoihin kun taito on saavutettu. Esim tuon Shi lin vastine Xingyissä olisi ymmärtääkseni "taikinan vaivaaminen" Santi seisonnassa, eli dan tienin pumppaus liike joka vetää ja työntää energiaa kämmeniin ja jalanpohjiin asti ja tämä aiheuttaa tälläistä "taikinan vaivaamis" liikettä. Eli Xingyissä aktiivisesti tehdään jotain työtä, ei erikseen mietitä sitä taitoa. Bajissa ollaan sitten paljon yksinkertaisemmalla linjalla että lyönti on lyönti ja sisäiset taidot liitetään suoraan siihen tappeluliikkeseen/tekniikkaan. En siitä tiedä onko kumpikaan tapa parempi, uusi vai vanha. Wanghan kritisoi perinteisien lajien tekniikkoihin kiinni jäämistä, kai hän siksi loi tälläisen mallin että ei hankita niitä taitoja tekniikkojen vaan yksinkertaistettujen liikkeiden kautta. Toki täytyy pitää mielessä että hyvin opetettu tekniikka on ns. "perusliike" joka muodostaa useita sovelluksia kun sitä alkaa oikeasti käyttämään, että Wangin kritiikki mielestäni osuu niihin heikkolaatuisiin linjoihin joissa ei olla tapeltu sukupolveen tai pariin. Aunkai on näkemäni perusteella myös tälläinen "tekniikaton" malli, taidot hankitaan ensin ja sitten sovelletaan niitä tekniikkoihin.

Tai ehkä olen vain tälläinen liikesarjauskovainen

..

Olen kellannut jotain saman suuntaista, mutta vähän eri mallilla. Oma tulkintani on, että yi quanissa treenataan lähinnä eri asioita kehoon, progressiivisesti edeten, ja perusasioiden ollessa kunnossa lähdetään kontekstualisoimaan yhä kamppailullisempiin harjoitteisiin.

Kehonkäytön keskeisyys on mielestäni yksinkertainen asia - jos pystyy tuottamaan voimaa rennosti, nopeasti ja vaikeasti luettavasti (esim. lyhyesti), ei ulkoisella tekniikalla ole mitään väliä. Lyönti ei ole kovin tehokas väline, jos jokin näistä asioista on huonolla tolalla - eli tekniikka on hidas, heikko tai näkyy liian aikaisin. Kärjistäen, jos henkilö ei osaa pitää kättä rentona "lepoasennossa" tai suhteellisen rentona otteluasennossa (oli se sitten mikä hyvänsä) on epärealisista odottaa lyönnin olevan kovin rento. Sitten kyse on siitä, että mistä kohtaa lähetään ratkaisemaan ongelmaa.

Karkeasti voisi sanoa, että perinteisessä yi quanissa tulkintani mukaan treenataan pääasiassa ominaisuuksia. "Tekniikat" syntyvät näiden ominaisuuksien käyttämisestä. Tietyillä tavoilla, kuten tui shou, sparri, ... niitä kontekstualisoidaan kamppailuun.

Xing Yissä mun mielestä ollaan tän ja "tekniikkaharjoittelun" välimaastossa. Eli harjoitellaan muutaman tekniikan kautta erisuuntaista kropan/voiman käyttöä. Harjoittelutapa on sellainen, että se mahdollistaa tähän liikkeeseen liittyvän linjaamisen yms tehokkaasti. Sitten on joitain harjoituksia, jotka menevät tekniikoista askelen puhtaammin kehonkäytölliseen suuntaan, kuten toi esimerkkisi "taikinan vaivaaminen".

Eroja on ainakin siinä mistä pisteestä lähdetään rakentamaan asioita, miten paljon harjoituksia muokataan lennossa, minkäkokoisia steppejä on harjoitusten välillä, ja miten niitä skaalataan jne.

