Käskystä!joksanen kirjoitti: Akumahan noita aina silloin tällöin tänne ja Facebookiin postailee.
Disclaimer: Toimitan tästä käännöksestä heräävät kyssärit vastakäännöksinä Marcille, joka saattaa sitten ottaa kantaa niihin.
=========================================================
Marc MacYoung:
--------------------------------------------------------------------------------
Olen ollut jo melko pitkään kiistelty hahmo itsepuolustuksen ja kamppailulajien rintamalla. Joten panettelijoilleni ei pitäisi sinänsä tulla minään yllätyksenä, että esiinnyin kamppailulajeja käsittelevässä Showtime/Penn and Teller's 'Bullshit!' -jaksossa. Jollet nähnyt sitä, se näytetään kyllä Showtimellä uudelleen. Jollei sinulla ole Showtimeä, voit katsoa tuon jakson täältä:
http://www.megavideo.com/?d=HAB3LG2Q" onclick="window.open(this.href);return false;
Uskontojen piirissä liikkuu eräs vanha sanonta. 'Sekä fanaatikko että uskovainen jakavat molemmat saman kirkonpenkin.' Voit löytää tuolta samalta kirkonpenkiltä lisäksi myös 'pelkästään pääsiäis- ja joulupalvelut' -osaston. Perustasolla jokin sama asia vetää siis puolensa kaikenlaisia ihmisiä monista eri syistä. Käytän tätä verrokkia, koska sillä on vahva rinnakkaisuus suhteessa siihen, kuinka ihmiset käyttäytyvät puolustaessaan uskoaan ja jotka ajattelevat kamppailulajien tarvitsevan jonkinlaista 'suojelemista.'
Ennen kuin lähdemme liikkelle, tarvii kuitenkin alkuun sanoa muutama asia. Ensinnäkin, kun joku henkilö tunnistaa itsensä jonkin ryhmän jäseneksi, tällä on taipumus tuntea tarvetta suojella tuota ryhmää. Sekä omia valintojaan että tuota ryhmää itseään. Tämä on varsinkin yleistä silloin, kun on jo saavuttanut joitain tuon ryhmän tarjoamia etuisuuksia. Tämä tuo meidät kamppailulajien äärelle. Kamppailulajien harjoittelulla voi saavuttaa yksinkertaisesti monia etuisuuksia: itsekuri, fokus, keskittyminen, terveysedut, itsevarmuus ja itsekontrolli. Yay! Hyvää kamaa.
Tuo sanottuani: Kamppailulajit eivät ANNA sinulle yhtäkään näistä.
Nämä ovat ominaisuuksia, joita kehität itsessäsi. Kamppailulajit voivat olla voimakas työkalu auttamaan sinua kehittämään näitä hyödyllisiä elämäntaitoja. Mutta ne eivät siirry sinuun automaattisesti, kun allekirjoitat jonkin kaupallisen kamppailusalin/tyylisi sopparin. Perustaltaan kaikki kamppailulajien opiskelun kautta saavuttamasi suurenmoiset ja hienot muutokset elämääsi tulivat sinusta itsestäsi. Kamppailulajit ovat olleet ehkä se reitti jota kautta olet saanut ne, mutta sinä olit se joka teki kaiken työn.
Siltikin ihmiset tapaavat lukea nämä elämäänsä muuttaneet piirteet kamppailulajien ANSIOKSI. Siitä seuraa muassaan toinen painolastillinen tavaraa. Kun tunnet, että olet pelastunut aikaisemmilta epäonnistumisiltasi kamppailulajeja harjoittelemalla, siihen liittyy luontainen taipumus haluta suojella ja puolustaa 'kamppailulajeja.' Tämä luo hyvin monimutkaisen ristiriidan. Ensinnäkin rakkaus ja intohimo johonkin sellaiseen, jonka koet olevan itsellesi hyödyllistä. Toisekseen tietämys siitä, että kamppailulajien lipun alla kulkee tosi rumia juttuja. Pidä tämä aivojumppa mielessäsi, sillä palaamme siihen myöhempänä.
