Varusmiehet koettelevat armeijan rajoja uusin keinoin: "Henkilö kieltäytyi ajamasta partaansa"

Sotilasrikosten määrä on vähentynyt, mutta rikosten joukossa on aivan uudenlaisia tapauksia.

Esimerkiksi joillekin varusmiespalvelukseen hakeutuneille muslimeille on tullut yllätyksenä se, että varusmiehellä ei saa olla partaa. Tästä säännöstä ei Suomessa jousteta. Parran ajamatta jättäminen on palvelusrikos:

– Yleinen palvelusohjesääntö ei anna oikeutta pitää partaa. Näitäkin tapauksia on ollut, että tullaan partaa ajamatta. On tällainenkin tapaus, että henkilö kieltäytyi ajamasta partaansa uskonnollisen vakaumuksensa takia. Hänet laitettiin E-luokkaan (palveluksen aloittamisen siirto) ja annettiin kurinpitoseuraamus, muistaakseni varoitus, lakimies Immo Seppänen puolustusvoimien pääesikunnan oikeudelliselta osastolta kertoo. Tapaus sattui Karjalan prikaatissa.

Myös Kaartin jääkärirykmentin oikeusupseeri Vesa Paavola muistaa uransa ajalta vastaavan tapauksen Helsingistä, jossa varusmies ei suostunut ajamaan partaansa vakaumuksensa takia. Asiaa puitiin jonkun aikaa keskustellen.

– Hän sitten itsekin lopulta ymmärsi sen, kun hänen vakaumuksensa oli niin vahva, että hänen paikkansa ei ole täällä, Paavola kertoo Helsingin Santahaminassa.


Aseen piippu otsalle

Toinen sotilasrikoksissa näkyvä uusi ilmiö ovat uhkaukset.

– Näitä ei paljon ole, mutta kyllä se on lisääntynyt. Niihin suhtaudutaan vakavasti, kun on ollut näitä kouluampumisia. Siinä saattavat muut alkaa pelätä, vaikkei varusmies tarkoittaisikaan mitään, lakimies Immo Seppänen tietää.

Hän kertoo, että jokainen uhkaus menee esitutkinnan jälkeen syyttäjälle saakka.

– Vihjaillaan esimerkiksi ampumisella tai sanotaan, ettei ole syytä näyttäytyä tai sanotaan, että tietää, missä toinen asuu.

Laiton uhkaus on sotilasrikos, jos se kohdistuu toiseen sotilaaseen. Kantahenkilökunta ei uhkauksiin Seppäsen mukaan juuri syyllisty, vaan ne ovat kokemattomien varusmiesten rikoksia.

– On ollut jopa sellainenkin tapaus, että varusmies nosti aseen toista varusmiestä kohti ja teki kylmälaukauksen. Se on tietysti hurjan pelottava tilanne. Sellainenkin on ollut, että on herättänyt toisen painamalla aseen piipun otsaan ja sellaisiakin tapauksia on ollut, että varusmies on nostanut tyhjän aseen toista kohti, Seppänen antaa esimerkkejä.

"Keskittyminen häiriintyy"

Kolmannen uuden ilmiön ovat tuoneet mukanaan varusmiesten mukana joka paikassa kulkevat matkapuhelimet ja tabletit. Pääsääntö on se, että niitä ei saa käyttää palveluksen aikana eli esimerkiksi ampumaharjoituksen, marssin tai vartiotehtävän aikana.

– Keskittyminen häiriintyy, jos matkapuhelin on mukana esimerkiksi vartiotilanteessa ja sillä kuuntelee vaikka musiikkia, Immo Seppänen antaa esimerkin vartiorikoksesta.



Tauoilla ja vapaalla varusmiesten kuitenkin sallitaan kaivavan puhelin taskustaan, ja niin moni tekeekin.

Upseerikokelas Verneri Vaino Kaartin jääkärirykmentistä Santahaminasta tietää, että tuvan kaikissa sängyissä palaa kännykän valo iltakymmeneltä, kun hiljaisuus alkaa. Kännykän käyttäminen on sallittua niin kauan kuin ei häiritse hiljaisuutta ja muita.

Matkapuhelimen käyttöön liittyvät tarkat ohjeet vaihtelevat joukko-osastoittain ja yksiköittäin.

Vainio kertoo, että hänkin on joutunut puuttumaan omien varusmiestensä kännykän käyttöön, mutta puhuttelemalla ja huomautuksilla kaikista tapauksista on selvitty. Niistä ei siis ole tehty esitutkintaa eikä kirjausta sotilasrikostilastoihin.

Usein lievissä tapauksissa toimitaankin juuri näin. Vasta jos määräysten vastainen käyttäytyminen jatkuu ja on tahallista, se viedään esitutkintaan.

Kielletty video YouTubeen

Palvelusrikos on myös esimerkiksi määräysten vastainen kuvaaminen, videokuvaaminen ja äänittäminen ja tallenteiden jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ketään ei saa kuvata ilman lupaa eikä varusmies saa jakaa vaikkapa tietoja sotilaallisista harjoituksista ja sijainneista.