En ole kauhean kiinnostunut siitä "tämä laji sitä tuo tätä"-osasta, mutta nuo metodit ja käsitykset tehokkaasta oppimisesta ja kehityksestä kiinnostavat. Jos käydään joskus kisiksellä, voin näyttää noita konkreettisemminkin. Mun mielestä on muutamia tosi nokkelia tapoja, joilla tota ominaisuus-treenausta pystyy tehostamaan paljon, mihin en ole törmännyt XY:ssä.

Mika kirjoitti: En yhtään ymmärrä, mistä tuon lajikritiikin tähän tempaisit.

Tästä (ylempää lainattu):

Mika kirjoitti: On hieman kummallista, ettet viime aikoina ole lainkaan osannut suhtautua kiinalaisia lajeja koskevaan kritiikkiin kovinkaan ymmärtäväisesti.

En tiedä miten muuten tuon nyt sitten lukisi.

Epäasiallisuudesta olen eri mieltä kanssasi. Ihmettelen ettet nähdäkseni edes yritä ymmärtää minua, vaikka tässäkin tapauksessa pyrin selittämään kantani, koska sinut tavanneena ja kutakuinkin kaikki viestisi täältä lukeneena tiedän sinut järkeväksi kaveriksi. Tyydyn siis olemaan eri mieltä.

Kuvittelin (enkä sano, että ajattelit näin), että sinusta teksti oli yliampuvasti kirjoitettu, ja teki negatiivisia "blanket statementtejä" turhaan, koskien liikesarjojen harjoittelua ja kyseenalaistettiin ennakolta "muiden" kyky nähdä mistä on kyse - tämäkin tarpeettomasti. Näytit myös huvittuvan näistä. Onko suunnilleen näin?

Uudelleen: yritin tuoda keskusteluun jotain materiaalia, mielestäni ihan laadukastakin sellaista. Kyllä, tekstin tyyli on vähän yliampuvaa, ja sisältää tarpeettomia kommentteja. Silti siinä on mielestäni paljon asiaa. Näin epäasiallisena sen, että kommentoit vain siinä olevaa negatiivista osaa, et kokonaisuutta. En näe sellaista tapaa mitenkään rakentavana keskustelulle. Ei tämä tarkoita, että sanoisin että olet jotenkin "epärakentava tyyppi" - tuo postauksesi vain oli mielestäni harkitsematon ja epärakentava. Sen lisäksi en ollenkaan ymmärrä tuota ylempää lainaamaani lausettasi - varsinkin kun en ole mielestäni puuttunut pitkiin aikoihin mihinkään lajikritiikkiin.

Mika kirjoitti: Kai huomasit siltana tuon hauskuuden? Käytin samaa sanaa kuin sinä. Ja oli miten oli, tuollainen retoriikka ei kyllä läheskään kaikkiin pure, vaikka sitten sinä ja tohtorismies - asiaan jo perehtyneet - eivät siitä piittaisikaan. On hieman kummallista, ettet viime aikoina ole lainkaan osannut suhtautua kiinalaisia lajeja koskevaan kritiikkiin kovinkaan ymmärtäväisesti.

Tuossa linkkaamassani videossa mielestäni näkee, että homma toimii. Tekstissä mainitaan joitain asioita, joita näkyy myös videossa.

Huomasin kyllä saman sanan käytön, mutta tilanne oli minun näkökulmastani suunnilleen tälläinen: linkkaan mielestäni mielenkiintoista matskua, sanamuodolla "hauskaa". Vastaus on käytännössä "joo.. aika hauskaa.. tirsk"-hengessä. Mikä funktio on kommentoida, jos ainoa lataus on negatiivinen, ilman mitään informaatiosisältöä? En tajua. Enkä näe tässä mitään kummallista - mielestäni toimit epäasiallisesti.

