Mie oon aika pitkälti tämmmönen nojatuolihistorioitsia. Lisäksi treenaan Lpr:ssä pitkämiekkaa yms. siinä ohessa ja jonkin verran teen itse treenivehkeitä (http://personal.inet.fi/hima/risto-menninkainen/" onclick="window.open(this.href);return false;). Intternetistä kun on seulonut semmoset saitit, mistä löytyy asiantuntemusta (tutkijoita/pitkänlinjan elävöittäjiä/miekkaseppiä/miekkailun opettajia) ja lueskellut niitten juttuja + alan kirjallisuutta, nin on saanut jonkinlaista kuvaa aiheesta. Lähdekritiikkiäkin tässä on aika paljon oppinut. Melkoisia aukkoja tietämyksessä on nimenomaan tuon ajan yhteiskunnalliselta ja kulttuurilliselta puolelta, mitkä vaikuttaa aika paljon myös sodankäyntiin. Taktiikka ja strategiakin on mulle aika utopiaa.
Jos pääsis joskus UK:ssa käymään, pitäisi muutamat museot tsekata, sillä replikoiden tuijottelu ja kuvien kattominen ei ole alkuperäisten katseluun mitenkään verrattavissa. Saattais olla nimittäin muutaman tutun kautta mahdollista käydä jopa hipelöimässä niitä museo vehkeitä, sen voittanutta ei nimittäin ole. 8) Kerran olen päässyt kokeilemaan n.1500-1600 luvulta olevaa rapiiria ja se avarsi näkemystä aika pajon. Siinä huomaa mitä varten se vehje on tehty.
Tuo haarniskan läpäisy on aika kiistelty aihe josta voisi tauhkata vaikka kuinka kauan.
Saa pistää moderaattorit poikki, jos menee liian OT
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 6 tulosta
- elo 3, 2005, 10.31
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Aseiden painoja
- Vastaukset: 36
- Luettu: 3937
- elo 3, 2005, 08.53
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Aseiden painoja
- Vastaukset: 36
- Luettu: 3937
Totta on, mitä sanoit sotavasaroista tms aseista, jotka suunniteltiin haarniskan "läpäisyyn".
Miekkojen kohdalla taas kun leikkaaminen ei enää mennyt esim. rengashaarniskasta läpi, turvauduttiin pistämiseen. Tällöin miekoista tehtiin kapeampia ja samalla paksumpia ja kärjen kulmasta terävämpi. Sillä ei vieläkään pääse pellistä läpi, mutta on helpompi pistää aukkoihin kuin lyödä.
Jos mennään tekniikoihin (mutta ei sinne kaatamiseen asti), niin pistoon saatiin tarkkuutta ja voimakkuutta lisää, kun ryhdyttiin käyttämään ns. halfswording tekniikoita. (Oletan että luit jo tämän artikkelin.) Tätä varten erityisesti suunniteltuja aseitakin on muutama löytynyt (http://www.myarmoury.com/talk/viewtopic.php?t=3053" onclick="window.open(this.href);return false;), vaikka tuo onnistuu myös hyvällä cut & thrust miekalla:
Tätä siis tarkoitin sillä että haarniskanläpäisykykyä ei miekkoihin haettu painoa lisäämällä.
Miekkojen kohdalla taas kun leikkaaminen ei enää mennyt esim. rengashaarniskasta läpi, turvauduttiin pistämiseen. Tällöin miekoista tehtiin kapeampia ja samalla paksumpia ja kärjen kulmasta terävämpi. Sillä ei vieläkään pääse pellistä läpi, mutta on helpompi pistää aukkoihin kuin lyödä.
Jos mennään tekniikoihin (mutta ei sinne kaatamiseen asti), niin pistoon saatiin tarkkuutta ja voimakkuutta lisää, kun ryhdyttiin käyttämään ns. halfswording tekniikoita. (Oletan että luit jo tämän artikkelin.) Tätä varten erityisesti suunniteltuja aseitakin on muutama löytynyt (http://www.myarmoury.com/talk/viewtopic.php?t=3053" onclick="window.open(this.href);return false;), vaikka tuo onnistuu myös hyvällä cut & thrust miekalla:
Tätä siis tarkoitin sillä että haarniskanläpäisykykyä ei miekkoihin haettu painoa lisäämällä.
- elo 1, 2005, 12.18
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Aseiden painoja
- Vastaukset: 36
- Luettu: 3937
Hmm... millä tavalla iaidon harjoittajien käyttämät treenivehkeet eroaa alkupeäisistä (muuten kuin että ne eivät ole alkuperäisiä) vai eroaako ne ollenkaan? Miksi treenata erilaisilla kuin alkuperäiset, vai ymmärsinkö nyt jotain väärin??M. Vilenius kirjoitti: Noillakin sivuilla vain iaidô-harjoitteluun suositelluilla (tai jotka on valittu niin, että ne ovat sellaisia, joita iaidôkat yleensä etsivät) terillä on paino, jonka ymmärtääkin hyvin, sillä harjoittelun kannalta sillä on merkitystä...
