Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 5 tulosta

Antti
marras 28, 2019, 18.40
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely
Vastaukset: 29
Luettu: 8456

Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely

Kielitoimiston sanakirja määrittelee itsepuolustuksen 'itsensä puolustamiseksi, puolustautumiseksi', mutta en nyt laittaisi erityisen paljoa painoarvoa tämän muotoilun kirjaimellisille tulkinnoille. Ajattelin (ja ajattelen) siis itsepuolustusta ensisijaisesti sinä luonnollisena periaatteena, jonka mukaan puolustauduttaessa väkivalta on sallittua. Tällaisen puolustautumisen on jo vanhastaan katsottu kattavan itsensä tai toisen puolustamisen, en tosin osaa mitään eksaktia oikeushistoriallista yhteenvetoa antaa. (Augustinus ei itse asiassa pidä tappamista pelkästään itsensä puolustamiseksi oikeutettuna, mutta muiden puolesta kyllä, epistulae 47,5.) Englannin self-defence kattaa myös toisen puolustamisen (OED), mutta ainakin saksaksi, suomeksi ja ruotsiksi on onneksi nämä paremmat hätävarjelutyyppiset nimitykset, joista puuttuu tuo hämmentävä itse-osa. Roomalaisessa oikeudessa itsepuolustuksen periaate muotoillaan vim vi repellere licet eli "saa torjua voiman voimalla" (Digesta 43).
Antti
marras 28, 2019, 13.47
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely
Vastaukset: 29
Luettu: 8456

Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely

Lietohan siis ilmoitti tutkivansa gradussaan "ensimmäisen hyökkäyksen merkitystä MMA-ottelussa" eikä mitään itsepuolustukseen liittyvää, mutta ainakin tässä on tullut sitten lukuvinkkejä laajempaa tutkimushanketta pohjustamaan. :)
YJT kirjoitti: marras 28, 2019, 11.12 Tässä kannattaa tosiaan huomata, että itsepuolustus ja hätävarjelu eivät ole sama asia, mikäli itsepuolustus tulkitaan kirjaimellisesti: hätävarjelulla voi varjella myös kolmatta henkilöä, sekä myös esimerkiksi omaisuutta tai kotirauhaa. Lisäksi itsepuolustus voidaan tosiaan käsittää laajasti tai suppeasti; suppea kattaa vain fyysisen puolen ja välittömän uhkatilanteen, kun laajasti voidaan ajatella että itsepuolustus lähtee jo uhka-arvion tekemisestä, ennakoinnista, havainnoinnista ym ja jatkuu kauan fyysisen tilanteen jälkeenkin; kattaen esim mahdollisen oikeuskäsittelyn ja siitä mahdollisesti aiheutuvat seuraukset.
Jatkaisin tästä muotoilemalla niin, että hätävarjelu (nödvärn) on lakitermi itsepuolustuksen Suomen lainsäädännössä kodifioidulle ilmentymälle. Itsepuolustuksen käsitteeseen kuitenkin ihan yleisesti luetaan kuuluvaksi myös muiden puolustaminen. (Ja laajemmassa mielessä puolustussota erotuksena hyökkäyssodasta, siis oikeutettuuden näkökulmasta.) Voisi siis sanoa, että hätävarjelu ja itsepuolustus tarkoittavat samaa asiaa, vaikka niillä on eri merkitys.

Tuon laajemman käsitteen nimityksen osalta mietin sitä, että puolustus tuo kuitenkin aika vahvasti mieleen aktiivisen toiminnan hyökkäyksen torjumiseksi, joten olisiko osuvampi kattotermi noille mainituille taidoille ja tiedoille "itsesuojelu" tai jonkinlainen "varautuminen"? (Tällä lienee merkitystä lähinnä silloin, kun mietietään koulutustilaisuuksien nimiä tai vastaavaa. :D )
Antti
marras 27, 2019, 11.29
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely
Vastaukset: 29
Luettu: 8456

Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely

Lieto kirjoitti: marras 26, 2019, 16.12
Antti kirjoitti: marras 26, 2019, 16.03 Ymmärränkö siis oikein, että haluat lähdeviitteen sille tiedolle, että fyysistä hyökkäystä edeltää tyypillisesti eskaloitumisvaihe?
Just näin!
Oletko kohdentanut artikkelihakua sellaiseen julkaisuun kuin Journal of interpersonal violence? E-kirjana löytyy sellainenkin tuore teos kuin The Psychology of Interpersonal Violence, jos siitä olisi ehkä apua.

Kannattaa ehkä erikseen huomioida, että on olemassa myös sellaista väkivaltaa, jossa ei välttämättä ole tuota eskaloitumisvaihetta (predatory violence). Kun nyt siis ilmeisesti haluat voida lähteistetysti sanoa, että nämä ovat vähemmistössä mitä tulee hätävarjelutilanteisiin eli hyökkäyksen kohteeksi joutumisessa, pitäisi edelleen tietää, missä yhteydessä ja millaisen tutkimuskysymyksen (taustoittamisen) puitteissa haluat tämän seikan gradussasi sanoa. Suoralta kädeltä arvioisin, että jos foorumikeskustelun katsotaan kelpaavan viitteeksi ei kyseessä vaikuta olevan mikään keskeinen asia. Ja näin sivumennen lisäisin, että viittaaminen foorumikeskusteluun olisi nähdäkseni ok, jos et halua sanoa, että "näin on", vaan että "foorumilla keskustelevien asiantuntijoiden mielestä näin on", jolloin foorumikeskustelu olisi primäärilähde jollekin asiantuntijoiden näkemyksiä kartoittavalle tutkimukselle. ;)
Antti
marras 26, 2019, 16.03
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely
Vastaukset: 29
Luettu: 8456

Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely

Lieto kirjoitti: marras 26, 2019, 15.54
Antti kirjoitti: marras 26, 2019, 15.38 Tuota mainitsemaasi esileikkiä kutsuttaneen yleisesti "eskaloitumisvaiheeksi".
Kiitos myös tästä, eskaloitumisvaihe kuulostaa oikein relevantilta termiltä! Oikeustiede ei tosiaan ole se relevantein ala, enkä siis yritä niinkään määritellä termejä kuin tapahtuman sisältöä. Gold pot ois jos joku tutkija olisi julkaistussa tutkimusartikkelissa sanonut, että "itsepuolustustilanteet kulkevat yleensä tällaisella kaavalla: [kaava]", mutta tosiaan paremman puutteessa muukin käy. Graduni on englanninkielinen, joten englanninkieliset hakutermit auttaa myös.
Ymmärränkö siis oikein, että haluat lähdeviitteen sille tiedolle, että fyysistä hyökkäystä edeltää tyypillisesti eskaloitumisvaihe?
Antti
marras 26, 2019, 15.38
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely
Vastaukset: 29
Luettu: 8456

Itsepuolustustilanteen rajaaminen ja määrittely

Mitä tarkoitusta varten tarvitset viitteitä määritelmiin? Ilmeisesti haet jotain oleelliseti muuta kuin oikeustieteellistä käsitettä (siis "itsepuolustusta" luonnonoikeudellisena tai "hätävarjelua" lainopillisena käsitteenä)? Tuota mainitsemaasi esileikkiä kutsuttaneen yleisesti "eskaloitumisvaiheeksi".