Ihmiset ovat erittäin monimutkaisia olentoja. Vain hyvin harvoin teemme jotain vain jostain yhdestä syystä. Itse asiassa tapaamme ottaa joitain hyvin yksinkertaisia asioita ja lapata niiden päälle kerrosta kerroksen perään, kunnes ne eivät enää lopulta palvele vain yhtä, mutta useampia päämääriä. Esimerkiksi 'syöminen.' Toiminnallisesta näkökulmasta katsoen kyse on vain kehosi tankkaamisesta. Mutta jos tuo on se kaikki mitä siihen liittyy, miksi emme sitten tykkää syödä yksin? Miksi meillä on kaikenlaisia 'perheruokailuja', puhumattakaan eri pyhäpäivien aterioista, kestityksiä/pitoja - ja jep, kulttuurimme tunnistavia ruokailurajoitteita?
Tuo viimeinen pointti on tärkeä siksi, sillä tosi paljon siitä mitä koemme saavamme 'kamppailulajeista' irti, ei liity kamppailutaitojen oppimiseen mitenkään, vaan meihin ihmisinä.
Esimerkiksi sosiaalinen verkostoituminen, ryhmään kuuluminen, identiteettinsä muodostaminen ('Kuulun sille-ja-sille salille' tai 'Olen kamppailuharrastaja'), jonkinlainen käsitys omasta asemastaan hierarkiassa (millä vyöarvolla olet). Nämä ovat ihmispsyykeen kannalta tärkeitä 'sosiaalisia' elementtejä. Ja yleensä kun alan puhua kamppailulajien sosiaalisista näkökulmista, ihmiset luulevat että dissaan niitä jollain tavalla (esim. se on vain kevytkenkäinen harrastus). Itse asiassa kaikki nämä elementit ovat kriittisiä lajimme selviytymisen, psykologisen hyvinvointimme ja käyttäytymisohjelinjojemme kannalta. En tiedä sinusta, mutta minusta nuo jutut kuulostavat hieman syvemmiltä ja monimutkaisilta kuin että kamppailulajit olisivat 'vaan pelkkä harrastus.'
Nuo ovat nimittäin melko diippiä kamaa. Riittävän diippiä, että voi ihan reilusti sanoa: 'monet ihmiset ovat tehneet kamppailulajista uskontonsa.' Siksi voimme ihan hyvin osoittaa monenkaltaisiin samanlaisuuksiin taktiikoissa, joita käytetään jonkin sellaisen asian 'puolustamiseen' johon henkilö tuntee vahvan liitoksen.
Ensimmäinen taktiikka on yksinkertainen. Huolimatta siitä, kuinka virheellisesti ikinä joku on <täytä tyhjä kohta> nimissä tehnytkään, se ohitetaan tekosyyllä "tekijä(t) ei ole 'aitoja' <täytä tyhjä kohta>."
Voit nähdä tämän käytännössä tuomalla joskus esille eri uskontojen historiassa tapahtuneita kaikenlaisia virheellisiä menettelyitä. Tai tässä tapauksessa siihen, mitä muut ihmiset puuhastelevat 'kamppailulajien' lipun alla. Tämä lähestyminen sekä kattaa että luo etäisyyttä sen käyttäjälle - melkoiseen ryppääseen kamppailulajien nimissä tehtyjä syntitekoja.
Yleisin versio tästä on "He eivät treenaa oikeaa <täytä tähän tyylin nimi tai jopa jokin yleisen tason 'kamppailulaji'>."
Tällä taktiikalla on monenlaisia eri käyttökohteita. Tekniikan näkökulmasta asiaa ajatellen, mikäli jokin eri sali tai eri opettaja - mutta joka treenaa samaa tyyliä kuin sinäkin - omaa vaarallisella tavalla huonon kehonkäytön, olet tuota taktiikkaa käyttämällä juuri dissannut heidät, suojannut omia uskomuksiasi JA liitostasi tyyliisi. Mistä voit itse asiassa oikeasti tietää, onko oma kehonkäyttösi yhtään sen parempaa? Olen seurannut ulkopuolelta, kuinka dojo- ja fleimisotia on käyty viallisen kehonkäytön pohjalta. Molemmat puolet vänkäävät siitä mikä onkaan jokin 'oikea tapa' tehdä jokin juttu, kun itse asiassa kumpikaan niistä ei toimi noiden tiettyjen dojojen ovien ulkopuolella.
Sosiaalisesta/psykologisesta näkökulmasta tämä lähestyminen sallii meidän ylläpitää omaa positiivista identiteettiämme omasta liitoksestamme tuohon ryhmään (ja sen etuihin), tarvitsematta ottaa harteilleen tai mahdollisesti siivota noiden muiden samaan ryhmään itsensä tunnistavien jannujen jälkiä.
