Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 4 tulosta

Antti
maalis 21, 2019, 10.30
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Ylioppilaskirjoitukset
Vastaukset: 139
Luettu: 6551

Ylioppilaskirjoitukset

Lasse Candé kirjoitti: maalis 20, 2019, 19.22Yo-kirjoitusten tehtävä on testata opetussuunnitelman mukaista oppimista ja opetusta. En ole vähään aikaan tarkistanut tarkkaa sanamuotoa, mutta tuo on nykyään lautakunnan toiminnan pääpointti.
Ylioppilastutkinnon pointti on selvittää, onko opiskelija omaksunut lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukion opetussuunnitelma siis kyllä asettaa perusteet sille, mitä tutkinnon on tarkoitus mitata, mutta tutkinnon rooli kypsyyskokeena on jo vähän epäselvempi. Kuten todettua, lukiokoulutus antaa valmiudet jatko-opintoihin (vaikkei enää suoranainen pääsykoe olekaan), mutta toisaalta ihan laissa määriteltynä tavoitteena on "tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja". Kuitenkin valtioneuvoston asetuksella on säädetty, että tehtävät laaditaan ihan vain kurssien oppimäärien mukaan. Ilmeisesti kypsyyden mittaamisen katsotaan toteutuvan siinä, että ylipäänsä selviää niistä tehtävistä.
Lasse Candé kirjoitti: maalis 20, 2019, 19.22Mutta asiassa kiivetään hanuri edellä puuhun. Näin tehtiin myös täysin tarkoituksella kun digitalisoitiin: Yo-koetta käytettiin poliittisena välineenä opetuksen muuttamiseen ja lopultakin melko hataralla pohjalla. Periaatteellisella tasolla tämä oli ongelmallista, koska roolit kääntyivät päälaelleen ja yo-kokeelle lätkäistiin toiminnallisen opetussuunnitelman rooli, varsinaisen opetussuunnitelman mittaustehtävän sijaan. Käytännössä kuitenkaan ongelma ei ole paha, paitsi korkeintaan matematiikassa tosiaankin.
Lasse Candé kirjoitti: maalis 20, 2019, 19.22Jos ongelmat käyvät ylitsepääsemättömiksi ja itse matematiikkaa pitää muuttaa sopimaan tähän roolipeliin, pitäisi matematiikan kirjoitukset muuttaa takasinpäin, ainakin osittain. Poliittisesti pitäisi poistaa pakko hoitaa koneella. Miksei lautakunta saisi päättää kuinka mittaa ihan vapaasti?
Kokeet voivat olla lain mukaan kirjallisia tai sähköisiä, ja niihin voi kuulua myös suullisia tehtäviä (mutta ei edelleenkään latinassa, koska se ei kuulu oppimäärään!), eli periaatteessa homma on aika vapaata. (Jossain vaiheessa ei saanut enää sanoa "sähköinen" vaan alettiin puhua "digitaalisesta", mutta lakiteksti ei sentään ole muuttunut.)

Ylioppilaskokeen opetusta määrittävä funktio on tosiaan jännä kysymys. Periaatteessa jos ylioppilaskokeessa menestyminen korreloi tavoitteiden toteutumisen kanssa, ei siinä ole mitään ongelmaa, että opetus pyörii ylioppilaskokeeseen harjoittelun ympärillä. Jos voidaan osoittaa, että kokeeseen valmistautumiseen keskittyminen johtaa alisuoriutumiseen tavoitteiden kannalta, niin sitten hommassa ei ole järkeä, vaan ollaan non vitae, sed scholae -tilanteessa. (Tietty lukiokoulutuksen pääpointtina edelleenkin on tuo jatko-opintoihin valmistaminen, joten siinä mielessä se on ihan määritelmällisesti "koulua" varten. Mutta ennustaako menestys ylioppilaskokeessa menestystä jatko-opinnoissa?)

Latinan opettajat olivat hyvin kiinnostuneita siitä, miten koe muuttuu digitalisoitumisen myötä, koska se vaikuttaa opetukseen. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että koeproseduureihin on aivan välttämätöntä totutella prelien ynnä muiden harjoitusten avulla, jotta ei sitten stressaa niistä itse koetilanteessa vaan voi keskittyä itse asiaan. Latinan kokeessa on myös perinteisesti edellytetty kieliopillisen terminologian tuntemusta toisin kuin missään muussa kieliaineessa, vaikka tätä ei varsinaisesti opetussuunnitelmassa mainita. AIemmin YTL:n omissa määräyksissä määritettiin aika tarkkaan latinan kokeelle erityisten tunnistamis- ja muunnostehtävien muodot, mutta digikokeen myötä tämäkin muuttui.