En ole mielestäni kauheasti kommentoinut viimeaikoina kiinalaisiin lajeihin kohdistuvaa kritiikkiä pitkään aikaan. Se, mikä minua ärsyttää, on että johtopäätöksiin muiden ihmisten mielipiteistä ja käytöksistä hypätään, ja aletaan jaella jos jonkinnäköistä tuomiota. Tälläisiin asioihin olen puuttunut. Esim. tämä Chen Yu tapaus, ärsyttävä kokemus, josta alettiin vetää johtopäätöksiä jos mihinkin suuntaan. Kuitenkin sitä, että ihmiset jotka eivät ole millään tavalla olleet paikalla/tekemisissä ko.monitulkintaissa tilanteessa,jakelevat moraalisia tuomioita... No, kyllä ärsyttää. Sekä Maminglein puolesta, että koko tilanne. Kyllä, Chen Yu saattaa olla opportunistinen ketku, tai ehkä hänellä oli vain huono päivä, tai velat painaa päälle, ja teki hölmön arvion. Mistä sitä tietää? Chen Yulla on länsimaalaisia, pitkäaikaisia oppilaita. Tuskin näitä on kaikkia rahastettu. Ennenkaikkea, mitä väliä sillä edes on? Miksi tarvitsee tuomita sitä omaa oikeamielisyyttä puhisten, vaikka koko boardilla on tasan yksi henkilö joka oikeasti oli tilanteessa mukana? Jälkeenpäin ajatellen, tästä asiasta olisin voinut kommentoinnin jättää väliin. Eipä ollut minua koskeva asia.

En näe puuttuneeni lajikrittiikkiin. Mielestäni lajeja saa kritisoida minkä kerkeää - lähinnä, koska mielestäni se on niin turhaa ettei siihen edes jaksa puuttua. Kritiikki saattaa olla periaatteessa ihan aiheellistakin, koska kohdistuu huonoon tekemiseen. Mitä tekemistä sillä on lajin kanssa? Joku lajin piiristä oppii taitavaksi, eivät kaikki. Näin kaikissa lajeja, kamppailumaailman ulkopuolellakin. Kaikkia lajeja opetetaan niin eri tavoin, että yhden opettamana se on mahtava homma, toisen opettamana täysin arvoton. Ulkoisesti samantapaisia asioita, mutta toisilla vain on enemmän sitä mikä toimii fyysisesti. Esim. Baji on hieno laji, ja Lü tekee sillä ihmeitä. Toisaalta kävin Japanissa paikallisissa Baji-treeneissä, jossa opettaja ei saanut minulle toimimaan edes yksinkertaisimpia tekniikoita (en edes vastustellut, opettaja vain oli todella osaamaton), koska ei hallinut lajin perustaa ollenkaan, mikä näkyi myös oppilaista. Siellä treenaaminen olisi ollut minulle lähinnä ajanhukkaa. En näe sitä kuitenkaan argumenttina Bajia vastaan - sama nimilappu, eri tavaraa. Joskus opettaja on taitava, mutta oppilaat eivät jne... Jos oppilaat ovat taitavia, niin homma alkaa kiinnostaa. Samalla näkökulmalla, ei mulla ole kiinnostusta kritisoida tai puuttua lajeihin suunnattuun kritiikkiin. Jos puhutaan tekemisestä ihan mekaniikan, nopeuden, voiman ja toiminnallisuuden tasolla, niin sitten siinä on jotain pointtia, ja siinä voidaan jo muodostaa jonkinnäköisiä tavoitteita ja suht neutraaleja arviointiperusteita tekniikoille. Yleensä se lajin sotkeminen siihen on vain mielestäni haitallista. Tämän takia eri lajien konteksteista olen yrittänyt tuoda sellaisia esimerkkejä esiin, joissa henkilö osaa tekemisellään näyttää jotain mikä minusta tuntuu toimivan.

Mika kirjoitti: Vainoharhaisuudesta en tiedä, mutta en alkuunkaan ymmärrä kysymystäsi. Voisitko muotoilla sen uudelleen?

Haluan samassa muistuttaa, että Potkussa tuollainen viesti olisi joko poistettu tai muokattu tai vähintään kirjoittajaa olisi huomautettu julkisesti. Jos teitä tuollainen sylkeminen ei Marcuksen kanssa haittaa, se on toki OK, mutta samassa katson oikeudekseni (omalla alueellani vieläpä) ihmetellä tuollaisen täysin turhan negatiivisuuden esille tuomista.