Tiedätkö jonkin aivan erityisen huonon treenaajan tai kamppailusalin opettajan, jonka toiminnan kanssa et ole vain eri mieltä, mutta tunnet suorastaan täyttä häpeää? Okei. Ja mitä teetkään asian eteen?
Tässä on se itse ongelma. Kun vaikutat johonkin asiaan jonkin ryhmän sisäpuolella, voit tehdä itseksesi kaikenlaista aivojumppaa, jonka jälkeen saat homman näyttämään itsellesi siltä, kuin että olisit ottanut kaikenlaista sopivaa eri etäisyyttä tuosta virheellisestä menettelystä. Olet vieläpä niin tehden vahvistanut oman ryhmäsi identiteettiä ja oikeellisuutta.
Mutta ulkopuolisen silmin... olet juuri menettänyt uskottavuutesi.
Ulkopuolisen silmin opetatte molemmat samaa juttua. Jos lähdet vääntämään siitä kumpi on todellista ja kumpi ei, olet altakaivanut koko jutun uskottavuuden. Jos se kaveri siellä toisaalla on ryssinyt jutut ja et halua sitä harteillesi, miksi heidän tulisi uskoa sinua? Koska sanot niin? Ai hitsi, tuohan se vasta toimiikin.
Ulkopuolinen tulee tuomitsemaan koko ryhmän, ei pelkästään niiden 'muiden' virheellisestä menettelystä - mutta myös siitä, kuinka SINÄ reagoit asiaan. Ulkopuoliset eivät tee mitään hienovaraisia erotteluja oman salisi ja sen toisen salin välillä. Käyttämällä tuota 'todellista <mitä-onkaan>' -tekosyytä, olet juuri kertonut heille, että koko ryhmää riivaa aivan suunnaton matopurkillinen politiikkaa ja keskinäistä kinastelua. Sen sijasta että olisit ollut asian suhteen rehellinen, olet siihen nyt osallinen. Siispä - miksi helvetissä heidän pitäisi haluta matkaan tuollaiseen leikkiin?
Samanaikaisesti ne, jotka sanovat kaiken tuon jälkeen OK, ovat niitä jotka tykkäävät pelata noita pelejä. Hitsi, olet juuri valinnut itse itsesi salisi dojo-politiikkaan.
Toinen yleinen taktiikka on ns. puolestapuhuja (tunnettu myös nimekkeellä "tekosyiden keksijä"). Tuo tapahtuu ihmisten oikeuttaessa virheellisen menettelyn siksi, koska...
Nyt täytyy esittää kaksi pointsia. Ensimmäinen on 'abusus non tollit usum' (väärinkäyttö ei estä oikeaa käyttöä). Voimme pyöräyttää tuon toisinpäin ja muotoon 'oikea käyttö ei oikeuta väärinkäyttöä.' On olemassa aivan legitiimejä kamppailuharjoittelun osa-alueita, joita häikäilemättömät kamppailusalien vetäjät aivan TODELLAKIN väärinkäyttävät. Esimerkiksi opetustoiminnan laittaminen edellytykseksi vyöarvoissa etenemiselle, samalla kun nuo jannut maksavat sinulle täyttä treenimaksua. Tuo ei ole pelkästään ilmaista työtä, vaan ihmiset maksavat sinulle saadakseen tehdä sinulle töitä ja rahaa.
Toinen pointti on: "Ihmiset eivät ole järkeviä eläimiä, vaan järkeileviä eläimiä." (Nappasin tuon college -aikojeni psykankirjasta). Olemme kykeneväisiä kaikenlaiseen aivojumppaan suojellaksemme uskomuksiamme ja hyvänä vaalimiamme ideaaleja. Vaikka jotkut kulkevatkin tällä tiellä vain lyhyen matkaa, eräät toiset taas voisivat saada tyyliin apinankin haukkomaan henkeään epäuskossa siitä, minkä kokoisen viidakon nämä jannut ovatkaan pystyneet päässään käymällä extreme-aivojumpalla luomaan. Voimme keksiä tekosyitä ja syitä toistensa perään miksi se mitä teemme on OK -- vaikka tekemisemme ei oikeasti olisikaan kosheria.