...klips..
... Iaidôn ja kenjutsun treenaajana ne kyllä hieman kiinnostaisivat..
- elo 1, 2005, 10.42
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Aseiden painoja
- Vastaukset: 36
- Luettu: 3937
Aseiden ominaisuuksista on todellakin tehty erittäin vähän tutkimuksia ja suurin osa niistäkin keskittyy lähinnä aseiden ulkonäköön, ei niiden käyttöominaisuuksiin. Tunnetuin (ja edelläkävijä muutenkin) eurooppalaisten aseiden tutkija oli edesmennyt Ewart Oakeshott, joka kirjoitti muutaman erittäin hyvä kirjan aiheesta (mm. "The Archaeology of Weapons" ja "Records of the Medieval Sword"). Tuo ensimmäinen on varsin yleinen ja kohtuu halpakin vielä. Näistäkin löytyy vain lähinnä viittauksia aseiden painoon, vaikka hän olikin ensimmäinen joka kiinnitti huomiota siihen mihin aseet ovat soveltuneet. Tällä hetkellä alkaa olla jo aika hyvin saatavilla tietoa miekkojen tarkasta geometriasta, mutta itseäni kiinnostaa esim sauva-aseiden tarkat muodot (ja painot), ne kun eivät selviä ihan yhdestä kuvasta...
Platypus:
Vaikka seuraavassa kyse on replikoista, niin näistä saa loppujen lopuksi aika hyvän kuvan siitä minkälaisia painoja miekoissa löytyy. Vaikka miekat eivät kaikki ole tarkkoja kopioita, ovat ne tehty asetyypin "hengessä".
http://albion-swords.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Kahvan materiaalilla ei ole juuri mitään merkitystä aseen käyttäytymiseen, koska kahvat kuitenkin tehdään aina terään sopiviksi sen mukaan minkälaista käyttäytymistä miekalta haetaan.
Kannattaa todellakin kysyä siltä opettajalta minkälaista asetta suositellaan tietyn kokoiselle käyttäjälle. Tosin joku opettaja voi suosittella esim. että pitkämiekan pitäisi yltää käyttäjänsä napaan, kun taas toinen voi sanoa että sen pitäisi yltää kainaloon. Näinpä pituudet ja painot vaihtelee aika paljon ihan ihmisten mieltymyksen ja tyylin mukaan.
Yleensä jos paino pysyy järjen rajoissa (vrt. Jussin esimerkki 3kg miekasta on jo hiukan liikaa pitkämiekaksi mun mielestä) painolla on loppujen lopuksi aika pieni merkitys, jos muut asiat miekassa on pielessä. Jonkun mielestä miekka on kevyt ja nopea, kun taas toisen mielestä samasta miekasta puuttuu auktoriteettia, eli terä on liian kevyt. Makuasioita.
Japanilaisten miekkojen painoja löysinkin yhdeltä saitilta, mutta pettymys oli kuitenkin lievä, koska sivulla oli ilmoitettu ainoastaan terän paino, eikä mulla ole hajuakaan, mitä loput siitä miekasta painaa. Eli paljonko se kahva + muut krumeluurit painaa (joo, riippuu käytettävän kahvan pituudesta, mutta silti)? http://www.aoi-art.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Platypus:
Vaikka seuraavassa kyse on replikoista, niin näistä saa loppujen lopuksi aika hyvän kuvan siitä minkälaisia painoja miekoissa löytyy. Vaikka miekat eivät kaikki ole tarkkoja kopioita, ovat ne tehty asetyypin "hengessä".
http://albion-swords.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Kahvan materiaalilla ei ole juuri mitään merkitystä aseen käyttäytymiseen, koska kahvat kuitenkin tehdään aina terään sopiviksi sen mukaan minkälaista käyttäytymistä miekalta haetaan.
Kannattaa todellakin kysyä siltä opettajalta minkälaista asetta suositellaan tietyn kokoiselle käyttäjälle. Tosin joku opettaja voi suosittella esim. että pitkämiekan pitäisi yltää käyttäjänsä napaan, kun taas toinen voi sanoa että sen pitäisi yltää kainaloon. Näinpä pituudet ja painot vaihtelee aika paljon ihan ihmisten mieltymyksen ja tyylin mukaan.
Yleensä jos paino pysyy järjen rajoissa (vrt. Jussin esimerkki 3kg miekasta on jo hiukan liikaa pitkämiekaksi mun mielestä) painolla on loppujen lopuksi aika pieni merkitys, jos muut asiat miekassa on pielessä. Jonkun mielestä miekka on kevyt ja nopea, kun taas toisen mielestä samasta miekasta puuttuu auktoriteettia, eli terä on liian kevyt. Makuasioita.
Hieman korjaten, jos kyse on ihan metallihaarniskan läpäisystä, niin miekoissa ainakin turvauduttiin ihan eri metodeihin kuin painon lisäämiseen. Jos taas haluaa kunnolla voimaa lyönteihin esim. vähän paksumman vaatetuksen leikkaamiseen, ei se terän painon kasvatus huonokaan idea ole.Jos noin yleisesti ajattelee miekkatappelua, niin kyllä hieman kevyempi ja nopeampi on minusta parempi. Panssarien puhkomiseen on sitten omat vehkeensä.