Pointti lienee, että viestissä oli myös substanssia, ja toin sen esiin videon ja siihen liittyvän selittävän materiaalin vuoksi. Valitsit keskittyä vain ja ainoastaan tyyliin, tai asioihin jotka jotka sinua siinä miellytä. Substanssin jätit täysin kommentoimatta.

Ville Rantanen kirjoitti: Tuo uusi video on niin lyhyt, ettei siitä oikein mitään selviä. Toivottavasti joskus tulee pidempääkin pätkää näytille.

Ei selviä mitään? Minusta siinä selviää paljonkin. Ensinnäkin liikkeen laatu, kehon kokonaiskäytön aste. Kyky tehdä Shi li:stä fali, jatkaen shi li:tä. Eli rentoudesta hetkelliseen koko kehon suunnattuun jännitykseen ja takaisin rentouteen. Käytännöllisempänä sovelluksena rennosta liikkeestä nopea lyönti, jonka jälkeen välittömästi paluu takaisin rentouteen, hallittuna koko kehon liikkeenä. Lopussa yläkehon rentouttaminen kerralla niin, että rakenne romahtaa. Tämä rentoudesta nopeasti rakenteen palautus, mikä tapahtuu videon loppukohdilla. Wang XiangZhai muistaakseni sanoi jotain tyyliin "kun yhteys ruumiissa katoaa, mieli yhdistää sen." Nähdäkseni samaa asia, testattuna isommalla liikkeellä.

En näe itse näe arvoa kirjoitustyyliin tarkertumisessa, mielestäni käsitellyt asiat ovat mielenkiintoisempia.

Mika kirjoitti: Tekstikin on aika hauskaa...

Olet tuossa lainannut lauseita irti kontekstista. Mitä ajat takaa? En ymmärrä vastauksesi pointtia.

Tässä näkee hauskasti asioita tavalla jota harvemmin näkee.
http://yiquanlife.wordpress.com/2010/11 ... ely-alkaa/

Treenasin pari vuotta perinteistä aikanaan. Nykyään toista kurssia, joka kolahtaa paremmin kuin mikään treeni tähän asti.

KungFuMiäs kirjoitti: Itse seuraan sitä logiikkaa että miksi käyttää aikaa lajin ulkopuolisiin asioihin kun voi käyttää saman ajan ja energian siihen lajin ideoihin (ja niitä suoraan tukeviin asioihin) kun ne kuitenki vaativat erittäin isoja määriä treeniä, hyvin yksinkertaista . Bajiin muutenkin kuuluu tietynlaisia vastusharjoittelu harjoituksia jotka tulevat suoraan lajin ideoiden harjoittamisesta, painavilla objekteilla ja isolla keihäällä (mutta Bajiahan nyt ei yleisesti lasketa "sisäiseksi" lajiksi).

Ymmärrän tuon, ja se on pitkälle syy, miksi pidän tuon voima/kuntoharjoittelun määrän hyvin pienenä (ehkä 10% käytetystä treeniajasta). Uskon että helposti elää illuusiossa "omassa lajissa on kaikki" - niinhän sitä helposti ajattelee, jos ei astu oman pihan ulkopuolelle riittävän usein. Voima on myös se on alue jossa pystyn kehittymään suht nopeasti. Monipuolisuus on itsessään ollut arvokasta, koska huomaan esiin nousevan kysymyksiä, jotka sitten avartavat "lajitreeniä". Yi Quanin näen nimenomaan koko kehonkäytön remonttina, ja se koskee _kaikkea_ mitä tekee. Kävi sitten heittelemässä koripalloa, uimassa tms... kaikki tuovat lisää näkemystä omaan päätreeniini. Samalla on hyvää testiä miten hyvin pystyn siirtämään opittua tavaraa käytäntöön.