Osoitan tämän pointin siksi, sillä hyvin usein kamppailulajeja puolustaessamme otamme ja tuomitsemme toisten ryhmien 'huonon käyttäytymisen' ja oikeutamme omat tekemisemme juuri samalta pohjalta. Sitten suutumme, kun joku maalaa meidät molemmat samalla siveltimellä. Kävisikö tämä muuten hyvänä esimerkkinä järkeilystä?
Sen sijasta että itkisi Penn & Teller shown niputtavan 'kaikki kamppailulajit yhteen limppuun' ja etsisi vikaa ohjelmasta, luopa ankara katse siihen mitä ITSE teet. Tämä varsinkin jos teet mitään sellaista, johon tuossa ohjelmassa viitattiin.
Autatko ja koulutatko ihmisiä löytämään laadukasta treeniä? Annatko heille realistisia odotuksia? Vai vahvistavatko toimintatavallasi valtaväestön ajatuksia siitä, että kamppailulajit ovat täynnä "fruitcakes", "barking moonbats", sadisteja/masokisteja, huijareita ja ihmisiä, joilla on vakavia psykologisia ongelmia?
Penn & Teller show on paljastanut kamppailulajien bisnespuolen ruman vatsapuolen. Sellaisen, joka on ollut kamppailulajien ulkopuolisille tiedossa jo pitkään, mutta jonka kamppailulajeissa vaikuttavat tahot ovat jättäneet itse tietoisesti piittaamatta, oikeuttaneet sen ja monissa tapauksissa osallistuneet siihen itse. Näkisin kamppailuharjoittelijoiden keskuudesta nousevan melko paljon itkua niistä kauheuksista mitä he tuossa jaksossa näkivät tai teeskentelyä siitä, että sitä on itse jotenkin parempi (tai ei liity näihin ongelmiin mitenkään). Huonoja uutisia, jannut - ette nimittäin ole. Jos olette tunnustaneet itsenne kamppailuharjoittelijoiksi saatika sitten kamppailuopettajiksi, niin vaikkakaan teitä ei ehkä maalata täysin samalla siveltimellä, kaikki tuo väärän menettelyn määrä tulee roiskumaan yllenne.
Punainen lankani on: Sen sijaan, että dissaat Penn & Tellerin tuota jaksoa (sillä se osoittaa kohti hyvin aitoja ongelmia jossain korkealle arvottamassasi jutussa - kamppailulajit), miksi et ota ja katso, mitä voisit tehdä toimiaksesi näitä kamppailulajien trendejä vastaan? Jos väität, että tuo jakso oli jotenkin puolueellinen tai että nuo jannut eivät tehneet jotain määritelmäsi mukaista 'oikeaa' kamppailulajia, voisit ehkä haluta osoittaa kamppailulajien ulkopuolisille tahoille, miksi heidän tulisi uskoa sanaasi siitä, että se mitä he tuossa ohjelmassa näkivät ei edusta kaikkia kamppailulajeja.
Minä tiedän sen ja sinäkin tiedät. Mutta pelkästään sanomalla "tuo ei ole 'oikeaa' kamppailuharjoittelua" tai että ohjelma oli jotenkin viallinen, ei tule korjaamaan kamppailulajien piirissä vuosikausia tapahtunutta virheellistä menettelyä. Saat paljon enemmän kilometrejä allesi kertomalla, "Jep, kamppailulajien ja itsepuolustuksen kentällä on tehty paljon virheitä. Mutta tässä sinulle työkaluja, joilla voit erottaa hyvät huonoista."
Saat tällä strategialla suojattua kamppailulajien mainetta paljon paremmin kuin voisit ikinä saada huutelemalla tuosta showsta ja siitä kuinka epäreilu ja puolueellinen se oli.
Ja mikäli mitään siitä mitä tuossa jaksossa näit, heijastaa jollain tapaa kamppailusalisi liiketoimintatapoja (tai salisi kulttuuria), teet kamppailulajien maineelle vielä enemmän hyvää hankkiutumalla eroon niistä jutuista. Kissa on hypännyt ulos pussista näiden juttujen suhteen ja ihmiset tulevat olemaan tarkkana ennen treenisoppareiden allekirjoittamista.
-M
* Esimerkiksi: http://www.nononsenseselfdefense.com/se ... aining.htm" onclick="window.open(this.href);return false;
--------------------------------------------------------------------------------
=========================================================