Tein kääntäjän hommia epävirallisesti ja pystyin kaikilla tasoilla käyttämään kieltä aika... hyvin. Kanjeja osasin 7000. Koko elämäni (paitsi treenaamista) oli pelkkää japanin opiskelua. Ja sittenhän ne aivot paukahti lopulta
Nyt en pysty. Aivot reagoivat aikaisempaan yliopiskelemiseen rajuna allergiana, ja jo parin sanan puhuminen saa aikaan sydämentykytystä. Itsetuntovamma.
En ole unohtanut kaikkea, mutta jo se että olen unohtanut puolet, saa herneen nenään sillä tavalla että negattaa koko kieli ikään kuin muistutuksena omasta epäonnistumisesta. Siedätys on toistaiseksi hyvin varovaista.