Japanilaisten miekkojen painoja löysinkin yhdeltä saitilta, mutta pettymys oli kuitenkin lievä, koska sivulla oli ilmoitettu ainoastaan terän paino, eikä mulla ole hajuakaan, mitä loput siitä miekasta painaa. Eli paljonko se kahva + muut krumeluurit painaa (joo, riippuu käytettävän kahvan pituudesta, mutta silti)? http://www.aoi-art.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
- heinä 29, 2005, 12.49
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Aseiden painoja
- Vastaukset: 36
- Luettu: 3937
- heinä 29, 2005, 12.37
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Aseiden painoja
- Vastaukset: 36
- Luettu: 3937
Kuten sanoit, painot vaihtelee aika paljon.
Yhdenkäden miekkojen (pit. 75-105cm) paino pyörii siinä kilon paikkeilla kevyimpien ollessa n. 750gr ja painavimpien puolentoistakilon paikkeilla.
Pitkä eli 1½-kädenmiekat (pit. 105-130cm) painavat n. 1,4 kiloa kevyimpien ollessa 1100g ja painavempien jopa 2kg.
Kahdenkädenmiekat (pit. 100-180cm) painavat 2,5-3 kiloa kevyimpien ollessa 1200g ja painavimpien 5kg.
Painot on eri kirjallisuudesta ja muutamista museokatalookeista, sekä replikoista kerättyjä.
Pituudet on vain suuntaa antavia, jolloin kädensijalla on määrittelyssä suurempi merkitys. Karkeasti voisi sanoa, että jos miekan ollessa kädessä pommeli yltää ranteeseen, on kyseessä yhdenkäden miekka, jos se ei mene kyynärpään yli on kyseessä 1½-käden miekka ja kyynärpään yli mennessä kyseessä on kahdenkädenmiekka.
Kahdenkädenmiekan painoa ihmetellessä kannattaa pitää mielessä n.40cm kahva vipuvartena ja se, että pisimmät niistä olivat periaatteessa käyttötarkoitukseltaan teräksisiä keihäitä. Lisää 2-kädenmiekoista ja niiden painoista museo esimerkkien kera: http://www.thearma.org/essays/2HGS.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Miekassa painon ja painopisteen kanssa yhtä tärkeä asia kuitenkin on massan jakaantuminen painopisteen ympärillä. Paino ei kerro siis kaikkea.
Edit: Tuossa linkitetyssä artikkelissa mainittu keihäiden päiden katkominen on hieman epätodennäköistä.
Edit2: Mitä tulee treeniaseisiin, nin tällä hetkellä mun (tylsä) 1½-käden (115cm) treenimiekka painaa 1,6kg, (tylsä) yhdenkäden treenimiekka (85cm) 1,2kg ja sen kanssa käytettävä buckler 1,2kg.
Yhdenkäden miekkojen (pit. 75-105cm) paino pyörii siinä kilon paikkeilla kevyimpien ollessa n. 750gr ja painavimpien puolentoistakilon paikkeilla.
Pitkä eli 1½-kädenmiekat (pit. 105-130cm) painavat n. 1,4 kiloa kevyimpien ollessa 1100g ja painavempien jopa 2kg.
Kahdenkädenmiekat (pit. 100-180cm) painavat 2,5-3 kiloa kevyimpien ollessa 1200g ja painavimpien 5kg.
Painot on eri kirjallisuudesta ja muutamista museokatalookeista, sekä replikoista kerättyjä.
Pituudet on vain suuntaa antavia, jolloin kädensijalla on määrittelyssä suurempi merkitys. Karkeasti voisi sanoa, että jos miekan ollessa kädessä pommeli yltää ranteeseen, on kyseessä yhdenkäden miekka, jos se ei mene kyynärpään yli on kyseessä 1½-käden miekka ja kyynärpään yli mennessä kyseessä on kahdenkädenmiekka.
Kahdenkädenmiekan painoa ihmetellessä kannattaa pitää mielessä n.40cm kahva vipuvartena ja se, että pisimmät niistä olivat periaatteessa käyttötarkoitukseltaan teräksisiä keihäitä. Lisää 2-kädenmiekoista ja niiden painoista museo esimerkkien kera: http://www.thearma.org/essays/2HGS.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Miekassa painon ja painopisteen kanssa yhtä tärkeä asia kuitenkin on massan jakaantuminen painopisteen ympärillä. Paino ei kerro siis kaikkea.
Edit: Tuossa linkitetyssä artikkelissa mainittu keihäiden päiden katkominen on hieman epätodennäköistä.
Edit2: Mitä tulee treeniaseisiin, nin tällä hetkellä mun (tylsä) 1½-käden (115cm) treenimiekka painaa 1,6kg, (tylsä) yhdenkäden treenimiekka (85cm) 1,2kg ja sen kanssa käytettävä buckler 1,2kg.