Hmm... Tuon sisällön uutuusarvo on kai lähellä nollaa kenelle tahansa, joka on seurannut vaikkapa Potkua viimeisen 15 vuoden aikana. Puhumattakaan siitä, että olisi selaillut (Potkussa jonkinlaisessa pannassa/paheksunnassa olevaa?) Bullshidoa.

Ja Rokas on itse IMHO jo hieman kaltevalla pinnalla sen suhteen, minkälaisen painon hän laittaa näille "tutkimuksilleen" aiheista, jotka ovat jo varsin suuren yleisön tietoisuudessa; puhumattakaan tyylistä "vaikka en olekaan mikään Dan Inosanton lähestymistavan fani, onhan hän kuitenkin kamppailulegenda".

Joka tapauksessa; kertaus on opintojen äiti ja onhan tuo tärkeä aihe.
Maailmassa on monenlaisia ihmeellisyyksiä - ihmiset ostavat mm. sammuneiden sukujen aatelisarvoja (monet toki ihan huumorilla, mutta tiedän tyyppejä, joiden pahoin pelkään olevan aivan liian tosissaan) liittyvät erilaisiin salaseuroihin, tai vaikkapa Mustanaamiokerhoon.
Larppaaminen on tietenkin aivan normaali harrastus, kuten on myös harrastajanäyttämö, mutta jos näitä rooleja ei osaa erottaa todellisesta elämästä, voi olla mahdollista, että ollaan tuolla "mahtailevan narsismin" kentällä.

Kamppailulajit ovat tietenkin siinä mielessä ongelmallisia, että jengi liittyy seuroihin ja alistaa itsensä tuollaisten tyyppien auktoriteettiin ja kenties hukkaa vuosikausia elämästään tyhjien lupausten perässä juoksemiseen. Ja onhan kaikenlainen järjestötoiminta valitettavan usein ympäristö, josta elämän jollain muulla osa-alueella epäonnistuneet hakevat arvostusta myös toiminnan vetäjinä.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑joulu 13, 2020, 01.53 Työ lajin parissa ja pioneerityö lajin levittämisen parissa. Ei liene hirveästi kyseenalaistamista.

Joo, en minä ainakaan kyseenalaista. Ja, niin kuin Andy kertoi, 6.dan potkunyrkkeilyssä ei toki ole Aven itselleen myöntämä, vaan Potkunyrkkeilyliitto on päättänyt siitä.

Ilman muuta noin.

Mutta viimeksi keskustelu Niinikedon daneista on käyty potkunyrkkeilyn tiimoilta.

Mika kirjoitti: ↑joulu 12, 2020, 15.50 Reilu juustojäbä tosiaan treenaili judoa mustaanvyöhön asti.

.......


Ovathan nuo ensimmäisen danin jälkeen lajin hyväksi tehdystä työstä myönnetyt danit kunniadaneja, mutta kuten Andy sanoi, siinä on valtava ero, onko se dani myönnetty henkilölle, joka on saavuttanut ensimmäisen daninsa kovalla treenaamisella, vai onko se myönnetty ihan lajin ulkopuoliselle henkilölle. Kunniadaneiksi voidaan kummankin ykkösen jälkeisiä daneja (siis riippuen tietenkin lajista, koska joissakin lajeissa ykkösestä seuraavatkin tulee ansaita kehittymällä lajissa paremmaksi), mutta yksi on kamppailija ja toinen siviili tai ehkä kamppailija toisessa lajissa.

Putin on myö 9. dan taekwondossa

Visiting South Korea to promote plans for a new Asian-European rail trade route, Mr Putin modestly said: “I don’t think I have earned such a high Dan,” adding that he would continue to do his part promoting the South-Korean-born fighting style in Russia.




An estimated 70 to 80 million people practice taekwondo worldwide, and previous honorary black belts have included US president Barack Obama, his South Korean counterpart Lee Myung-bak, and other leaders from Spain, Croatia, Pakistan, Indonesia and Honduras.

https://www.independent.co.uk/news/worl ... 38967.html

Sen lisäksi Hatsuo Royaman kyokushin- organisaatio on myöntänyt hänelle 8. danin mustan vyön.

Kiukkarissa tai taekwondossa hän ei liene suorittanut minkäänvärisiä vöitä; ainakaan tästä ei löydy tietoa eli ne ovat alunperinkin puhtaasti kunniadaneja.