Kuntotreenistä erikseen sen verran, että oman kokemuksen mukaan on hyvin vaikea tehdä kovan intensiteetin kuntotreeniä, joka ei opettaisi teknisesti huonoja asioita. On paljon helpompi tehdä erikseen rankka kuntotreeni, ja erikseen tekniikkaa. Mutta perstuntumallahan tuossa on pakko mennä .

Etkös säkin jossain vaiheessa aika aktiivisesti niitä kahvakuulia yms heilutellut?

flammee kirjoitti: Jaa, miten YQ ja punttitreeni sopii yhteen? Jostain päin on tullut sellainen käsitys että sisäisten lajien kanssa ei suositeltaisi punttitreeniä, kuin?

Mulle ei ole kukaan opettajistani tuollaista sanonut, lähinnä internet-tasolla tuosta olen lukenut. Olen ottanut sen linjan että en teoretisoi vaan kokeilen. En myöskään usko siihen "sisäinen/ulkoinen"-erotteluun. Voiman tuotto on voiman tuottoa, ja keholla on hyvin vähän tapoja tehdä sitä.

Tosin teen niin vähän painotreeniä (mave, vähän kyykkyä, askelkyykkyä, pystypunnerrusta, rinnallevetoa otan varmaan mukaan jossain vaiheessa) ja kehonpainoliikkeitä (punnerrukset, leuat, dipit, käsilläseisonta jne), että ei varmaan päde aktiivisempaan punttitreenaajaan nämä samat havainnot suoraan.

Perustelu itselleni on se, että vaikka olisi miten kehon mekaniikka/taitopuoli kunnossa, niin voimalla ja kestävyydellä on aina merkitystä. Jos ei kunto riitä, niin ei se tekniikkakaan pysy pitkään kasassa. Eli tietty määrä tekniikan menetystä, jos sitä edes tapahtuu (mihin en tosissani usko), olisi hyväksyttävä hinta voiman ja kunnon kehityksestä.

Teoriassa ainoa haitta minkä keksin voisi olla, jos treeni aiheuttaisi niin paljon jäykkyyttä, että liikeradat häiriintyisivät. Toinen (hyvin teoreettinen) riski olisi, jos lihasten koko muuttuisi liikeratoja häiritseväksi. En koe että nykyinen harjoitteluni aiheuttaisi kumpaakaan näistä - ei se haba niin nopeasti paisu .

Yhdistelmä toimii ainakin siihen suuntaan, että parantuvat kehon linjaukset auttaa varsinkin maastavedossa ja kyykyssä. Joskus painonnostosta lihakset on toipuessaan tiukemmat kuin normaalisti, mikä voi häiritä rentouden saavuttamista yksittäisessä treenissä. Itse katson asiaa niin, että yksittäisen treenin "saavutuksella" ei niin väliä, jos pystyn rentoutumaan vaikeammassa olosuhteissa, niin helpommankin tilanteen rentous paranee suhteessa. Kehon linjauksien testaaminen painoilla on myös ihan hauskaa rasitustestausta.

Hyvin paljon olen positiivista siirtymää saanut tuosta 2nd course Yi Quan treenistä aikaisempaan tekemiseen (esim. lyönnit, potkut, ...) joten ei nyt mitään hirveän dramaattista haittaa tunnu tuosta suppeasta voimatreenistäni olevan.

KungFuMiäs kirjoitti: eli hienostunut tapa sanoa että tulkaa tänne flaidaan tai mä voin tulla sinne flaidaa.

Joo ... Ei se kyllä kauheasti kierrellyt noiden mielipiteidensä kanssa. Mun mielestä ihan tervehenkinen asenne, että turha roikkua omassa lajissaan, testataan ja muutellaan metodeja. Ei sinänsä kerro vielä siitä miten asiat on nykyään, tai oli edes silloin (voi, aikaa ennen youtubea!)... Mutta mun mielestä JKD ennen JKD:tä noissa kommenteissa paistaa läpi.