Niin, kotipolttoinen on jalo juoma osaavan kotikemistin tekemänä. Parasta kotipolttoista jota olen juonut oli jugojen tarjoama slivovits ja Puolassakin osaavat tuon. Suomessa alkaa olla hiljalleen katoavaa kansanperinnettä, kuten muutkin puhdetyöt.Kari Aittomäki kirjoitti: Kiljun huono maine johtuu kärsimättömyydestä, kun pitää horia sitä keskenkäynyttä töhkää ja yleensä kaksin käsin. Ja sitte lentää ylläältä ja allaalta.
Ei ei, jos antaa paistoksen hautua ja maustaa hänet vaikka viinimarjoilla tai irtokarkeilla niin tuloksena on ihan sopeva juoma.
Menee päähän.
Ja kiljun ainoa oikea nauttimistapa on Mehukattipullosta tietenki.
Festareilla tietenki.
Itsehän en ole mutta tytöt on kertonu.
´ja kyllä huonokikilju aina viininlitkut pesee.
edit.
Äijä kun keitteli ponua silleen pitkän kaavan kautta niin se oliki sellasta tequilaa että näky Tulimaakin.
Ja hyvin pehmeän makuista, se käytti siihen omaan satsiinsa jopa nokkosta.
Ja mausti muutenkin, jossakin satsissa oli ihkaoikeesti kärpässientä mutta se oli vaan juhannusjuttuloihin.
Mutta nuoruuden kaverien harjoitustyön kanssa tuolla ponun keittelyn saralla kävi kyllä myös niin, että juomatta jäi jo pelkästään hajun takia.
Ponuhan ei tietysti ole sama asia kuin kilju, mutta koska kuuluu samaan kulttuuriin, niin ansaitsee tulla mainituksi tässäkin ketjussa.