Andy kirjoitti:Jos yhdestä horjahduksesta hylätään niin kyse ei luultavasti ole keltaisen vyön kokeesta. Mutta en kyllä mitenkään pidä kummallisena sitä, jos johonkin dan-arvoon vaaditaan, että tietty suorite pitää mennä virheettömästi, mahdollisesti jopa toistuvasti ja/tai väsyneenä. Ja että horjahtaminen osoittaa sen, että suoritusvarmuus ei ole vielä riittävä kyseiseen vyöarvoon. Millä perusteella ne vyökokeet pitäisi sitten hylätä, ellei nimenomaan virheistä esitetyissä tekniikoissa?

Niin, esitin jo edellisessä viestissä ajatuksen, että jossain vaiheessa monessakin lajissa "ylenemisessä" tulee se, että pitää tehdä 100 %:n suoritus. Monesti se ei ole 1. dan, joka ei useimmissa tapauksissa ole mikään "mestaritason" merkki.

Mutta jos katsotaan vaikka noita potkunyrkkeilyn dan- juttuja, niin 1.danilla kerrotaan tyypillisesti olevan pitkä ohjaaja- ja valmennuskokemus; toisissa lajeissa voi olla niin, että vasta aletaan ohjaamaan treenejä, kun se 1. dan on saatu.

Andy kirjoitti: Jos joku tekniikka pitää osata suorittaa sujuvasti ja hyvässä tasapainossa vyöhön X, niin en yhtään ihmettele, jos koe hylätään horjahtelun takia.

Jos nyt oikein aletaan termeistä, niin kirjoitin aiemmin horjahduksesta, enkä horjahtelusta.

Toki jos suoritus on selkeästi epätasapainoinen, niin se ei mene läpi - tuo pointtini horjahduksesta liittyi siihen, että mikä on se taso (esim. monesko dan) missäkin lajissa, että suoritus täytyy mennä läpi pistein 100/100 tullakseen hyväksytyksi. Jos siis tuollaista pisteytystä käytetäaän.

Andy kirjoitti:
Toki jos lajikulttuuri on se, että vyökokeeseen ei mennä kokeilemaan ja yksittäiseltä opettajalta tulee paljon hylsyjä, se on eri asia. Mutta kysynkin tässä sitä, että onko siitä jotain haittaa, jos koko systeemissä on tavallista, että kokeita myös hylätään? Ja jos on niin mitä?

Ei siitä tietenkään ole haittaa, jos systeemi lajissa/organisaatiossa lähtökohtaisesti on sellainen, että voidaan olettaa, että vyökokeessa -kuten matsissakin- on voittajia ja häviäjiä.

Ja (toivottavasti) muissakin systeemeissä on tosiaan se mahdollisuus hylsyyn eli silloin hylätään, kun ei täytä asetettuja kriteereitä. Olen toki kuullut sellaisiakin tarinoita vyökokeista, että horjahduksesta hylätään, mutta silloin ollaan kenties jo liian koekeskeisiä. (eihän voimistelun olympiafinaalissakaan hylätä horjahduksesta; ainoastaan rokotetaan pisteitä )

Miten muuten (Suomessa) valikoituvat potkunyrkkeilyn danikokeiden suorittajat?

Tyypillistä tasoa kuvataan näin

https://www.kickboxing.fi/harrastaminen ... atimukset/

musta 1.dan
Noin 10 vuotta lajia aktiivisesti harjoitellut, kilpailukokemusta ja kilpailumenestystä, ohjaajakoulutus suoritettu, tuomarikoulutus suoritettu, pitkäaikainen ohjaaja- ja valmentajakokemus.

musta 2. dan ja ylemmät

Kaikki edellämainitut ja lisäksi kehittänyt ja vienyt lajia merkittävästi eteenpäin

Onko nuo hyväksymis-/hylkäysprosentit shodan- kokeissakin, vai ylempiä daneja yrittäessä?

Monissa tyyleissä / liitoissa lienee tyypillistä, että shodan- testiin laitetaan sitten kun opettaja arvioi oppilaansa siitä suoriutuvan ja sitten vielä koetta varten hinkataan niitä vaadittavia asioita lisää, joten kauhean suuria hylkymääriä ei ole.

Ylemmissä daneissa ollaan jo enemmän omillaan oppimisessa ja usein vaatimustasokin nousee varsin jyrkästi.

JanneM kirjoitti: kun se mun juju on että pitäis saada karaten musta vyö...

Markan Pena sulla oletettavasti jo on saavutettuna, niin tuo karaten musta vyö onkin sitten se lopullinen tavoite, jonka jälkeen voi jäädä eläkkeelle