(Latinan osalta B2- ja B3-oppimäärien kielelliset tavoitteet eivät muuten eroa toisistaan muuten kuin siten, että B2-oppimäärän tavoitteena on, että opiskelija "osaa kohtalaisen hyvin keskeisimmän sanaston ja rakenteet sekä joitakin idiomaattisia ilmaisuja", kun taas B3-oppimäärällä opiskelija "osaa harjoitellun perussanaston ja keskeisiä rakenteita". Muuten tavoite on niinkin kunnianhimoinen kuin "ymmärtää apuvälineitä käyttäen helppoa autenttista tekstiä".)
Antti
maalis 20, 2019, 10.42
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Ylioppilaskirjoitukset
Vastaukset: 139
Luettu: 6551

Ylioppilaskirjoitukset

Lasse Candé kirjoitti: maalis 18, 2019, 18.13 Joo, tarkoitan juuri tuota menetelmäasiaa. Abittivastaus näppäimistöllä tosiaankin on eri asia kuin kynällä kirjoittaminen, mutta tämä ei edellytä suurempaa remonttia opetukseen.

Sen sijaan kaavaeditori, kuvankäsittely, graafiset ohjelmat, taulukkolaskimet jne edellyttävät merkittäviä muutoksia itse opetukseen.
Kiinnostavaa! Abittivastaus on tosiaan vain näpyttelyä, mutta mikä tahansa laajempi kirjoitustyö edellyttää todellisuudessa taitoja, joita "diginatiiveilla" ei ole luonnostaan sen enempää kuin muillakaan. En tunne tekstinkäsittelyohjelmien nykyopetusta tarkemmin, mutta olen miettinyt, että olisi hyvä idea ajattelun kannalta opettaa ensin vaikka html tai jokin muu merkintäkieli ja sitten vasta käydä läpi, miten asiat tehdään tekstinkäsittelyohjelmassa. Vieraissa kielissä pitäisi tietysti opettaa sellaiset perusasiat kuin näppäimistön kielen vaihtaminen ja mahdollisten erikoismerkkien tuottaminen. Jos perusopetuksen ja lukionkin läpäisseet ihmiset kirjoittavat "can´t" eivätkä erota rivivaihtoa kappalevaihdosta, on jossain jotain pahasti vialla.

Noin yleisesti en muuten pidä erityisen oleellisena sitä, mitä oikeassa elämässä on teh street tehdään, kun mietitään, millaisia tehtäviä ylioppilaskokeessa pitäisi olla. Ei mikään autenttinen kielenkäyttötilanne ole sellainen, jossa valitaan asiayhteyteen sopiva muoto muutaman vaihtoehdon joukosta, mutta on selvää, että kieltä osaava henkilö osaa valita sieltä sen oikean muodon. (Ja tietysti monivalintojen korjaaminen on yksinkertaista ja yksiselitteistä.) Tosimaailmassa on myös koko ajan käden ulottuvilla konekääntäjiä, sanakirjoja ynnä muita apuvälineitä, ja keskustelukumppanit yrittävät aktiivisesti auttaa keskinäisen ymmärryksen syntymisessä (paitsi ehkä keskustelufoorumeilla ja somessa). Apuvälineidenkin käyttö kuitenkin edellyttää kielitietoa ja -taitoa, eikä henkilö, joka pärjää ilman näitä, pärjää ainakaan huonommin niiden kanssa. Sinänsä kiinnostavaa, että kielissä ei tunnuta enää pidettävän mitenkään oleellisena sellaista kielitietoa, joka juuri mahdollistaisi apuvälineiden käytön. (Latinassa kokeilailla on käytössä sanakirja, mutta ei ole mitenkään tavatonta, että käännökset ovat sellaista I'm back = olen selkä -tasoa.)

Ylioppilaskirjoituksissa kyseessä on kuitenkin (alkujaan Helsingin yliopiston pääsy)koe, joka laittaa kokelaat järjestykseen, eli eräänlainen kilpailu, eikä mikään mittari sen selvittämiseksi, miten kokelas selviää jostain työtehtävistä tai elämästä yleensä. Helsingin Bamboo Centerin tarjoilijatäti puhuu parinkymmenen vuoden kokemuksella asiakkaille menestyksekkäästi sekaisin englantia ja suomea, molemmissa kielissä selvästikin "full professional proficiency", mutta kielikokeessa voisi tulla äkkiä hylsy.
Antti
maalis 18, 2019, 11.00
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Ylioppilaskirjoitukset
Vastaukset: 139
Luettu: 6551

Ylioppilaskirjoitukset

Lasse Candé kirjoitti: maalis 16, 2019, 19.23 Häpeäkseni en edes ollut hokannut että latina on aineena. Mahtaakohan kuinka moni kirjoittaa sitä? Hieno asia noin perinteitä silmällä pitäen.
Nyt keväällä latinan kirjoittamaan oli ilmoittautunut 32 kokelasta. Viime vuonna oli kevään ja syksyn kirjoituksiin ilmoittautunut yhteensä 36, eli ollaan pitkällä inarinsaamen, pohjoissaamen ja portugalin edellä.

