Haku löysi 3 tulosta

Antti
syys 14, 2018, 17.31
Keskustelualue: Ylähuone
Aihe: Miekkailua
Vastaukset: 406
Luettu: 62841

Miekkailua

Sirretään nyt kuitenkin tämä keskustelu Bujinkan-ketjusta tänne, niin ei mene siellä offtopiciksi.

Liittyen terään tarttumiseen ja alla olevaan kuvaan:

Kuva

DeusVult kirjoitti:
syys 13, 2018, 23.50
Siinä käykin sitten juuri noin, että kun vastustajan terästä noin vain tarttuu kiinni, vastustaja lyö kilvellä näpeille ja tempaisee miekkansa vapaaksi. Voi olla hanskassa ikävä viilto tuon jälkeen, jos ei peräti kädessä. :)

I.33 onkin nimenomaan ainoa manuska joka mulla näin äkkiseltään tulee mieleen, jossa selvästi näkyy hanskat.
Näkisin, että Lecküchnerin Münchenin-käsikirjoituksessa hahmoilla on myös hansikkaat, ja siinähän tartutaan melkoisen paljon terään. Fiore-kuvien hahmot ovat ehkä kaksiselitteisiä, mutta kuvituksethan ovat ylipäänsä funktioltaan kaavamaisia, eikä miekkailijan ole myöskään tarkoitus käyttää kruunua tai kultaista sukkanauhaa. Nykyään kirjoissa on tapana jättää suojavarusteet valokuvista pois, vaikka niiden käyttöä tekstissä edellytetäänkin.
Kari Aittomäki kirjoitti:
syys 14, 2018, 00.53
Tuli tossa mieleeni että onko nuo piirustelut sitte kuitenkaan manuaaleja?
Eli ovatko piirrokset ja lähdeteos samanikäisiä?

Koska onpas aika upeeta jos tollasia astalokoppeja on oikeen treenattukin ikäänkuin osana curriculumia..
Hädissäänhän sitä toki saattaa tarrata vaikka hehkuvaaan hiilihankoon mutta.. no, mun järkeen nuo ei oikeen nappaa.
Siis olisivatko nuo enemmänkin ikäänkuin tapahtuneen tapahtuman kuvauksia, ikäänkuin "on se hurja"-taltiointeja?
Tämä on tärkeä huomio. Tähän liittyen tuota yllä olevaa I.33:n sivua on seurannut sittemmin kadonneella lehdellä kuvattu jatkotekniikka, jossa vastustajan (huppupää) miekanisku torjutaan vasemmassa kädessä edelleen olevalla kilvellä ja miekalla, ja sitten riistetään oikealla kädellä hänen kilpensä. Tämä tekniikka löytyy myös Andre Legnicalaisen lyhyestä miekka ja kupura -tekstistä (kuudes kappale), Paulus Kalilta (kuvat täällä), cgm 3712:sta (kuva) ja tietysti Paulus Hector Mairilta. En usko, että tästä olisi pääteltävä, että miekkailijat ovat rutiininomaisesti repineet kilpiä toistensa käsistä, vaan ennemmin kyseessä lienee jonkinasteinen miekkailukirjallinen klisee, joka voi tietysti perustua siihen, että joku hurjapää on näin joskus tehnyt. I.33 voi olla jopa ensimmäinen kirjallinen esimerkki tästä tempusta, ja koska kyseinen sivu on kadonnut, on hauska spekuloida ajatuksella, että se olisi päätynyt kiertoon ja olisi noiden muiden kuvien suoranainen lähde.

Muuan kirjastonhoitaja on kirjannut I.33:n vanhoihin kansiin sellaisen huomion, että sen perustumisen aiempiin malleihin osoittaa se, että ukot ovat samannäköisiä kuin tällä sivulla vasemmassa yläkulmassa taistelevat hahmot. Tämä on ehkä hieman liioittelua, mutta muuten I.33 tuskin on ensimmäinen lajinsa edustaja.
DeusVult kirjoitti:
syys 14, 2018, 10.40
Näkisin, että vastustajan aseeseen kannattaa tarttua vain, jos ase on jo immobilisoitu jonkinlaisessa painitilanteessa (niinkuin ilmeisesti siinä Fioren kuvassa tapahtuu), tai tarttumisella voidaan tehdä tilaa omalle hyökkäykselle joka seuraa tarttumista välittömästi.
Fioren kuvan tilannetta välittömästi edeltävä tilanne näkyy alla olevassa kuvassa oikealla alhaalla, eli vastustajan miekka ei vaikuta erityisen immobilisoidulta ennnen tarttumista (tuota edeltävä lähtötilanne, miekkojen symmetrinen risteäminen, löytyy kaksi sivua aikaisemmin).

Kuva
Antti
syys 13, 2018, 11.29
Keskustelualue: Ylähuone
Aihe: Miekkailua
Vastaukset: 406
Luettu: 62841

Miekkailua

Kari Aittomäki kirjoitti:
syys 12, 2018, 12.34
Kuva
Kari Aittomäki kirjoitti:
syys 12, 2018, 17.14
Tuo alkuperäinen kaatokuva taitaa olla iholleryntäyksen jälkitila kun sitä vähäpojan miekkaa jo kontrolloidaan kahvasta, yläote terästä olisi näin melkostabiili varmistus/häirintäote. Naamahan tuossa saapi kubistisia piirteitä.
Kuvan tilannetta edeltää (Gettyssä, ei tuossa Pisani Dossi -versiossa) ote, jossa vasemmalla kädellä on tartuttu vastustajan terään ja samalla lyöty tai pistetty häntä oikeassa kädessä olevalla miekalla. (Ja ehkä lyöty häntä hänen omalla miekallaan naamaan tai kaulaan.) Tämän jälkeen voi heittää oman miekkansa maahan, tarttua oikealla kädellään vastustajan kahvaan, lyödä häntä naamaan hänen omalla miekallaan (kuvan tilanne) ja kaataa hänet. Eli ensimmäinen tarttuminen tapahtuu tosiaan vastustajan terään ja vasta toinen kahvaan, kun vastustajaa on jo pehmitetty.
Antti
syys 12, 2018, 15.09
Keskustelualue: Ylähuone
Aihe: Miekkailua
Vastaukset: 406
Luettu: 62841

Miekkailua

JukkaS kirjoitti:
syys 12, 2018, 14.23
Haarniskoituun taisteluun oli muuten olemassa miekkoja joissa terä ei ole koko matkalta teroitettu vaan siinä oli jätetty tilaa nimenomaan kädellä/käsillä kiinni ottamista varten.
Puhumattakaan malleista, joissa ei ole terää ollenkaan (Panzerstecher).

Liitteen kuvassa pari miekkaa, joissa on erikseen kädensija keskellä säilää puolimiekkailua varten (alkuperäinen postaus täällä).