– Esimerkiksi Periscope-lähetykset on kielletty täysin, koska niissä sijaintitieto lähtee, upseerikokelas Verneri Vainio tietää.


Aina ohjeet eivät mene perille. Immo Seppänen kertoo, että sellaisiakin tapauksia on ollut, että varusmies tai jopa kantahenkilökuntaan kuuluva on kuvannut esimerkiksi asejärjestelmää, jota ei saa kuvata.

– Näitä tapauksia on ollut, että video löytyy sitten YouTubesta.

Seppänen muistaa myös tapauksen, jossa varusmies oli kuvannut suihkussa olevaa alastonta palvelustoveria.

– Kyllähän nuoret ihmiset kaikkea keksivät ja he ovat käteviä käyttämään näitä, Seppänen tietää.


Miksi määrä laski?

Vaikka uusiakin ilmiöitä on, sotilasrikosten määrä on vähentynyt viime vuosina rajusti. Vielä vuonna 2010 sotilasrikoksia tilastoitiin 5 194, kun viime vuonna niitä kirjattiin enää noin puolet siitä eli 2 733.

Nyt puolustusvoimat selvittää rikosten määrän vähentymistä ja sitä, onko puuttumiskynnys sama kaikissa joukko-osastoissa. Selvitys valmistuu loppukesästä.

– Kuri ja järjestys pitää saada säilymään. Se ei saa siirtyä mihinkään simputtamiseen ja rikosoikeudellisen vastuun pitää toteutua. Me selvitämme neljässä joukko-osastossa, että ovatko lievät varusmiesjutut aiheuttaneet toimenpiteitä ja milloin ne viedään esitutkintaan, Seppänen kertoo.

Onko kuri armeijassa löystynyt?

– Ei ole. Sotilasrikosten määrän vähenemisessä näkyy se, että ikäluokat ovat pienentyneet ja joukko-osastojen määrä on pienentynyt myös. Tämä ei tarkoita sitä, että armeijan kuri olisi löystynyt ja asioita jätettäisiin käsittelemättä.

Seppänen arvioi, että rikosten määrän vähenemisen taustalla on myös se, että varusmiesten ohjelma harjoitusaikana on erittäin tiivis ja viikonloppulomia on säännöllisesti. Kasarmilla ei ehditä siis vetelehtiä.

Aamut vaikeimpia

Yleisimpiä sotilasrikoksia ovat palvelusrikokset – niitä tehtiin viime vuonna yhteensä 1 105. Niissä sotilas rikkoo yleistä palvelusohjesääntöä. Ohjesääntö on monien armeijatarinoiden ja huumorinkin lähde. Ohjesäännössä siis määritellään erittäin tarkasti se, miten sotilas saa ja ei saa käyttäytyä.

Perinteisin palvelusrikos liittyy aamuheräämisiin.

– Ne palvelusrikokset ovat hyvin yleisiä, joissa sotilas ei nouse sängystä aamulla herätyksen jälkeen tai ei mene aamupalalle.

– Näitäkin tapauksia on ollut, että kokonainen tupakunta jää makaamaan sänkyyn. Nämä liittyvät usein palveluksen loppuvaiheisiin eli on tällaista TJ(tänään jäljellä)-tunnelmaa. Näistä ei yleensä mitään suuria seuraamuksia tule, mutta onhan siinä kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus, jos kokonainen tupakunta tai useita ryhmänjohtajia jää sinne makoilemaan, Seppänen miettii.

Sotilasrikoksia tekevät useimmin varusmiehet

•Sotilasrikos on rikos, johon voi syyllistyä ainoastaan varusmies, Puolustusvoimien palkattu henkilöstö, rauhanturvaaja tai reserviläinen.
•Naiset tekevät sotilasrikoksia erittäin harvoin.
•Yleisimmät sotilasrikokset ovat palvelusrikoksia ja poissaolorikoksia. Palvelusrikoksia ovat esimerkiksi alkoholin tuonti kasarmille, päihtyneenä palveluksessa esiintyminen, tupakointi määräysten vastaisella alueella, ylinopeuden ajaminen kasarmialueella, pukeutumisrikkeet, varomääräysten noudattamatta jättäminen, palkatun henkilökunnan luvaton poissaolo töistä, tervehtimättä jättäminen ja ”kestopunkalla” eli päiväpeiton päällä nukkuminen palvelusaikana.
•Muita yleisiä sotilasrikoksia ovat kuuliaisuusrikokset, sotilaalle sopimaton käyttäytyminen ja vartiorikokset.
•Esimiesrikosten määrä on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Niistä tuomittiin viime vuonna vain seitsemän esimiestä: 5 varusmiestä ja 2 kantahenkilökuntaan kuuluvaa.
•Lievistä rikoksista annetaan muistutus. Yleistä on myös määrätä poistumiskieltoa kasarmilta tai ylimääräinen palvelus, esimerkiksi haravointia tai puiden pinoamista.
•Sotilasrikoksia viedään vuosittain yleiselle syyttäjälle noin 300 tapausta. Tällöin tuomio on usein sakkoja tai ehdollista vankeutta.
•Ehdottomat vankeusrangaistukset ovat sotilasrikosten seuraamuksina erittäin harvinaisia.