Näkisin kyllä latinan ennemmin jonkinlaisena (eurosentristen) kieli- ja historia-aineiden yliopisto-opintojen perustaitona kuin pelkkänä perinteen ylläpitämisenä.
Lasse Candé kirjoitti: maalis 16, 2019, 19.23 Ei niin liity aiheeseen, mutta ihan uteliaisuudesta olisi kiva lukea, mitä kaikkia kieliä Antti käy katselemassa yo-kokeista? Tai toki muistakin aineista.
En oikeastaan käy katselemassa muiden kokeita satunnaisia vilkaisuja lukuun ottamatta.
Lasse Candé kirjoitti: maalis 16, 2019, 19.23Oma mielipiteeni kun on, että vain matematiikka, fysiikka ja kemia ovat digitalisoituneet millään merkittävällä menetelmällisellä tasolla: se että kirjoitetaan virkkeitä näppäimistöllä kynän sijaan ei ole oikein sama asia kuin että siirrytään kaavaeditoreihin tai geometrisiin/graafisiin ohjelmiin.

Toki materiaalien monipuolistuminen näkyy kaikkialla, mutta tekemispuolella youtube-videon katsominen ei myöskään eroa oleellisesti vanhasta.
Tarkoitatko merkittävällä menetelmällisellä tasolla, että kokeen digitalisoituminen on tuonut mukaan jonkin uuden vaadittavan taidon, tässä tapauksessa kaavaeditorin käytön? Onhan pitemmän tekstin (ainekirjoitus, käännös) tuottaminen tekstinkäsittelyohjelman suomilla mahdollisuuksilla myös aika lailla eri asia kuin tekstin työstäminen käsin. Itse näen digitalisoitumisen merkityksen enemmänkin kokeiden käsittelyn tasolla, eli ei tarvitse enää stressata ainutkertaisten koepapereiden kanssa. Hintana on tietysti se, että stressataan tekniikan kanssa, mutta sehän on tätä päivää. Se on totta, että aika vähissä ovat entisestä laadullisesti poikkeavat asiat, jotka digiympäristö mahdollistaa erotuksena paperista. (Videoitakin olisi periaatteessa voitu katsella jossain erillisessä videostudiossa.) Ehkä kielikokeisiin ilmaantuu vielä sellainenkin osio, jossa pikaviestitellään jonkun botin kanssa. Jostain syystä digikokeen yhteydessä on taas noussut esille kysymys kuullunymmärtämisestä latinan kokeessa, missä en oikein näe mitään järkeä.
Antti
maalis 16, 2019, 10.12
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Ylioppilaskirjoitukset
Vastaukset: 139
Luettu: 6551

Ylioppilaskirjoitukset

Kevään latinan ylioppilaskokeessa oli yhden tehtävän aiheena Liber ignium, joka käsittelee polttotaisteluaseita:
”YTL” kirjoitti:Markus Kreikkalaisen kirjoittama Liber ignium (‘Tulien kirja’) käsittelee erilaisten vihollisten polttamiseksi tarkoitettujen polttotaisteluaseiden valmistusohjeita niin maalla kuin merellä (ad comburendos hostes tam in mari quam in terra): eräs tulen laji esimerkiksi polttaa vihollisten talot, jotka sijaitsevat vuoristossa tai vastaavissa paikoissa (kohta 1). Hän kuitenkin mainitsee, että kaikki sammumattomat tulet voidaan sammuttaa neljällä tavalla (kohta 2). Eräs kynttilä tuottaa vain suuremman liekin, jos sen kostuttaa vedellä (kohta 3). Hän selittää myös ihmeellisen kokeen, jossa ihmiset voivat astua tuleen vahingoittumattomina tai kantaa tulta tai kuumaa rautaa kädessään (kohta 4).

Valitse edellisen tekstin perusteella alla oleviin väliotsikoihin sopivat vaihtoehdot. (12 p.)
Kuva

(Lienee tuttu ainakin HEMA-harrastajille käsikirjoituksesta Nürnberg, GNM, Hs. 3227a.)